Syys
2
Minua väsyttää ja kärsin aika pahasta kanuunasta joten pidän jutun lyhyenä ja menen suoraan asiaan.
Saksa on uusiutuvan energian edistämisen mallioppilas. 90- luvulta käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä on siivittänyt Saksan mm. tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kärkimaaksi. Saksa on myös jossain määrin ydinvoiman vastustajan märkä uni: ydinvoimasta ollaan luopumassa kokonaan 2020-luvun alkuun mennessä.
Huomattavista saavutuksistaan huolimatta uusiutuvilla katetaan Saksan sähköntuotannosta ainoastaan seitsemisen prosenttia (piirakka). Ydinvoiman osuus tuotannosta on vajaa neljännes. Lue lisää »
Elo
27
Otsikon kysymys voi olla tienvarren mainoslause Valko-Venäjällä autoilevalle vielä lähitulevaisuudessa (Tiedän, että Tshernobyl on Ukrainassa, mutta otsikko ”Mökki Gomeilsta” ei vaan toimi). World Nuclear News raportoi elokuun alussa Valko-Venäjän hallituksen 2,2 mrd USD ”jälleenrakennus”-suunnitelmasta Tshernobylin onnettomuuden laskeumasta kärsineillä alueilla.
Ensimmäiset tehtävät alueen asutuskelpoisuuden palauttamisessa ovat kasvillisuuden harventaminen, paikan päällä hätäisesti haudattujen säteilevien esineiden asianmukainen hävittäminen, sekä 5600 jo romahtaneen tai saastuneen rakennuksen purkaminen.
Kasvillisuuden harventamisella vähennetään metsäpaloriskiä joka pahimmassa tapauksessa voisi laittaa liikkeelle maaperässä olevat radioaktiiviset hiukkaset ja levittää niitä ympäristöön. Tästä oltiin huolissaan mennen kesän metsäpalojen yhteydessä. Lue lisää »
Elo
24
Fennovoiman ydinvoimahanke sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen 1. heinäkuuta. Ydinvoimayhtiölle tilaisuus on ainutlaatuinen; saamme rakentaa voimalan uudelle paikalle. Ruotsissa tilanne on toinen.
1960−70-luvuilla Ruotsi oli ydinvoima-alan edelläkävijä. Yksityinen teollisuus muodosti vuonna 1965 OKG Oskarshamn Kraftgrupp -yhtiön ja tilasi 400 megawatin ydinvoimalaitoksen Oskar 1:n ruotsalaiselta ASEAlta (nykyinen Westinghouse Electric Sweden). Oskar 1 käynnistettiin vuonna 1972.
Suomi seurasi Ruotsia. Vuonna 1972 ASEA valittiin Olkiluoto 1:n toimittajaksi. Rakentaminen alkoi talvella 1974, ja yksikkö käynnistyi syyskuussa 1978.
Sitten tilanne muuttui. Harrisburgin onnettomuuden jälkeen vuonna 1980 Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys. Kolme tarjolla ollutta vaihtoehtoa eivät oikeastaan antaneet kunnollista valinnanmahdollisuutta: joko ydinvoimasta luovuttaisiin heti, lähiaikoina tai jossain vaiheessa. Äänestyksen jälkeen päätettiin, että ydinvoimatuotannosta luovuttaisiin vuoteen 2010 mennessä. Lue lisää »
Elo
19
Energiapoliittisessa keskustelussa ydinvoimaan liitetään melkein poikkeuksetta onnettomuusriski. Tässä keskustelussa jää melkein aina huomiotta muiden, etenkin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat riskit ja haitat.
On hyvä ja myönteinen asia, että ydinvoima on ollut erittäin kriittisen tarkastelun kohteena. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ydinvoiman aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat ovat hyvin pienet verrattuna muuhun perinteiseen energiantuotantoon. Mitään riskejä ei pidä vähätellä mutta ydinvoiman riskit olisi hyvä suhteuttaa muihin riskeihin, jotka hyväksymme ”välttämättöminä”.
