Ydinreaktioita

Sosiaalisessa mediassa osallistumatta jättäminen on tehokkain keino vaikuttaa. Osallistuminen on sosiaalisen median kauppatavaraa. Liikenne generoi liikennettä. Me yhä odottelemme täällä Ydinreaktioissa ydinvoimakriitikkojen laajempaa osallistumista keskusteluun.

Käytin itse Jyväskylässä Kokoomuksen puoluekokouksessa tilaisuutta hyväkseni ja jaoin sunnuntaina aktiiveille muutamia Ydinreaktioita-blogin mainoksia. Osa tunnisti blogin, mutta osalle se oli tuntematon. Muistelen jossakin vaiheessa törmänneenikin verkossa ydinvoiman vastustajien keskusteluihin, joissa blogia kehotettiin välttämään. Joko kantanne on lientynyt? Lue lisää »

Ydinvoimaa vastustavien järjestöjen tuoreessa kampanjassa sitoutetaan ihmisiä äänestämään vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sellaista kansanedustajaa, joka eduskunnassa äänestää ”ei” uusille reaktorihakemuksille.

Edustajakohtaisten ydinvoimakantojen selvittäminen on helpottunut merkittävästi internet-aikakaudella. Netin eduskuntavaalikoneissa on lähes aina jonkinlainen ydinvoimakysymys ja vaalien jälkeen läpipäässeiden senhetkiset kannat ovat julkisesti poimittavissa nettipalveluista kuin kypsät karviaiset mummolan pensaasta.

Lue lisää »

Tekniikan päiviä vietetään parhaillaan Dipolissa, Espoossa. Sattumoisin oma aikatauluni ei antanut myöten osallistua tapahtumaan paikan päällä. Harmittavaa sinällään. Torstai-iltapäivän esitelmissä käsiteltiin muun muassa fuusiovoimaa, neljännen sukupolven fissiovoimalaitoksia sekä ydinjätehuoltoa. Kaksipäiväisen tapahtuman yleisteemana on tuli, yksi Aristoteleen peruselementeitä.

Ohjelmaa vilkaisemalla tajuaa nopeasti, että kyseessä on alan harrastajan ja ammattilaisenkin näkökulmasta uskomaton ja huippuluokan kollaasi 90 huippuasiantuntijan näkemyksistä energiasta, ilmastosta ja ylipäätään palamisen sovelluksista energian, liikenteen ja metallurgian aloilta. Tämä kaikki ilmaiseksi ja seurattavissa webcastina vaikkapa omalta kotisohvalta. 

Ydinreaktioita.fi -blogi siirtyy tämän viikon jälkeen uusien vetäjien huomaan. Itse siirryn äitiyslomalle ja seuraan jatkossa blogia valistuneen kotiäidin näkökulmasta. Onneksi on internet, toimiva sähköhuolto ja tarjolla ilmaiseksi aikatauluista riippumatonta Tekniikan päivien kaltaista sisältöä! Toivotan onnea uusille tekijöille ja kiitän blogin lukijoita ja kirjoittajia antamistanne ajatuksista ja palautteesta. Verkossa tavataan!

Ignalinassa siirrytään vuosikymmeniä kestävään ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistovaiheeseen. Ydinvoimalaitoksia on poistettu käytöstä jo useita esim. Britanniassa. Nuclear Decommissioning Authorityn sivuilta saa paljon hyvää ja tiivistä lisätietoa käytöstäpoiston toteutuksesta, kustannuksista  ja hankkeiden etenemisestä. Britannian 20 ydinvoimalaitospaikan käytöstäpoiston hinnaksi on vuonna 2006 arvioitu noin 51 miljardia puntaa.

Viime vuosina valtioilta on alettu vaatia kattavampia suunnitelmia ydinvoimalaitosten käytön jälkeisiin toimenpiteisiin. Ydinvoimaa hyödyntävien maiden on tavalla tai toisella varmistettava, että hankkeet viedään loppuun vastuullisesti. Lue lisää »

Mitä ihmettä? Berlingske Tidenden joulukuun alkupuolella julkaistun gallupin mukaan 54 % tanskalaisista hyväksyy ydinvoiman ilmastonmuutoksen torjuntakeinona (linkki tanskankielen taitoisille ja toinen meille muille). Pari vuotta sitten ydinvoimaa sietäviä oli [jälkikäteen lisätty tarkennus: ydinvoiman tuonnin hyväksyi alle 25 % tanskalaisista vuonna 2007] vain 25 %.

Tanskalaisten kunniakas historia ydinvoimavastutuksen eurooppalaisena ankkurimaana on parissa vuodessa kärsinyt kolhuja poliittisen huomion siirryttyä ilmastonmuutokseen.  1980-luvulla ydinvoiman vastustajia oli 80 prosenttia. Pari vuotta sitten vastustajia oli vielä 73 prosenttia. Tanskalaisten ydinvoimavastutaisuus johti osaltaan vuosina 1999 ja 2005 Barsebäckin ydinvoimalaitoksen kahden ydinvoimalaitosyksikön sulkemiseen.

Mihin nopea ja jyrkkä mielipiteen muutos sitten johtaa jatkossa? Toistaiseksi ei mihinkään, jos Tanskan päähallituspuolueen liberaalien edustajaa on uskominen. Puolue ei vastusta ydinvoimaan sinällään, mutta iamgoltaan se ei sovi Tanskan pitkän aikavälin energiastrategiaan. Poliittisista ryhmittymistä konservatiivinuoret ovat kuitenkin jo ilmoittaneet kannattavansa ydinvoimaa.

