Elo
4
Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät ydinvoiman myönteiset periaatepäätökset ja vähitellen mediahumu asian ympärillä laantuu.
Nyt on siis päätetty siitä, että TVO:n ja Fennovoiman kaavailemat uudet ydinvoimayksiköt ovat yhteiskunnan kannalta hyödyksi.
On yhtiöiden vuoro tehdä omia päätöksiään. Voidaan valmistella tarjouspyyntöasiakirjat ja saadaan laitostoimittajilta tarjoukset, joiden pohjalta tehdään valinta laitostyypistä ja toimittajasta. Sitten seuraa yritysten investointipäätökset ja rakentamislupahakemus hallitukselle.
Sen jälkeen voi alkaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen. Menee hyvinkin kymmenkunta vuotta ennen kuin laitokset tuottavat sähköä. Lue lisää »
Kesä
18
Ruotsin energiapolitiikassa tapahtui eilen merkittävä käänne. Valtiopäivät äänesti hallituksen esityksestä ydinvoiman rakentamisen sallimisesta. Valtiopäivät asettuivat niukasti äänin 174-172 tukemaan hallituksen esittämää politiikkaa.
Ruotsissahan päätettiin vuonna 1980 kansanäänestyksellä luopua ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Myöhemmin päätös ehdollistettiin sille, että tilalle saadaan korvaavaa sähköntuotantoa. Nyt, juuri vuonna 2010, valtiopäivät kumosi nämä päätökset ja muuttivat maan energiapolitiikkaa merkittävällä tavalla. Nähtäväksi tosin jää, miten Ruotsin tulevissa vaaleissa käy ja miten päätös pitää, koska oppositio on ilmoittanut vastustavansa uutta energiapolitiikkaa.
Ruotsin uusi energiapolitiikka sallii sen, että nykyiset laitosyksiköt voi korvata uusilla yksiköillä. Päätös koskee vain yksikköjen määrää ja sijaintia. Niiden on oltava nykyisillä laitospaikoilla ja lukumäärä saa olla yhteensä enintään 10. Uutta ydinvoimakapasiteettia voi tulla merkittävästi lisää, koska uudet laitokset voivat olla teholtaan paljon nykyistä suurempia. Lue lisää »
Huhti
19
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää teollisuusmailta vähintään 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Energiaan liittyvien päästöjen vähentäminen vaatii energiatehokkuuden parantamista ja fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömillä ja vähäpäästöisillä energialähteillä.
Energia ja eritoten sähkö on nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa hyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä. Sen saatavuudella ja hinnalla vaikutetaan ostovoimaan, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Valinta siitä, miten siirrymme vähäpäästöiseen energiaan ja mitä olemme siitä valmiit maksamaan, ei ole yhdentekevää.
Energiateollisuus julkaisi marraskuussa visionsa siitä, miten sähköön ja kaukolämpöön perustuvilla ratkaisuilla energiaperäisiä päästöjä vähennetään 85 prosenttia. Visio osoittaa, että tämä kaikki voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja niin, että samalla lisätään omavaraisuuttamme. Lue lisää »
Helmi
12
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mikä vaikutus ydinvoimalainvestoinnilla on muihin tuotantoinvestointeihin. Ympäristöjärjestöt ovat syyttäneet erityisesti ydinvoimayhtiöitä investoinneista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan tuotantoon. Energiateollisuus selvitytti asian Pöyry Management Consultingilla ja julkisti tulokset tänään. Asiasta kertoo myös päivän Tekniikka&Talous sekä Kaupplehden printtiversiot.
Tulosten perusteella rakenteilla oleva ydinvoimalayksikkö ei ole vähentänyt investointeja uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Päinvastoin. Ydinvoiman rinnalla on investoitu poikkeuksellisen paljon ja lisäksi investoinnit ovat suuntautuneet nimenomaan vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin ja uusiutuvaan energiaan. Lue lisää »
Tammi
15
Ydinreaktioita -blogin päätoimittaja Anna-Maria Länsimies jää tänään äitiyslomalle. Tämän vuoksi vastuut blogin osalta hieman muuttuvat.
