Syys
2
Minua väsyttää ja kärsin aika pahasta kanuunasta joten pidän jutun lyhyenä ja menen suoraan asiaan.
Saksa on uusiutuvan energian edistämisen mallioppilas. 90- luvulta käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä on siivittänyt Saksan mm. tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kärkimaaksi. Saksa on myös jossain määrin ydinvoiman vastustajan märkä uni: ydinvoimasta ollaan luopumassa kokonaan 2020-luvun alkuun mennessä.
Huomattavista saavutuksistaan huolimatta uusiutuvilla katetaan Saksan sähköntuotannosta ainoastaan seitsemisen prosenttia (piirakka). Ydinvoiman osuus tuotannosta on vajaa neljännes. Lue lisää »
Elo
27
Otsikon kysymys voi olla tienvarren mainoslause Valko-Venäjällä autoilevalle vielä lähitulevaisuudessa (Tiedän, että Tshernobyl on Ukrainassa, mutta otsikko ”Mökki Gomeilsta” ei vaan toimi). World Nuclear News raportoi elokuun alussa Valko-Venäjän hallituksen 2,2 mrd USD ”jälleenrakennus”-suunnitelmasta Tshernobylin onnettomuuden laskeumasta kärsineillä alueilla.
Ensimmäiset tehtävät alueen asutuskelpoisuuden palauttamisessa ovat kasvillisuuden harventaminen, paikan päällä hätäisesti haudattujen säteilevien esineiden asianmukainen hävittäminen, sekä 5600 jo romahtaneen tai saastuneen rakennuksen purkaminen.
Kasvillisuuden harventamisella vähennetään metsäpaloriskiä joka pahimmassa tapauksessa voisi laittaa liikkeelle maaperässä olevat radioaktiiviset hiukkaset ja levittää niitä ympäristöön. Tästä oltiin huolissaan mennen kesän metsäpalojen yhteydessä. Lue lisää »
Elo
11
Kiinassa valmistuu yksi suuri hiilivoimala joka viikko.”
Kiina ohitti USA:n maailman suurimpana energiankuluttajana.”
”Kiinaan asennettiin viime vuonna enemmän tuulivoimaa kuin mihinkään muuhun maahan.”
”Kiinan öljynkulutus kasvaa ensi vuoteen hämmästyttävät 28 prosenttia.”
”Kiinan sähkönkulutus oli viime vuonna hulppeat 3643 TWh – noin viisikymmenkertainen Suomen kulutukseen nähden.”
Kaikki Kiinan kasvussa on hämmästyttävää. Kiinan talouden ja energiankulutuksen kasvu ovat yksinkertaisesti ilmiömäisiä. Kehityksen varjopuolena on valtaisan kasvun kustannusten ulkoistaminen ympäristölle ja ilmakehälle. Kiinaa syytetäänkin usein välinpitämättömyydestä ympäristökysymyksissä. Tilanne ei välttämättä ole niin mustavalkoinen. Lue lisää »
Heinä
21
Yksi tämän blogin perusajatuksia on tuoda esiin puheenvuoroja ja näkökulmia ydinvoimasta energia-alan ulkopuolelta. Tästä esimerkkinä vaikkapa Greenpeacen Lauri Myllyvirran tai varatuomari Juhani Santaholman kirjoitukset. Tarkoituksenamme on rohkaista korkeatasoista, mutta epämuodollista keskustelua ydinvoimasta. Toivomme, että lukija saa vastinetta ajalleen sekä mahdollisesti uutta mietittävää joko hyvien kirjoitusten tai napakoiden kommenttien kautta.
Tämän kirjoitusvuoron tarkoituksena on tuoda keskusteluun sisältöä ainoastaan välillisesti. Pyytäisinkin teitä lukijoita laittamaan tämän kirjoituksen kommenttiosuuteen toivomuksia aiheista ja tahoista joilta toivoisitte kirjoitusta tulevaisuudessa. Otamme kaikki ehdotukset avoimina vastaan ja toimitamme tiedustelut asianomaisille. Ennen kuin ehdotatte tiedustelua Barack Obamalle tämän ydinvoimakannastaan, ottakaa huomioon, että monessa tapauksessa kyseinen henkilö voi olla liian kiireinen tai muuten vaan haluton kirjoittamaan juttua. Rohkeasti vaan ideoita kehiin ja lupaamme pyrkiä toteuttamaan niistä mahdollisimman monta. Lue lisää »
Touko
19
Viime viikkoina on puhistu suureen ääneen Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) ”korjailemasta” sähkön kysyntätarpeesta vuonna 2020. Arviota nostettiin kommentaattorien mukaan metsäteollisuuden ankaran lobbaamisen johdosta. Ja tämä lisääntynyt kysynnän tarve vuonna 2020 oli se höyhen joka katkaisi kamelin selän. Tai tässä tapauksessa toi yhden ydinvoimalaitoksen verran lisään hallituksen esittämään energiapakettiin.
Ymmärrän tietysti, että rivit on saatava koottua kamppailun alkaessa. Muutaman napakan sloganin taakse onkin epäilemättä helppo ryhmittyä. Mutta tämä on minusta jo aika paksua!
Jos olisin vanhempi, voisin sanoa, että tässä tulee ihan Kekkoslovakialan ajat mieleen, kun valtio tekee suuret päätökset tärkeistä kansallisista investoinneista. Lue lisää »
Touko
14
Valtioneuvoston esittämät TVO:n ja Fennovoiman ydinvoimalaitosten lupahakemukset olivat tiistaina eduskunnan käsiteltävänä. Eduskuntakäsittely on luonnollisesti tärkeä osa sovittuja menettelytapoja jonka aikana mietteitään voi tilittää koko kansanedustajalaitoksen edessä. Ydinvoiman ollessa kyseessä, löytyi puhujilta varsin näyttäviä verbaalisia latauksia tuntojansa kuvaamaan.