Postista tipahti taannoin STUKin julkaisema Ydinturvallisuus, neljännesvuosiraportti 2/2009, jossa kerrottiin muun muassa Olkiluodon viime kevään vuosihuolloista. 

STUKin raportit näyttävät päällepäin samanlaisilta. Pelkistetty valkea kansi keskittyy lähinnä julkaisutietojen hyvään esilletuloon. Otsikoilla ei revitellä.

Ulkomuodon ei pidä kuitenkaan antaa hämätä. Selkeällä suomenkielellä on tarjolla säännöllisesti ilmestyviä analyyttisiä katsauksia ydin- ja säteilyturvallisuutemme kannalta olennaisiin tapahtumiin niin koti- kuin ulkomaillakin. Tavoittavatko ne potentiaaliset kohderyhmänsä, se olisi mielenkiintoista tietää. 

Lue lisää »

Mari Koo nosti esiin blogissaan tänään tutun ongelman suomalaisessa blogikulttuurissa. Helposti mennään siihen, että jokainen blogaaja tohottaa omassa blogissa omaa asiaansa ja unohtaa samalla muissa blogeissa käydyn keskustelun.

Ennen tätä blogia tarkastelimme verkon suomenkielistä tarjontaa keskusteluista, joissa ydinvoimaa käsiteltäisiin asiantuntemuksella ja maltilla. Asiantuntevuuden ja maltin mittareina emme arvottaneet blogin taustatahoa tai ylläpitäjää (kannattaja tai vastustaja), vaan pyrimme katsomaan nimenomaan erilaisten blogien sisältöjä. Emme löytäneet etsimäämme, kuten totesin ensimmäisessä kirjoituksessani.

Ydinvoiman kannattajissa ja vastustajissa on hyvin erilaisista lähtökohdista kumpuavia näkökulmia. Ilmasto- ja energiakeskstelua käydään blogosfäärissä laajasti ja asiantuntevastikin, mutta ydinvoimalla ei vastaavia asiafoorumeita ole.

Joku näkee ydinvoimayhtiöt tai etujärjestön huonona keskustelukumppanina sen takia, että mielipiteemme on etukäteen tiedossa. Jos se estää jotakuta osallistumasta, sille emme mahda mitään. Toisaalta edustamme myös alan parasta käytännön asiantuntemusta ydinvoiman tuotannosta Suomessa.

Marin kunniaksi esitänkin pienen joulutoiveen teille, arvoisa lukijat: linkittäkääpä nyt omasta mielestänne laadukkaita ydinvoimaa koskevia blogeja tänne, niin saamme sitä vuorovaikutteisuutta aikaiseksi.

Suomessa liikkunut huhu siitä, että EPR ei kelpaisi briteille turvallisuuspuutteiden takia, on täyttä potaskaa.

Marraskuussa Britannian ydinturvaviranomainen julkaisi tiedotteen siitä, että yksityiskohtaiseen tarkasteluun etenevät laitosvaihtoehdot ovat EDF/Arevan EPR ja Westinghousen AP1000. Silti huhu EPR:stä on pulpahdellut esiin viime aikoina useassa yhteydessä Ylen televisiokanavilta alkaen.

Sen sijaan paikkansa pitää se, että Ranskan, Britannian ja Suomen ydinturvallisuusviranomaiset ovat vaatineet Arevalta EPR-laitostyypin automaatioon liittyviä parannuksia. Vaatimus on julkaistu suomeksi lausuntona STUKin sivuilla.

Moinen turvallisuusviranomaisten puuttuminen suunnitteluun on kuitenkin mielestäni normaalia ja suositeltavaa toimintaa, kun kyseessä on uudentyyppiset tekniset ratkaisut.

Lue lisää »

STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen valittiin pari viikkoa sitten Western European Nuclear Regulators Associationin (WENRA) puheenjohtajaksi.

WENRA perustettiin kymmenen vuotta sitten. Järjestössä ovat edustettuina EU-maiden ja Sveitsin ydinturvallisuusviranomaisten päälliköt. WENRA on muun muassa laatinut yhteiset turvallisuusperiaatteet 150 käytössä olevalle eurooppalaiselle ydinvoimalaitokselle. Periaatteet on sovittu otettavan käyttöön ensi vuoden aikana.  

Parhaillaan laaditaan vastaavia periaatteita myös ydinjätehuollolle ja uusille ydinvoimalaitoksille. STUKin tiedotteen mukaan yhteiset periaatteet sisältävät paljon Suomessa kehiteltyjä ajatuksia ja uusien laitosten osalta Olkiluoto 3 projektin valvonnasta saatuja kokemuksia.

Tapahtumasta on julkaistu taas lisätietoa. Laitoksen tiedotteessa http://www.threemileislandinfo.com/news/detail.aspx?id=36 todetaan, että työt laitoksella ovat jatkuneet. Tarkennuksena aiempiin tietoihin, 12 työntekijää oli saanut ylimääräisen viikonloppuna säteilyannoksen, suurin yksittäinen annos oli 38,4 mrem (0,38 mSv, kutakuinkin saman efektiivisen säteilyannoksen saa  esimerkiksi mammografiasta). Viranomainen http://www.nrc.gov/ seuraa jälkipyykkiä paikan päällä. Keskustelua aiheesta myös http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla.