Elo
16
Ruotsissa järjestään maan energiapoliittiseen linjaan paljon vaikuttavat valtiopäivävaalit sunnuntaina 19.9. Lopputulos voi merkitä Ruotsin vanhenevien ydinvoimalaitosten korvaamista aikaisempaa suuremmilla tai ydinvoimakapasiteetin asteittaista alasajoa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, sähkön hinta nousee ja päästöt kasvavat; ei vain Ruotsissa vaan koko Pohjolassa. Se ei lupaa hyvää suomalaisillekaan sähkönkäyttäjille.
Jos nykyinen Ruotsia johtava porvariallianssi häviää syyskuun vaaleissa ja uusi punavihreä hallitus tulee valtaan, Ruotsin energiapolitiikassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, ilmenee Svenskt Näringslivin, Ruotsin EK:n, Pöyryllä teettämän ENERGIPOLITISKA VAL I ETT KALLT KLIMAT -raportin mukaan. Pöyry selvitti raportissa viime talven sähkömarkkinoita ja visioi kahta seuraavaa vuosikymmentä. Lue lisää »
Kesä
16
Ydinvoiman käyttöä on lisättävä, jotta maailma kykenee hillitsemään hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutoksen etenemistä. Tämä on keskeinen sisältö Kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) ja OECD:n ydinvoimajärjestön (Nuclear Energy Agency, NEA) 16.6. julkistamassa energiateknologian tiekartassa, IEA/NEA Nuclear Energy Roadmap. Tiekartta antaa päästöjen vähentämisnuotit vuoteen 2050.
Tiekartan laatijat edustavat maailman parasta energiatietämystä. IEA ja NEA ovat energiatiedon luotettavimpia lähteitä. Mitä tällaiset asiantuntijat sanovat, siitä kannattaa ottaa opiksi. Otetaanpa tähän joitakin keskeisiä paloja:
Ydinvoiman tulevaisuutta kuvaava tiekartta näyttää, että ydinvoima voi kattaa melkein neljänneksen maailman sähköntuotannosta vuonna 2050. Ydinvoima olisi tärkeä kasvihuonekaasujen vähentämiskeino. Jotta näin tapahtuisi, maailman ydinvoimakapasiteetti on kolminkertaistettava seuraavien 40 vuoden aikana. IEA/NEA:n laatiman kunnianhimoisen tiekartan mukaan haasteellinen tavoite on toteutettavissa. Lue lisää »
Huhti
12
Mitä sähkön tuottaminen eri maissa maksaa, mitkä ovat edullisimmat tuotantomuodot, onko kansallisilla olosuhteilla vaikutusta sähkön hintaan? Tähän asti on tiedetty, että kansainväliset hintavertailut ovat vaikeita. Pelkästään valuuttakurssien vaihtelut vaikeuttavat vertailuja.
Juuri valmistunut kansainvälinen Projected Costs of Generating Electricity 2010 Edition – selvitys pyrkii kuitenkin antamaan vertailukelpoista taustatietoa sähköntuotantokustannuksista. Selvityksen laativat yhteistyössä International Energy Agency (IEA) ja Nuclear Energy Agency (NEA). Kumpikin järjestö toimii OECD:n (Organisation For Economic Co-Operation And Development) alaisuudessa Pariisissa. Selvitys julkistettiin 25.3.2010.
IEA/NEA on koonnut selvitykseen kustannustiedot 190 voimalaitoksesta kautta maailman. Mukana oli 21 maata, 17 OECD:n jäsenmaata ja neljä muuta maata. Pohjoismaisia kustannustietoja selvityksessä oli vain Ruotsin suurvesivoimasta. Kerätty suhteellisen pieni näyte maailman voimalaitoksista edustanee joka tapauksessa kohtuullisesti eri tuotantomuotojen kustannuksia. Lue lisää »
Maalis
12
Ydinvoiman renessanssi (Nuclear Renaissance, La renaissance du nucléaire civil). oli yleisin ilmaisu, jota puhujat käyttivät Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloitteesta järjestelyssä kaksipäiväisessä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy –konferenssissa 8-9.3. Pariisissa. OECD:n konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa yli 60 maasta, 40 delegaation johdossa oli pää- tai muu ministeri. Suomesta mukana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtama arvovaltainen delegaatio. Itse osallistuin konferenssiin kansainvälisen lehdistöryhmän edustajana.
Ydinvoima on tulossa vahvasti joka puolella maailmaa ja monet ydinvoimasta luopumispäätöksen tehneet maat – Ruotsi, Italia, Saksa, Belgia – ovat peruneet aiemmat kansanäänestys- yms. päätökset ja lähtevät rakentamaan uusia laitoksia tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla rajoilla. Lue lisää »
Helmi
22
Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa
Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.
Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »
Helmi
15
Uusin ydinvoimagallup osoittaa jälleen, millainen muutos suomalaisten ydinvoima-asenteissa on tapahtunut vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Ydinvoiman vastustus on laskussa ja ydinvoimamyönteisyys kasvussa. Merkittävä osa ydinvoiman kannatuksen kasvusta johtuu siitä, että kansalaiset ymmärtävät ydinvoiman merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsijänä.
