Ydinreaktioita

Tähän kysymykseen vastaa Energiateollisuuden ja Fingridin yhdessä tuottama Hyvä tietää sähkömarkkinoista – esite. Vihkosen selaa läpi puolessa tunnissa ja se tarjoaa varsin lukijaystävällisen katsauksen sähkömarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan. Kovin monelle on tuskin selvää kuinka päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan tai mitä ovat sähkömarkkinoiden johdannaiskaupat.

Esite käy myös läpi eri sähköntuotantomuotojen rooleja. Esimerkiksi ydinvoima on kustannusrakenteeltaan erittäin pääomaintensiivinen, mutta toisaalta muuttuvilta kustannuksiltaan edullinen tuotantomuoto, minkä vuoksi se soveltuu niin kutsutun perusvoiman tuotantoon (käynnissä lähes 24/7/52). Lauhdevoimalaitokset jotka ovat puolestaan halvempia rakentaa, mutta käyttökustannuksiltaan kalliimpia, soveltuvat paremmin kulutushuippujen ja säätövoiman tuottamiseen (käynnissä silloin, kun kysyntä ja hinta on suurinta). Lue lisää »

Turvallisuuden korostaminen tekee ydinvoimalasta monella tavalla ainutkertaisen työpaikan ja -yhteisön. Täällä kiinnitämme erityistä huomioita toimintamme tarkkuuteen ja huolellisuuteen. Olemme kehittäneet vuosikymmenten kuluessa menettelymme sellaisiksi, että voimme varmistaa turvallisen toiminnan kaikissa tilanteissa.

Hyvä turvallisuuskulttuuri on monessa mielessä sama kuin hyvin toimiva työyhteisö ja sen piirteissä on varmasti opittavaa monille työpaikoille. Turvallisuus menee taloudellisuuden edelle ja se on kaiken toiminnan perusta. Lue lisää »

Ydinvoimaa vastustavien järjestöjen tuoreessa kampanjassa sitoutetaan ihmisiä äänestämään vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sellaista kansanedustajaa, joka eduskunnassa äänestää ”ei” uusille reaktorihakemuksille.

Edustajakohtaisten ydinvoimakantojen selvittäminen on helpottunut merkittävästi internet-aikakaudella. Netin eduskuntavaalikoneissa on lähes aina jonkinlainen ydinvoimakysymys ja vaalien jälkeen läpipäässeiden senhetkiset kannat ovat julkisesti poimittavissa nettipalveluista kuin kypsät karviaiset mummolan pensaasta.

Lue lisää »

DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla esitetään lauantaina tanskalaisen Michael Madsenin ohjaama Into Eternity- draamadokumentti. Itse olin mukana elokuvan teossa sen alkuhetkistä lähtien, kun ohjaaja lähestyi Posivaa ja allekirjoittanutta ideallaan vuonna 2006. Keskeisenä käyttövoimana elokuvalle oli se, miten tieto loppusijoituspaikasta voidaan säilyttää tuleville sukupolville sekä kysymys siitä, pitäisikö loppusijoituspaikka merkitä tahattoman tunkeutumisen estämiseksi. Elokuvassa vastausta ei tarjota ja itse jäin kaipaamaan loppusijoitusratkaisun esittelyä, mikä olisi mielestäni auttanut ymmärtämään geologisen loppusijoituksen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Nyt elokuvassa jäädään pitkälti mystiikan tasolle. Lue lisää »

Joulukuun ja tammikuun alun pakkaskaudella sähkön hinta nousi Nord Poolin Suomen ja Ruotsin hinta-alueilla huipputunteina jopa yli 1000 euroon megawattitunnilta. Joulukuun keskihinnaksi Suomessa muodostui 48 €/MWh. 
Huipputunteina sähkötehoa tarvittiin Suomessa yli 14 000 MW, josta nykyisillä ydin-voimalaitoksilla tuotettiin runsaat 2700 MW. Lähes kaikki muutkin voimalaitokset olivat käytössä. Fossiilista lauhdutustuotantoa tarvittiin noin 2000 MW, ja lisäksi sähköä tuotiin täysillä Venäjältä ja Virosta yhteensä noin 1800 MW.