Allekirjoittanut toimii blogin vt. päätoimittajana. Anna-Marian äitiysloman sijaisena on aloittanut Lauri Muranen, joka hoitaa myös tämän blogin sisältöä. Laurille tai minulle voi laittaa blogiin liittyviä kehitysideoita ja tietenkin niitä voi kirjoittaa tänne julkisestikin. Tiedottajamme Janne Haonperä myös seuraa blogia tiiviisti. Me kaikki tulemme kirjoittamaan tänne juttuja. Edelleen blogi jatkuu siten, että ydinvoimayhtiöistä tulee kirjoituksia noin kerran viikossa ja pyydettyjä vieraskirjoituksia aika ajoin.
Keskustelu on ollut viime aikoina aktiivista ja olemme siitä iloisia. Blogin ideana on nimenomaan vaihtaa ajatuksia ydinvoimaan liittyen. Ydinreaktioita on Energiateollisuus ry:n ylläpitämä, emmekä ole mitenkään pyrkineet salaamaan sitä, että ylläpitäjät kannattavat ydinvoimaa yhtenä ratkaisuna muiden joukossa. Täällä on kuitenkin kaikilla oikeus esittää mielipiteensä ja näkemyksensä, kysymyksensä ja huolensa. Haluamme uusia näkökulmia ja avointa keskustelua. Ydinvoima kriittisesti suhtautuvien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita kuin myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvien. Dialogi lisää ymmärrystä ja kasvattaa kaikkien tietoa.
Yksittäisten lukijoiden mielipiteistä emme vastaa. Sen sijaan muistuttaisin tässä yhteydessä blogin säännöistä. Pidetään blogi asiallisena ja vältetään keskustelijoiden arvostelu mielipiteen tai näkemyksen perusteella. Kaikilla on oikeus näkemykseensä.
Jukka Leskelä
Loka
7
Vattenfallin toimitusjohtaja Lars G. Josefsson vieraili Helsingissä yhtiönsä 100-vuotisjuhlan merkeissä. Josefssonista on kehkeytynyt arvostettu ilmastolähettiläs, joka on mm. neuvonantajana Saksan liittokansleri Angela Merkelille ja kuuluu YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin nimittämään ilmastonmuutoksen neuvonantajaryhmään.
Vattenfall uskoo hiilineutraaliin sähköön vuonna 2050 ja Josefsson on tämän viestin ja vision ahkera saarnamies. Suomen mediaa kiinnosti kuitenkin enemmän hänen näkemyksensä suomalaisen ydinvoiman kannattavuudesta.
Lue lisää »
Loka
5
Syksyinen ydinvoimakeskustelu tuntuu kulminoituvan siihen, tarvitaanko 1, 2 vai 3 uutta ydinvoimayksikköä. Joidenkin näkemyksen mukaan ei toki tarvita yhtään.
Jokaisen argumentoijan lähtökohtana tuntuu olevan Suomen tuleva sähkön kulutus. Tämä on minusta varsin kapea näkökulma ydinvoimaan ja energiapoliittiseen keskusteluun ylipäätään.
Miksi valtioneuvoston tai eduskunnan pitäisi päättää tuotettavan ydinsähkön määrästä? Eikö olisi huomattavasti tärkeämpää keskustella ja päättää siitä, onko ydinvoima osa Suomen energiatulevaisuutta vai ei. Tuotantoyksiköiden lukumäärä jäisi niiden pohdittavaksi, jotka vastaavat investoinneista ja niiden rahoituksesta.
Lue lisää »
Jukka Leskelä on Energiateollisuuden sähköntuotannosta vastaava johtaja.
Jukka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hänellä on 18 vuoden työkokemus energia-alalta. Ensin 9 vuotta Imatran Voiman, sittemmin Fortumin teknologiakeskuksessa, jossa hän perehtyi erityisesti päästöjen vähentämisen ja mittaamisen tekniikoihin sekä ympäristökemiaan.
Energia-alan järjestöissä Jukka on ollut vuodesta 2000 alkaen. Vastuualueita ovat olleet mm. energiayhtiöiden tutkimus- ja kehitystoiminta, ilmastopolitiikka ja päästökauppa sekä nykyisessä tehtävässä sähköntuotantoon liittyvä yhteiskunnallinen ohjaus ja energiapolitiikka.
Jukka on 45-vuotias ja perheeseen kuuluu vaimo ja 5-vuotias poika. Vapaa-ajalla Jukka lähtee linturetkille.
