Ydinvoimayhtiö etsii elämänkumppania tositarkoituksella
Elinikäistä kumppania etsivät tekevät usein perinpohjaista selvitystyötä kumppanin ominaisuuksista. Ennen pysyvää sitoutumista kiinnostaa tietää, mitä kumppaniehdokas on tehnyt elämässään aiemmin ja mitä tämä nykyään tekee. Jotta yhteinen polku sujuisi mahdollisimman sutjakkaasti, on tärkeää selvittää myös se, mitä kosija haluaa tulevaisuudessaan tehdä.
Vakavaan suhteeseen ryhtyviä kiinnostavat usein myös monet yksityiskohtaisemmat seikat, vaikkapa taloudellinen tilanne ja kyky tuoda elämään turvallisuutta tai se, sopiiko ehdokas sukuun.Lopulta kaikki kerätty tieto johdattaa lausumaan ‘tahdon’ tai siirtymään sopivampaan kosijaan.
Tätä samaa valintatyötä Fennovoimassa on tehty nyt useampi vuosi. Tarkoituksena on löytää tärkeä toimintakumppani vuosikausiksi. Meillä yhteinen tie tulee olemaan kosolti pidempi kuin monet muut liitot; haluamme päästä viettämään kumppanimme kanssa ainakin timanttihääpäivää.
Haussa on ydinvoimayhtiön tärkein yksittäinen yhteistyökumppani: ydinvoimalan laitostoimittaja. Valinta ei ole helppo, eikä sitä voi tehdä nopeasti.
Tulin itse vetämään Fennovoiman laitosvalintaa viime vuonna. Tähän mennessä kosijoiden ominaisuuksia oli tutkittu jo useamman vuoden ajan, siitä asti kun firma perustettiin.
Aluksi läpi käytiin valikoima mahdollisuuksia ja niistä valittiin parhaat: Areva ja Toshiba. Nämä kaksi yhtiötä täyttävät meille sopivan elinkumppanin edellä mainitut kriteerit. Pitkällä historiallaan molemmat yhtiöt ovat kokeneita toimijoita alalla. Kumpikin yhtiö on sellainen, jonka voimme luottaa olevan olemassa vielä vuosikymmenten kuluttua; emme halua tehdä eropapereita vaikkapa silkkihääpäivän tiimoilla.
Viime vuodet olemme käyneet tiivisti treffeillä sekä Arevan että Toshiban kanssa selvittääksemme kumman yhtiön haluamme rakentamaan Fennovoiman ja Pohjois-Suomen ensimmäistä ydinreaktoria.
Hyvin toimiva yhteistyö on tässä parisuhteessa yhtä tärkeää kuin avioliitossa, sillä yhdessä sovittavia ja muokattavia asioita on valtavasti eikä tulevia tapahtumia voida ennalta täysin suunnitella. Laitostoimittajien reaktorivaihtoehdoista olemme valinneet meille sopivimmat. Ne eivät kuitenkaan käy sellaisenaan mihin vain, vaan ne on sovitettava oikeanlaisiksi juuri meidän tarpeisiimme ja oloihimme.
Avioliitto ei ole vain kahden ihmisen välinen asia. Useimmiten puolisot otetaan jäseniksi toistensa sukuihin ja kulttuureihin. Liitosta tulee vaikea, ellei tuleva puoliso osaa toimia oman suvun tapojen ja arvojen mukaan tai tule toimeen anopin tai appiukon kanssa.
Anopin roolissa tässä parisuhteessa on Suomen säteily- ja ydinturvallisuusvalvonnasta vastaava viranomainen Säteilyturvakeskus eli STUK, joka valvoo maassamme ydinvoimaprojektien kaikkia vaiheita suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöön. STUK on tärkeä osa Fennovoiman ja Arevan tai Toshiban pitkää liittoa, sillä näiden kahden yhtiön lisäksi myös STUK on varmistamassa, että ydinvoimala rakennetaan turvalliseksi ja että se on turvallinen koko vuosikymmenten käyttöikänsä ajan. Meidän omiemme lisäksi myös anopin vaatimukset ovat erittäin tiukat, joten helpolla kosijaehdokkaat eivät pääse.
Näitä asioita ja lukemattomia, lukemattomia muita olemme käsitelleet viime vuodet. Menneenä kesänä yhteistyömme Arevan ja Toshiban kanssa oli edennyt niin pitkälle, että lähetimme kummallekin tarjouspyynnöt ydinvoimalan toimittamisesta. Tarjouksia odotellaan ensi vuoden alussa, minkä jälkeen käynnistämme tarkemmat neuvottelut, jotka tähtäävät yhden kumppanin valintaan.
