Ydinvoima ei syrjäyttänyt investointeja uusiutuviin
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mikä vaikutus ydinvoimalainvestoinnilla on muihin tuotantoinvestointeihin. Ympäristöjärjestöt ovat syyttäneet erityisesti ydinvoimayhtiöitä investoinneista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan tuotantoon. Energiateollisuus selvitytti asian Pöyry Management Consultingilla ja julkisti tulokset tänään. Asiasta kertoo myös päivän Tekniikka&Talous sekä Kaupplehden printtiversiot.
Tulosten perusteella rakenteilla oleva ydinvoimalayksikkö ei ole vähentänyt investointeja uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Päinvastoin. Ydinvoiman rinnalla on investoitu poikkeuksellisen paljon ja lisäksi investoinnit ovat suuntautuneet nimenomaan vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin ja uusiutuvaan energiaan.
Sen sijaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia lauhdevoimalaitoksia ei ole rakennettu lainkaan. Eikä itse asiassa ole edes näköpiirissä sellaisia investointeja, mikäli ydinvoimavaihtoehto on olemassa.
Energia-ala on ollut koko vuosikymmenen ylivoimaisesti suurin investoija kaikki teollisuudenalat huomioiden. Uutta sähkön ja kaukolämmön tuotantokapasiteettia on rakennettu paljon: yli 4200 MW sähköntuotantoon ja yli 2600 MW kaukolämmön tuotantoon.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia on rakennettu 53 kappaletta ja erillisiä lämpökeskuksia peräti 300. Lähes kaikki perustuvat kotimaisten polttoaineiden käyttöön ja niillä on korvattu ennen kaikkea kivihiilen ja öljyn käyttöä. Myös maakaasuun perustuvaan yhteistuotantoon on investoitu.
Vesivoiman tehonkorotuksilla on saatu peräti 300 MW uutta säätövoimaa. Se tuo joustavuutta järjestelmään ja mahdollistaa tuulivoiman integroimista järjestelmään.
Uusien laitosten keskimääräinen hiilidioksidin päästötaso on 40 % alempi kuin niiden laitosten, jotka olivat käytössä ennen näitä investointeja.
Metsäenergian käyttö on lisääntynyt yli 50 %:lla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Ongelmana on ollut metsäenergian saatavuus. Metsäenergiamarkkina on vielä varsin kehittymätön. Yritykset ovat investoinneissaan varautuneet huomattavasti suurempaan metsähakkeen käyttöön kuin mitä laitoksille saadaan.
Itse asiassa uusiutuvan metsäenergian käytön lisäämisessä sopivien laitosten rakentuminen ei ole minkäänlainen ongelma. Laitoksia syntyy, mutta mistä niille saadaan polttoaine. Niin kauan kuin tämä tilanne jatkuu, varsinkin isommat laitokset käyttävät turvetta pääpolttoaineena.
Selvitys osoittaa siis, että oikeaan suuntaan mennään ja kovaa vauhtia. Mutta isoja haasteita on vielä edessä. Nyt tehdyt investoinnit ovat kattaneet kulutuksen kasvua ja korvanneet joitakin vanhoja laitoksia. Jatkossa vanhoja laitoksia poistuu lisää erityisesti erillisestä sähköntuotannosta.
Jotta saavutamme hiilineutraalit tuotteet – sähkön ja kaukolämmön – on investointeja tehtävä vähintään samaan tahtiin kuin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Ja niiden on suuntauduttava yhä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Ydinvoimaan, tuulivoimaan, vesivoimaan sekä yhteistuotannossa mahdollisimman vähäpäästöisiin polttoaineisiin.
Jukka Leskelä
johtaja, energia- ja ilmastopolitiikka, sähkön tuotanto ja investoinnit, ympäristöpolitiikka
Energiateollisuus ry
Arvio Fennovoimasta organisaationa
Organisaatio on löyhä ja hajanainen jotta perusosaamista kertyisi yrityksen omaan käyttöön.
Alihankkija -tyyppiset, useat eri tekniset toimittajat operoivat kukin omalla tahollaan muodostaen löyhän yhteeniittymän ydinvoimalaitoksen tuottamiseksi.
On tunnettua että monien pienienkin yritysten perusongelmana on usein riittämätön tiedonkulku.
Suurena vaarana on nähtävissä riittämätön tiedonkulku teknisten “alihankkijoiden” välillä, kunkin kokiessa pitää kiinni yrityssalaisuuksistaan.
- Vaikea nähdä miten tämä yhteenliittymä pystyisi toteuttamaan äärimmäisen monimutkaisen, täynnä teknisiä detaljeja, ja eri kehitysvaiheita
sisältävän tuotantolaitoksen.