Sähköä vietiin ajoittain hieman Ruotsiin, koska siellä tilanne oli vielä kireämpi siirtoverkon pullonkaulojen sekä eräiden ydinvoimayksiköiden korjaus- ja modernisointiseisokkien johdosta. Ruotsiin tuotiin hiili- ja kaasuvoimalla tuotettua sähköä myös Tanskasta ja Saksasta. Lisäksi Ruotsissa käynnistettiin tehoreserviksi varattuja öljykäyttöisiä lauhdutusvoimalaitoksia. Myös yksi Suomen öljylauhdutuslaitoksista käynnistettiin perjantaina 8. tammikuuta lisäsähkön toimittamiseksi Ruotsiin.

Lue lisää »

Viime vuonna Suomen ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä 22 582 gigawattituntia (GWh). Luku ei asiaan perehtymättömälle sano mitään, joku iso määrä sähköä. Luku voidaan ilmaista lyhyempänä 22,6 terawattituntia (TWh). Terawattitunti voidaan kansanomaistaa miljardiksi kilowattitunniksi, mikä saattaa tuoda mielikuvan todella suuresta määrästä, 22 582 000 000 kilowattituntia tai 22 582 000 000 000 wattituntia.

Nollat tässä tapauksessa myös ovat merkitseviä lukuja, sillä viime vuoden ydinvoimantuotannossa oli kyse todella suuresta määrästä. Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitokset tuottivat viime vuonna itse asiassa kaikkien aikojen ennätysmäärän sähköä, ydinsähkön Suomen ennätyksen. Edellinen ennätys on kahden vuoden takaa, vuonna 2007 silloin ydinvoimalaitokset tuottivat 22,5 terawattituntia. Lue lisää »

Olen ydinvoimanoviisi. Aloitin työni energiaviestinnän parissa viime kesänä ja vaikka olinkin ollut kiinnostunut energiapolitiikasta, en voi sanoa, että tietoni olisivat olleet (eivätkä edelleenkään ole) maallikkoa kummoisemmat. Lähikontaktia ydinvoimaan olin hakenut Simpsoneista: Mister Burns oli se paha kapitalistiriistäjä, jonka rahaa tahkoavassa laitoksessa töitä teki Homer Simpson, veltto, mutta sympaattinen perheenisä. Riskien arviointi ja turvallisuuskulttuuri eivät kuuluneet Homerin sanavarastoon.

Tässä kuukausien kuluessa olen tutustunut moneen ydinvoimaosaajaan ja vieraillut ihan oikeassa ydinvoimalassakin. Olen myös vakuuttunut siitä, että ydinvoimaa tarvitaan. Mutta koko tämän ajan mieltäni on kaihertanut ajallemme tyypillinen kysymys: miten tehdä ydinvoimasta seksikästä?

Lue lisää »

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuore tutkimus pureutuu erääseen ydinvoimaan liittyvistä myyteistä. Tutkimuksessa selvitettiin syöpään ja erityisesti leukemiaan sairastumisen riskin yhteyttä ydinvoimalaitoksiin Suomessa. Tutkimuksen kohteena oli Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden läheisyydessä (15 km säteellä laitoksista) asuvat aikuiset ja nuoret sekä erityisesti alle 5-vuotiaat lapset.