Minun työni yhdessä kollegoideni kanssa on tehdä mahdolliseksi, että papin aamenen jälkeen Fennovoima ja laitostoimittaja suuntaavat yhdessä kohti pitkää, turvallista ja onnellista yhteiseloa, jossa saamme anopin huomassa kohdattua yhdessä tuumin kaikki eteemme tulevat tilanteet.
Näin sivustakatsojana kyllä vähän ihmetyttää, miksi tämä vaihtoehto ei päässyt loppusuoralle:
http://www.ap1000.westinghousenuclear.com/
Eikö olisi jo aika tiedottaa myös kumpi paikkakunta valitaan voimalan sijoituspaikaksi? Pyhäjoki vai Simo, Hanhikivi vai Karsikko?
Luulen että kukaan, kaikkein vähiten paikkakuntalaiset ei pidä yhä jatkuvasta epätietoisuudesta.
Westinghousen kieltämättä hieno AP1000 ei pärjää suomalaisissa ydinvoimakisoissa siksi että täällä luvat ovat kortilla joten jokaisen yksikön täytyy olla sähköteholtaan mahdollisimman suuri. AP1000 on sähköteholtaan alle 1200mwe laitos. Toshiban ABWR on noin 1350mwe. EPR yli 1600mwe. Eli vaikka Arevan rakennusvauhti ei ole täällä ketään vakuuttanut on se silti kisoissa kovilla voimalansa suuren sähkötehon takia. Jos Suomen ydinvoimapolitiikka olisi vapaampaa ei yksikkökohtainen nettoteho vaikuttaisi voimalaitostoimittajavalintoihin kohtuuttoman suuresti.
Fiksumpaahan olisi kaksi vähän pienempää kuin yksi älyttömän iso. Mutta kieltämättä nykyinen politiikkaa ajaa tällaisiin mammuttiratkaisuihin.
Fiskumpaa tosiaan olisi rakentaa kaksi vähän pienempää kuin yksi jätti. Se tekee hyvää jo vakaudenkin kannalta. OL 3 tulee käynnistyessään aiheuttamaan suurta häiriöailliutta Suomen verkkoon.
En tiedä oliko huuhaata, mutta jostakin luin, että jos OL 3 putoaa varoittamatta pois verkosta koko Suomen sähköverkko kaatuu 30 sekunnisa ilman riittävää varavoimaa.
Verrattuna EPR:ään, AP1000:ssa viehättää sen äärimmäinen yksinkertaisuus ja modulaarinen rakenne, sekä tietenkin passiivinen jäähdytysjärjestelmä, joka EPR:stä puuttuu. Ensimmäiset AP1000-laitokset ovat rakenteilla Kiinassa, ja siellä ihan oikeasti näytetään päsevän n. 4 vuoden rakentamisaikaan.
OL3 on projektina epäonnistunut. Monia laitoksia on maailmalla jo valmistunut, joiden rakentaminen aloitettiin OL3: jälkeen. Siksi OL3:a ei pitäisi käyttää esimerkkinä yhtään mihinkään, paitsi tietysti siihen, miten projekti voidaan ryssiä mahdollisimman perusteellisesti. Itse tekniikassahan ei ole mitään vikaa.
Markkinoille tarvittaisiin kiireesti joku standardilaitos, joka olisi valmiiksi luvitettu, ja joka voitaisiin rakentaa n. kolmessa vuodessa ja reilusti halvemmalla kuin mihin on totuttu. Toivottavasti Fennovoima ei valitse mitään prototyyppiä.
Kaj Luukko:
”
Siksi OL3:a ei pitäisi käyttää esimerkkinä yhtään mihinkään, paitsi tietysti siihen, miten projekti voidaan ryssiä mahdollisimman perusteellisesti. Itse tekniikassahan ei ole mitään vikaa. ”
EPRllä on etunsa joista vähäisin ei ole OL3. saatu tekninen ja “ryssimis” kokemus. STUKissakin tunnetaan nyt mahdolliset ongelmakohdat. Suomalainen tietotaito on mm. sen ansiosta nyt maailman kärkeä. Mukana myös TKK.
Nopea reservi on hoidettavissa vuorovastuu sopimuksilla venäläisten ja ruotsalaisten kansasa. Onhan heillä sama tilanne. Venäjällä jopa kriittisempi. Siirtohäviö ei muutamassa tunnissa ole kohtuuton, tuodaanhan tälläkin hetkellä KUUDEN Loviisa ykkösen teho. Koko kesän itseasiassa.