Usein unohdamme, että ydinvoiman käytöstä länsimaisissa reaktoreissa ei ole viiteenkymmeneen vuoteen tapahtunut ainuttakaan sellaista onnettomuutta joka olisi aiheuttanut merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus tapahtui ja oli vakava. Onnettomuuteen liittyi kuitenkin useita sellaisia ilmiöitä, jotka eivät ole tyypillisiä ydinvoiman käytölle nykyään. Lue lisää »
Elo
16
Ruotsissa järjestään maan energiapoliittiseen linjaan paljon vaikuttavat valtiopäivävaalit sunnuntaina 19.9. Lopputulos voi merkitä Ruotsin vanhenevien ydinvoimalaitosten korvaamista aikaisempaa suuremmilla tai ydinvoimakapasiteetin asteittaista alasajoa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, sähkön hinta nousee ja päästöt kasvavat; ei vain Ruotsissa vaan koko Pohjolassa. Se ei lupaa hyvää suomalaisillekaan sähkönkäyttäjille.
Jos nykyinen Ruotsia johtava porvariallianssi häviää syyskuun vaaleissa ja uusi punavihreä hallitus tulee valtaan, Ruotsin energiapolitiikassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, ilmenee Svenskt Näringslivin, Ruotsin EK:n, Pöyryllä teettämän ENERGIPOLITISKA VAL I ETT KALLT KLIMAT -raportin mukaan. Pöyry selvitti raportissa viime talven sähkömarkkinoita ja visioi kahta seuraavaa vuosikymmentä. Lue lisää »
Elo
11
Kiinassa valmistuu yksi suuri hiilivoimala joka viikko.”
Kiina ohitti USA:n maailman suurimpana energiankuluttajana.”
”Kiinaan asennettiin viime vuonna enemmän tuulivoimaa kuin mihinkään muuhun maahan.”
”Kiinan öljynkulutus kasvaa ensi vuoteen hämmästyttävät 28 prosenttia.”
”Kiinan sähkönkulutus oli viime vuonna hulppeat 3643 TWh – noin viisikymmenkertainen Suomen kulutukseen nähden.”
Kaikki Kiinan kasvussa on hämmästyttävää. Kiinan talouden ja energiankulutuksen kasvu ovat yksinkertaisesti ilmiömäisiä. Kehityksen varjopuolena on valtaisan kasvun kustannusten ulkoistaminen ympäristölle ja ilmakehälle. Kiinaa syytetäänkin usein välinpitämättömyydestä ympäristökysymyksissä. Tilanne ei välttämättä ole niin mustavalkoinen. Lue lisää »
Elo
4
Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät ydinvoiman myönteiset periaatepäätökset ja vähitellen mediahumu asian ympärillä laantuu.
Nyt on siis päätetty siitä, että TVO:n ja Fennovoiman kaavailemat uudet ydinvoimayksiköt ovat yhteiskunnan kannalta hyödyksi.
On yhtiöiden vuoro tehdä omia päätöksiään. Voidaan valmistella tarjouspyyntöasiakirjat ja saadaan laitostoimittajilta tarjoukset, joiden pohjalta tehdään valinta laitostyypistä ja toimittajasta. Sitten seuraa yritysten investointipäätökset ja rakentamislupahakemus hallitukselle.
Sen jälkeen voi alkaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen. Menee hyvinkin kymmenkunta vuotta ennen kuin laitokset tuottavat sähköä. Lue lisää »
Heinä
29
Me suomalaiset olemme perinteistä urheilukansaa. Jo olympiahistorian alkulehdiltä voimme lukea suomalaisista voittajista – painijoista, pitkän matkan juoksijoista ja keihäänheittäjistä. Kansallinen itsetuntomme on kulkenut urheilumenestyksen nousuissa ja laskuissa. Hunajaa on hiihdetty, mutta jääkiekossa on jääty karvaasti hopealle. Suomalaisen itsetunnon määrittäjiä on toki muitakin kuin urheilun voitot ja tappiot. Suomalainen kapellimestari, oopperalaulaja tai säveltäjä on maailmalla kovassa kurssissa.