”Työministeri marssii mielenosoituksessa hallitusta vastaan”, ”Periaatteet voi myydä vain kerran” ja ”Energiapolitiikan Molotov-Ribbentrop-linja” kertovat omaa viestiään varsin värikkäänä velloneesta keskustelusta. Käsittelyssä noudatettiin retoriikasta huolimatta varsin tarkasti ennakoituja asetelmia. Lue lisää »
Huhti
30
Olen nippelitiedon suuri ystävä. Kuuntelen ja kerään uusia faktoja lähes neuroottisesti. Jos esitetty väite on tarpeeksi hauska, en aina viitsi selvittää sen todenperäisyyttä, koska leveän hymyn kanssa on mukavampi elää.
Tässä kuitenkin enemmän tai vähemmän tarkistettuja atomiaiheisia faktoja, joita et todennäköisesti tiennyt. Lähteenä olen käyttänyt aina luotettavaa Wikipediaa sekä paikallisen kuppilani besserwisser-kantista, jolla on mielipide kaikesta (ei, hän ei ole taksikuski).
Maailman vanhin ydinreaktori löytyy päiväntasaajan korkeudelta Gabonista ja ikää ”Oklolla” on hulppeat parisen miljardia vuotta. Ranskalaisten tiedemiesten uraanikaivoksesta löytämät isotooppien esiintymät eivät vastanneet oletuksia. Pian tutkimuksista selvisi, että kyseisessä paikassa oli käynnistynyt luonnon oma fissioreaktio. Tuolloin nykyistenkin reaktorien polttoaineeksi kelpaavaa U-235 isotooppia löytyi vielä tarpeeksi väkevänä (n. 3%) reaktion ylläpitämiseen. Vuosien saatossa kyseinen isotooppi laimenee luonnollisesti ja nykyisin (jälleen)väkevöiminen vaatii varsin suuria teknisiä ponnistuksia. Maakerrosten välistä virrannut vesi oli toiminut neutronien hidasteena, minkä ansiosta reaktio oli alkanut ja jälleen päättynyt veden höyrystyttyä. Lue lisää »
Maalis
30
Ydinvoimasta väittely on hankalaa. Erityisesti jos olet ydinvoiman kannattaja. Kaikissa sosiaalisissa tilaisuuksissa naiset istuvat vain kriittisen (ääni)torven vieressä ja kannattajan puolta pitää ainoastaan kalapuikkoviiksisektori. Pönäköiden ukkojen itsetyytyväinen örinä ei myöskään toimi erityisenä mimmi-magneettina, saati argumenttina lisärakentamisen puolesta.
Sen lisäksi, että allekirjoittanut ydinvoiman kannattaja elää sosiaalista jääkauttaan liberaalien city-vihreiden ystäviensä seurassa, tuntuu väittely usein samalta on kuin pelaisi tennistä ilman kalsareita. Vastaan tulee väitteitä jotka tuntuvat liian naurettavilta ollakseen totta – ”ydinvoima ei vähennä päästöjä”, kuulee yhden suusta, ”koska se on pelkkää sähköntuotantoa varten”, afgaaninukkaiseen villapaitaan pukeutunut viiksekäs mieshenkilö jatkaa. Samaan hengenvetoon päästöjen leikkaukseen ehdotetaan niin ikään ainoastaan sähköntuotantoon soveltuvaa uusiutuvaa energiaa kuten tuuli- tai vesivoimaa. Lue lisää »
Maalis
23
Britannia hyväksyi Suomeenkin haikaillun ilmastolain vuoden 2008 lopulla. Laki edellyttää vähintään 80 prosentin leikkauksia kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Valtaosa leikkauksista kohdistuu energiasektorille (sähköntuotanto, liikenne, lämmitys).
Käytännössä tämä tarkoittaa lähes täysin hiilidioksidivapaata energiantuotantoa. Haasteen kutsuminen mittavaksi on vähättelyä sanan varsinaisessa merkityksessä. Britannian energiantuotannosta päästötöntä on n. 10 prosenttia, josta valtaosa ydinvoimaa. Urakan mittavuutta alleviivaa Royal Academy of Engineering*, jonka tuoreessa raportissa linjataan neljä eri skenaariota, jolta tulevaisuus saattaa näyttää. Lue lisää »
Maalis
2
Mitä yhteistä on Patrick Moorella (yksi Greenpeacen perustajista), James Lovelockilla (Gaia-teorian kehittäjä) ja Stephen Tindale (entinen Britannian Greenpeacen johtaja)? Kyllä, he ovat kaikki kääntyneet ydinvoiman kannattajiksi saaden samalla osakseen ympäristöjärjestöjen vihat ja ikuisen petturinleiman. Miehet perustelevat takinkääntöään ilmastonmuutoksen uhan vakavuudella, jota he pitävät ydinvoimaan liittyviä riskejä huomattavasti suurempana.
Miesten perustelut ovat vinhoja ja esimerkiksi Mooren argumentteihin voi perehtyä katsomalla oheisen videon. Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän se, miksi ydinvoimasta puhuttaessa käytetään usein niin uskonnollisia termejä. Olen opiskellut jonkun verran historiaa ja yksi mielenkiinnon kohteitani on ”uskonpuhdistuksen” aika ja protestantismin leviäminen. Tätä ajanjaksoa sävyttää huvittavan samankaltainen kielenkäyttö kuin nykyistä ydinvoimakeskustelua. Yllämainitut herrat ovat ”kääntyneet” (kuin Henrik VIII konsanaan) tietyn kuppikunnan dogmeista ja ”uskovat” nyt uuteen totuuteen. Lue lisää »