Lisäksi Suomessa on suurkuluttajia sopimuskumppaneiksi. Esimerkiksi Tornion valokaariuunien sammutus muutamaksi tunniksi ei ole suurikaan häiriö teräksen tuotannolle
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/toiminta_tehopulassa/
Sri – linkit pitää vissiin merkitä paremmin:
Reservi
Tuonti nyt
Fennovoiman uusi voimalaitos pohjoiseen olisi tosiaan hyvä rakentaa siten, että laitoksessa olisi esimerkiksi kaksi kappaletta täysin erillistä noin 1000 MW reaktoria.
Jos Suomen valtion lupapolitiikka olisi ennustettavaa ja järkevää, niin voitaisiin ihan kylmästi valita Toshiban suuruusluokkaa 1000 MW reaktori ja pistää anomus toisen reaktorin luvasta sisään saman tien.
Minun mielestäni ranskalaiset ovat ryssineet OL3 projektin perusteellisesti, eikä ole mitään takeita siitä etteikö ryssiminen jatkuisi tulevaisuudessakin.
Tietysti japanilaisten tekemisiäkin pitää seurata koko ajan suurennuslasin kanssa, mutta ranskalaisista on jo huono kokemus olemassa. Koreakin voisi olla tutustumisen arvoinen ydinvoiman valmistaja, mutta tähän junaan he eivät ilmeisesti ennätä ellei tapahdu jotakin suurta.
fiksumpaa olis vilkaista Saksaan ja todeta, että ydinvoima-ala on tullut tiensä päähän. Miksi kasata lisää jäteongelmia Suomeen, kun mitään tulevaisuutta ei uraanipohjaisella energialla ole.
Saksaan kannattaa tosiaankin vilkaista. Voidaan todeta mm. se, että poliittisin päätöksin ei fysikaalisia tosiasioita muuksi muuteta.
Ylisuuret voimalat suomeen mahdollistaa omalta osaltaan se että kantaverkkokustannukset ja häiriöreservit maksaa pääosin sähkön kuluttajat.
Vuositasolla OL3:n aiheuttama lisäkustannus on oman arvion mukaan suuruusluokkaa 30-50 M€ pääomakuluina ja ostettuina häiriöreserveinä. Ei merkityksetön summa.
Fingrid ei lukuja ole julkistanut. On kuulemma niin vaikeaa eritellä eri investointein vaikutusta…
Kuluttaja maksaa aina kaiken joka tapauksessa.
Juuri näin. Myös Loviisaan tarvitaan pari uutta isoa reaktoria jotta siirtohäviö pysyy kohtuullisena. Itätuonti tulee pakosta lähes loppumaan kun joku vanha grafiittireaktori sippaa. HVDC -yhyeys Viron kautta Saksaan takaa vakaan kuorman ja mukavan rahantulon vaikka oma teollisuus siirtyykin Kiinaan ja korealaiset rakentavat Savon täyteen tuulimyllyjä.
Kansalaisjärjestöjen nettiadressi kansanäänestyksen vaatimisesta saattaa kaataa Fennovoiman hankkeen. Perustuslain uudistuksen mukanaan tuoma mahdollisuus suoraan demokratiaan kansalaisaloitteen ja kansanäänestyksen kautta ohittaa heikon hallituksen kyvyttömyyden päättää asioista. Kyllä/ei äänestyksen ensimmäisenä kohtana on Olkiluoto-3:n käynnistyslupa, sille olisi syytä tehdä samalla tavalla kuin vuonna 1978 Itävallan Zwentendorfissa. Käynnistysvalmis ydinvoimala on nyt osittain purettuna varaosiksi ikääntyville saksalaisvoimaloille, loput jäänee muinaisteknologian museoksi
http://www.worldcrunch.com/austrias-1970s-era-ghost-plant-never-opened-now-global-symbol-nuclear-resistance/3367
http://www.adressit.com/ydinvoimakansanaanestys
Teijonsalon kannattaisi olla nyt varovainen kosijan suhteen
ettei tule petetyksi löysillä lupauksilla ja katteettomilla kertomuksilla.
Suomessa on menossa ydinvoimalaprojekti, jossa aikataulut ja kustannukset ovat käsittämättömällä tavalla pettäneet.
Vai onko niin, että kosijat valehtelevat tietoisesti ja morsian kainosti hyväksyy kaiken.