Laitosten yhteensä 30-vuotisen historian aikana alle 5-vuotiaden leukemiatapauksia oli lähiseuduilla yhteensä 16 vuoden 2004 loppuun mennessä. Kansallisen keskiarvon perusteella ennakoitu tapausmäärä oli 15,9. Tulosten perusteella syy-seuraus-suhde syöpäriskin kasvun ja Suomen ydinvoimalaitosten läheisyydessä asumisen välillä ei ole siten mitenkään perusteltu. Sama tulos pätee myös nuoriin ja aikuisiin.  Lue lisää »

Ydinreaktioita -blogin päätoimittaja Anna-Maria Länsimies jää tänään äitiyslomalle. Tämän vuoksi vastuut blogin osalta hieman muuttuvat.
 
Allekirjoittanut toimii blogin vt. päätoimittajana. Anna-Marian äitiysloman sijaisena on aloittanut Lauri Muranen, joka hoitaa myös tämän blogin sisältöä. Laurille tai minulle voi laittaa blogiin liittyviä kehitysideoita ja tietenkin niitä voi kirjoittaa tänne julkisestikin. Tiedottajamme Janne Haonperä myös seuraa blogia tiiviisti. Me kaikki tulemme kirjoittamaan tänne juttuja. Edelleen blogi jatkuu siten, että ydinvoimayhtiöistä tulee kirjoituksia noin kerran viikossa ja pyydettyjä vieraskirjoituksia aika ajoin.
 
Keskustelu on ollut viime aikoina aktiivista ja olemme siitä iloisia. Blogin ideana on nimenomaan vaihtaa ajatuksia ydinvoimaan liittyen. Ydinreaktioita on Energiateollisuus ry:n ylläpitämä, emmekä ole mitenkään pyrkineet salaamaan sitä, että ylläpitäjät kannattavat ydinvoimaa yhtenä ratkaisuna muiden joukossa. Täällä on kuitenkin kaikilla oikeus esittää mielipiteensä ja näkemyksensä, kysymyksensä ja huolensa. Haluamme uusia näkökulmia ja avointa keskustelua. Ydinvoima kriittisesti suhtautuvien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita kuin myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvien. Dialogi lisää ymmärrystä ja kasvattaa kaikkien tietoa.
 
Yksittäisten lukijoiden mielipiteistä emme vastaa. Sen sijaan muistuttaisin tässä yhteydessä blogin säännöistä. Pidetään blogi asiallisena ja vältetään keskustelijoiden arvostelu mielipiteen tai näkemyksen perusteella. Kaikilla on oikeus näkemykseensä.

 Jukka Leskelä

Tekniikan päiviä vietetään parhaillaan Dipolissa, Espoossa. Sattumoisin oma aikatauluni ei antanut myöten osallistua tapahtumaan paikan päällä. Harmittavaa sinällään. Torstai-iltapäivän esitelmissä käsiteltiin muun muassa fuusiovoimaa, neljännen sukupolven fissiovoimalaitoksia sekä ydinjätehuoltoa. Kaksipäiväisen tapahtuman yleisteemana on tuli, yksi Aristoteleen peruselementeitä.

Ohjelmaa vilkaisemalla tajuaa nopeasti, että kyseessä on alan harrastajan ja ammattilaisenkin näkökulmasta uskomaton ja huippuluokan kollaasi 90 huippuasiantuntijan näkemyksistä energiasta, ilmastosta ja ylipäätään palamisen sovelluksista energian, liikenteen ja metallurgian aloilta. Tämä kaikki ilmaiseksi ja seurattavissa webcastina vaikkapa omalta kotisohvalta. 

Ydinreaktioita.fi -blogi siirtyy tämän viikon jälkeen uusien vetäjien huomaan. Itse siirryn äitiyslomalle ja seuraan jatkossa blogia valistuneen kotiäidin näkökulmasta. Onneksi on internet, toimiva sähköhuolto ja tarjolla ilmaiseksi aikatauluista riippumatonta Tekniikan päivien kaltaista sisältöä! Toivotan onnea uusille tekijöille ja kiitän blogin lukijoita ja kirjoittajia antamistanne ajatuksista ja palautteesta. Verkossa tavataan!