Jo pelkkä Pöyryn laatima YVA -arvointi on saanut ns. “murskatuomion” Ympäristöministeriöltä:
20.2.2009 Ympäristövaikutusten arviointiselostus.
3.1 Lausunnot. Ympäristöministeriö, sivut 7- 20.
_
http://www.tem.fi/files/21880/Yhteysviranomaisen_(TEM)_lausunto_YVA-selostuksesta_20.2.2009.pdf
–
Omistuspohja
http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/pix/kaaviokuvat/Omistus_suomi.jpg
_
http://www.fennovoima.fi/hanke/osaaminen
Jos ydinvoimaluvan saaja velvoitettaisiin rakentamaan muuta uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 30% ydintehosta asia olisi hoidossa.
1000MW ydinlaitos tietäisi näin automaattisesti 300MW esim. tuuli-, aurinko- tai biowoimaa.
Jukka Leskelä:”Sen sijaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia lauhdevoimalaitoksia ei ole rakennettu lainkaan.”
Eikö Jukka Leskelän mielestä, niin kuin kaikkien muiden mielestä, ydinvoimala, jossa vesihöyryllä tuotetaan sähköä, ole lauhdevoimala, jossa lauhtuneen höyryn lämpö ohjatan lämmönvaihtimelle Suomenlahden ja Pohjanlahden lämmitykseksi?
Nyt muodostuu se käsitys, ettei ydinvoima olisi lauhdevoimaa.
http://www.leenakorpinen.fi/archive/svty_opus/3e_lauhdevoima.pdf
Aurinko on ydinvoimaa ja maallinen (maassa oleva) ydinenergiavoima on lauhdevoimaa.
Suomessahan ei ole grafiittihidasteisia.
Jukks Leskelä:”Metsäenergiamarkkina on vielä varsin kehittymätön. Yritykset ovat investoinneissaan varautuneet huomattavasti suurempaan metsähakkeen käyttöön kuin mitä laitoksille saadaan.”
Suomessa on purettu teollisuuden ja MTK:n duopolistinen kartelli. Puunhankintaa on lisäksi hämmennett vaihtelevalla Venäjän tuonnilla.
Ei Suomessa mitään metsäenergiamarkkinaa ole ollutkaan, vaan metsäenergia on pääasiassa sivutuotetta kuitupuu- ja sahapuumarkkinoista.
Metsä on arvokkainta tukkina, toiseksei arvokkainta kuitupuuna ja vasta kolmanneksi arvokkainta, lähes arvotonta, energiana.
“Tulosten perusteella rakenteilla oleva ydinvoimalayksikkö ei ole vähentänyt investointeja uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Päinvastoin.”
Tämä on Jukan ihan oma johtopäätös, jota ei löydy raportista. Raportista myöskään löydy mitään faktaperusteita tätä väitettä tukemaan.
Luin raportin läpi ja sen perusteella voidaan ainoastaan tehdä johtopäätös että viimeisen kymmenen vuoden aikana on Suomessa on investoituisekä vähäpäästöiseen että fossilipohjaiseen tuotantoon vaikka ydinvoimapäätös tehtiin. Mitään muuta johtopäätöstä ei voida tehdä.
Tietoa siitä paljonko olisi investoitu ilman päätöstä ei ole, joten ei voida myöskään tehdä johtopäätöstä siitä onko päätös vähentänyt tai lisännyt investointihalukkuutta.
Sitä miten ydinvoimapäätös on vaikuttanut investointihalukkuuteen ei siis rapsassa tarkastella. Aiheesta (investointihalukkuus sähkömarkkinoilla) on kyllä tehty paljonkin tutkimuksia, jotka voi löytää tiedelehdistä. Noilla malleilla olisi asiaa voinut tarkastella. Epäilen että mallien antamat tulokset olisivat olleet ydinvoiman lobbauksen kannalta ikävähköjä…
Onko Suomen ydinjätteiden loppusijoitustila suunniteltu avattavaksi?
Valtioneuvosto päätti viime keväänä käytetyn ydinpolttoaineen yleisistä turvallisuusmääräyksistä. Päätöksen yksi vaatimus on, että loppusijoitustilan tulee olla avattavissa, mikäli kehittyvä tekniikka tekee sen tarkoituksenmukaiseksi.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta valmistelemaan perustettu Posiva Oy julkaisi vuonna 1999 raportin loppusijoitustilan avattavuudesta. (Ammattipiireissä tosin puhutaan mieluummin jätteiden palautettavuudesta). Siinä tarkastellaan, millaisia teknisiä menetelmiä tarvittaisiin jätekapselien palauttamiseen loppusijoitustiloista.
- Loppusijoitustiloja ei siis ole pyritty suunnittelemaan uudelleen palautettavuutta ajatellen.
Palautettavuus olisi suhteellisen helppoa siinä vaiheessa, kun kuilut kallioon ja siellä olevat päätunnelit ovat vielä avoimina.
- Sen jälkeen, kun kaikki tilat maan pinnalle asti on suljettu, olisivat palautuksen kustannukset kymmeniä prosentteja loppusijoituksen toteutuskustannuksista eli miljardiluokkaa.