Juu hienoa !! nimimerkki alfa:
Kansanäänestys ydinvoimasta on kuin kansanäänestys omasta armeijasta tai presidentistä. Maassa tulee aina olemaan armeija – oma tai vieras.
Maassa tulee olemaan presidenttikin – vaalista huolimatta taikka justiinsa siksi.
Maassa tulee oleman ydinsähköä niin kauan kuin sähköä yleensä käytetään. Omaa tai ostettua. Poliittinen peli nostaa hintaa ja saastuttaa.
Mikon kannattaisi tutustua EU -kilpailutuspakkoon.
Mitähän alihinnoiteltu tarjous tuulimypuistosta suomalaisille toteutettuna halpatyövoimalla olisi kestänyt ja maksanut.
Tanskalaisten Anholt -projekti on jo 5 vuotta myöhässä.
Tähän sopii suomalais-ruotsalaisen Bahamalla toimivan pienen rakennusfirman kokemus: Kuvernööri vaihtui ja herralle tilattiin uusi ‘pikku’ kämppä. No tämä SF-firma sai tietenkin tarjouspyynnön kuten suuret jenkkikonsernit Floridaa myöten.
Yrittäjä sitten laskee viimosen päälle hinnat ja kulut (kullatut vesihanat yms) ja päätyy mielestään hurjaan hintaan. Sitten vielä jänistää ja kertoo loppusumman kahdella. Kun ei ole amattitaitoista työvoimaakaan niin haluaa varmistaa ettei homma tulisi lainkaan hänelle.
Pieni ylläri: ‘katsomme että tedän tarjouksenne on realistinen’ !!
Tilaa Suomesta kaksi alan moniosaajaa ja hoitaa mansikat himaan
“Tanskalaisten Anholt -projekti on jo 5 vuotta myöhässä.”
Anholtin aikataulu:
http://www.dongenergy.com/anholt/en/projektet1/pages/timeschedule.aspx
Mihin perustat väitteesi että Anholt olisi myöhässä viisi vuotta?
Sen sijaan Rødsand II:n kilpailutus meni uusiksi ja viivästyi neljä vuotta. Ensimmäinen kilpailutus vuonna 2004 ja toinen 2008.
Rødsand II valmistui 2010 lokakuussa, reilut 2 vuotta kilpailutuksen jälkeen.
Anholtin rahoitus on jumissa tälläkin hetkellä. Eikä ratkeakaan taloudellisin perustein. Tanskaan tuodaan nyt noin 2GW teholla pohjoisesta. Osa menee suoraan saksalaisille.
http://www.energinet.dk/Flash/Forside/index.html
Hiilivoimaa rakennetaan lisää voimallisesti. Huulivoimaan tukeutuneiden maiden tilanne on laittanut jarrut päälle:
Kaliforniassa hätätila.
Portugali, Espanja, Italia, Kreikka . . . samaa rataa.
“Anholtin rahoitus on jumissa tälläkin hetkellä.”
Siis mistä tämmöinen tieto? Viime vuonna Dong teki voimalatilauksen 111 x 3,6 MW Siemensiltä. Julkisuudessa en ole nähnyt mitään tietoa ongelmista.
Siis mistä tieto viiden vuoden myöhästymästä? Mistä?
Mistä tieto rahoitusongelmista? Mistä?
Faktaa pöytään Jouko, tai myönnä hölmöilleesi!
Venäjältä VVER-1000:ia kaksi kappaletta vierekkäin ja intialaiset rakentamaan. Onko luvassa tosiaan määritelty sitten reaktorien määrä?
Ydinvoimalan hinta näyttää karkaavan käsistä. Jos alkuperäisestä tarjoushinnasta noustaan yli 50%, kannattaisi osakkaiden miettiä homman mielekkyyttä.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/uusi+paljastus+olkiluoto+4+maksaakin+kuusi+miljardia+euroa/a691391
Mutta hinnan nousu ei jääne tähän. Syksyllä 2010 USA:ssa kaatui EPR-reaktoriprojekti, 9.6 miljardian dollarin hintalappu oli liian korkea. Edes valtion tuki ei pelastanut hanketta. Euroissa tuo summa on luokkaa 7.1 miljardia.
http://articles.baltimoresun.com/2010-10-10/business/bs-bz-constellation-calvert-1009-20101010_1_france-s-edf-group-constellation-energy-group-constellation-and-edf
Alfa, mikä on tuo “valtion tuki”? Se aina pomppaa jonkin ajatussuunnan edustajilta ihan itsestään. EU:ssahan ei edes ole olemassa avointa valtion tukea? Tarkoitatko ehkä valtion takaamaa lainaa?