Myös tekniikan ja tieteen saavutuksista voimme olla ylpeitä. Nokian puhelin on maailmankuulu ja Rapalan uistin pyytää maailman merillä ja muillakin vesillä.
Suomalaisissa menestystarinoissa riittää kertomista, ja yhteistä niille on, että moninaisissa askareissamme haluamme yksinkertaisesti olla maailman parhaita – maailmanmestareita. Kulta voitetaan, mutta hopea hävitään. Kilpailutilanteessa kukaan ei lähde tavoittelemaan toista tai kolmatta sijaa. Lue lisää »
Heinä
21
Yksi tämän blogin perusajatuksia on tuoda esiin puheenvuoroja ja näkökulmia ydinvoimasta energia-alan ulkopuolelta. Tästä esimerkkinä vaikkapa Greenpeacen Lauri Myllyvirran tai varatuomari Juhani Santaholman kirjoitukset. Tarkoituksenamme on rohkaista korkeatasoista, mutta epämuodollista keskustelua ydinvoimasta. Toivomme, että lukija saa vastinetta ajalleen sekä mahdollisesti uutta mietittävää joko hyvien kirjoitusten tai napakoiden kommenttien kautta.
Tämän kirjoitusvuoron tarkoituksena on tuoda keskusteluun sisältöä ainoastaan välillisesti. Pyytäisinkin teitä lukijoita laittamaan tämän kirjoituksen kommenttiosuuteen toivomuksia aiheista ja tahoista joilta toivoisitte kirjoitusta tulevaisuudessa. Otamme kaikki ehdotukset avoimina vastaan ja toimitamme tiedustelut asianomaisille. Ennen kuin ehdotatte tiedustelua Barack Obamalle tämän ydinvoimakannastaan, ottakaa huomioon, että monessa tapauksessa kyseinen henkilö voi olla liian kiireinen tai muuten vaan haluton kirjoittamaan juttua. Rohkeasti vaan ideoita kehiin ja lupaamme pyrkiä toteuttamaan niistä mahdollisimman monta. Lue lisää »
Heinä
15
Olkiluodon vierailukeskus on erittäin suosittu vierailukohde. Varsinkin kouluille se on erinomainen luokkaretki tai tutustumiskohde. Suurin yksittäinen vierailijajoukko onkin koululaiset ja opiskelijat. Kun nuorille järjestetään vierailua, pitää sen sisältää tietysti informaatiota, mutta erityisesti tekemistä, kokemuksia ja elämyksiä.
Aivan pienimmille Olkiluodossa on jo vuosia järjestetty kesän tiede- ja teknologialeirejä. Leireillä alakouluikäiset lapset tutustuvat kemiaan, fysiikkaan ja teknologiaan kevyesti viihtyen ja erilaisia kokeita tehden. Kesäleireillä on taatusti saanut kipinän yksi jos toinenkin fyysikon tai kemistin alku. Leirien suosiosta kertoo se, että joka vuosi mukaan ilmoittautuneita on useita kymmeniä enemmän, kuin mukaan mahtuu.
Hiljattain Olkiluodossa on alkanut käydä alakoululaisia myös tutustumassa aikaan ennen Olkiluodon voimalaitoksia. Eurajoen alakoululaisille on järjestetty mahdollisuus tutustua Olkiluodossa sijaitsevaan 1950 -luvun tapaan entisöityyn kalastajatilaan. Tilalla on kerätty kokemuksia mm. perkaamalla ja tunnistamalla erilaisia kaloja ja jopa yritetty kutoa verkkoja. Lue lisää »