Energiateollisuus ry:n TNS Gallup Oy:llä teettämän mielipidetutkimuksen mukaan lähes joka toinen suomalainen (48 prosenttia) suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja vain 17 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan kielteisesti. Myönteisesti suhtautuvia on nyt 31 prosenttiyksikköä enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia. Ero ei ole ollut koskaan näin suuri tutkimussarjan 28 vuoden aikana. TNS Gallup Oy:n haastatteli tutkimukseen 18.1.–27.01.2010 tuhatta 15 vuotta täyttänyttä suomalaista. Lue lisää »
Tammi
25
Viime vuonna Suomen ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä 22 582 gigawattituntia (GWh). Luku ei asiaan perehtymättömälle sano mitään, joku iso määrä sähköä. Luku voidaan ilmaista lyhyempänä 22,6 terawattituntia (TWh). Terawattitunti voidaan kansanomaistaa miljardiksi kilowattitunniksi, mikä saattaa tuoda mielikuvan todella suuresta määrästä, 22 582 000 000 kilowattituntia tai 22 582 000 000 000 wattituntia.
Nollat tässä tapauksessa myös ovat merkitseviä lukuja, sillä viime vuoden ydinvoimantuotannossa oli kyse todella suuresta määrästä. Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitokset tuottivat viime vuonna itse asiassa kaikkien aikojen ennätysmäärän sähköä, ydinsähkön Suomen ennätyksen. Edellinen ennätys on kahden vuoden takaa, vuonna 2007 silloin ydinvoimalaitokset tuottivat 22,5 terawattituntia. Lue lisää »
Joulu
14
Liettua hyväksyi Euroopan unioniin liittyessään tiukan jäsenyysehdon: maan oli suljettava Ignalinan ydinvoimalaitos. Vuodenvaihteessa Liettua saa tämän ehdon täytettyä lopullisesti. Ignalinan vielä toimiva kakkosyksikkö suljetaan. Samalla maan sähkönhankinta muuttuu radikaalisti. Kun valtaosa maan sähköntuotannosta poistuu, seuraukset ovat hankalasti ratkaistavissa mille tahansa valtiolle.
Ignalinan ykkösyksikkö suljettiin vuoden 2004 lopussa ja tämän vuoden lopussa suljetaan toinen noin 1300 megawatin yksikkö. Parhaimmillaan Ignalina tuotti yli ¾ Liettuan sähköstä ja sähköä riitti runsaasti vientiin. Ykkösyksikön sulkemisen jälkeen Ignalina on kattanut edelleen 2/3 Liettuan sähköstä. Liettua halusi jatkaa laitoksen toimintaa, mutta Euroopan komissio oli tiukkana, jatkoaika ei tullut. Tshernobyl-tyyppisellä neuvostotekniikalla ei ole luottoa EU:ssa.
Lue lisää »
Marras
30
Euroopassa vauhdissa oleva dominoefekti kaataa ydinvoiman alasajoa suunnitelleiden valtioiden energiapolitiikat yksi toisensa perään. Uusimmat kaatuneet palikat ovat Saksa, Belgia ja Italia. Niitä ennen Ruotsi oli ennättänyt kääntää ydinvoimapolitiikkaansa radikaalisti muutamassa vaiheessa.
Lue lisää »
Loka
22
Julkisuudessa esitetään ajoittain mielipidemittausten tuloksia suomalaisten suhtautumisesta ydinvoimaan. Vastaukset vaihtelevat, mikä saattaa hämmentää ihmisiä. Siksi paras on tarkastella, mitä pitkäaikainen energia-asennetutkimus kertoo ihmisten ydinvoima-asenteista ja niiden muuttumisesta.
Suomalaisten energia-asenteet –tutkimuksessa on selvitetty kansalaisten perusasennoitumista energiamuotoihin kysymällä suomalaisilta vuosittain jo vuodesta 1983, mihin suuntaan maamme sähköntuotantoa pitäisi kehittää eri energiavaihtoehtojen osalta. Ydinvoima on yksi tutkituista kahdeksasta keskeisimmästä sähköntuotannon energianlähteestä.
Lue lisää »
Aloitin toimittajana Kauppalehdessä vuonna 1973, heti Helsingin yliopistosta valmistumisen jälkeen. Energia-alan viestinnässä olen ollut vuodesta 1980. Energiateollisuus ry:ssä olen viestintäpäällikkö ja Energiauutisten ja Sähköviesti/Elbladetin päätoimittaja. Ydinvoimauutisia Brysselistä lähettävän NucNet-uutispalvelun (www.worldnuclear.org) hallituksessa (Board) olen ollut muutaman vuoden. Ydinvoimasta olen käynyt puhumassa viidessä kansainvälisessä energiakonferenssissa eri puolilla Eurooppaa. Suomessa osallistun Hiilitieto ry:n (www.hiilitieto.fi) hallitustoimintaan ja vedän Hiilitiedon viestintäryhmää. Olen myös Tekniikan Journalistit PRESSTEK ry:n hallituksen jäsen.
Keväästä syksyyn pyöräilen töihin, viime vuonna työmatkapyöräilyä tuli vähän vajaat 1700 kilometriä.