Tämä sillä oletuksella, etteivät jätekapselit pahemmin vuoda; jos radioaktiivisia aineita olisi päässyt leviämään kauttaltaan loppusijoitustiloihin, vaikeutuisi palautettavuus olennaisesti tai siitä olisi syytä kokonaan luopua.
Valvottavuus on suhteellisen helppoa niin kauan kun loppusijoitustilat ovat avoimina.
Sen jälkeen, kun ne on täysin suljettu, ei ole mahdollista valvoa esimerkiksi jätekapselien kuntoa.
Pohjavesien laatua voitaisiin tietenkin tarkailla loppusijoitustilojen läheisyyteen tehdyissä syvissä porarei’issä, mutta menetelmä olisi varsin epävarma ja sellainen avoin reikä saattaisi olla pitemmän päälle turvallisuuden kannalta haitallinen. (STUK)
Niin maailma muutuu. Ulkomaiset EPR-laiksen turvallisuustutkimukset herättivät STUK: in.
- Kuka herättäisi Pöyryn Ruususen unestaan.
_
(EPR) Ydinvoimalaitoksen rakentamisluvalle ei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä
STUK 24.1.2005
Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut kauppa- ja teollisuusministeriölle lausunnon ja turvallisuusarvion uutta ydinvoimalaitosta koskevasta rakentamislupahakemuksesta. STUKin käsityksen mukaan Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Eurajoen Olkiluotoon suunnitteleman ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan myöntämiselle ei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä.
Teollisuuden Voima on hakenut rakentamislupaa ydinvoimalaitosyksikölle, joka perustuu ranskalais-saksalaiseen EPR-painevesireaktoriin (European Pressurised Water Reactor, eurooppalainen painevesireaktori).
STUKin turvallisuusarvion tulos on, että uusi ydinvoimalaitos voidaan rakentaa sellaiseksi, että sen käytöstä ei aiheudu työntekijöille tai väestölle terveyttä vaarantavia säteilyhaittoja eikä vahinkoa ympäristölle tai omaisuudelle.
_
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/2005/fi_FI/news_357/
–
STUK panisi Olkiluoto 3:n turvajärjestelmät uusiksi
STUK 3.11.2009
Ranskan ASN (L’Autorité de sûreté nucléaire) ja Britannian HSE (Health and Safety Executive) ovat pohtineet EPR-tyyppisten ydinvoimalaitosten automaatiojärjestelmien ongelmia yhdessä, STUK kertoo tiedotteessaan. Havainnot eri maissa ovat samansuuntaisia, vaikka automaatiojärjestelmien toteutus poikkeaakin jonkin verran maasta toiseen.
STUK:n mukaan olennaista EPR:n turvallisuusjärjestelmissä on niin sanotun riippumattomuusperiaatteen toteutuminen. Automaatiojärjestelmät, jotka huolehtivat laitoksen turvallisuudesta, kun jokin on mennyt vikaan, eivät saa olla riippuvaisia järjestelmistä, jotka ovat käytössä, kun laitos toimii normaalisti.
Alkuperäisessä suunnitelmassa järjestelmien välillä on kytköksiä, joita viranomaiset eivät hyväksy.
_
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2009/11/03/stuk-panisi-olkiluoto-3n-turvajarjestelmat-uusiksi/200923046/12
“Tietoa siitä paljonko olisi investoitu ilman päätöstä ei ole, joten ei voida myöskään tehdä johtopäätöstä siitä onko päätös vähentänyt tai lisännyt investointihalukkuutta. ”
Tämä on Ihosen ikiomaa hurahuhhahhaa uskontoa, tuuli / aalto / bio / -voima käyttää halpaa ydinsähköä – siten yritetäään osoittaa “kannattavuutta”.
Ilman ydinsähköä bioenergian hiil -iintensiivisyys olisi suurempi kuin vastaavan sähkömäärän tuottaminen suoraan hiilivoimalassa.
Uskovaiseltakin voisi odottaa edes perustietoja aiheesta.
Sorry nyt vaan, mutta tuon raportin perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, miten seuraava(t) ydinvoimala(t) vaikuttavat uusiutuviin tehtäviin investointeihin. Mutta sanoohan sen nyt maalaisjärkikin: kun edullista ydinsähköä sitten riittää ihan vientiin asti, niin kuka haluaakaan laittaa rahansa kalliimpiin uusiutuviin, jotka tulevat kannattavaksi ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua (kun ydinvoiman on vihdoin tajuttu olevan järjestön energiamuoto). Ei kukaan.
“Uusien laitosten keskimääräinen hiilidioksidin päästötaso on 40 % alempi kuin niiden laitosten, jotka olivat käytössä ennen näitä investointeja.”
On valtava virhe tuijottaa silmänsä kipeiksi vain hiilidioksidipäästöihin.
Polttamisesta aiheutuu koko ketju huomioiden valtavan suuri ympäristön saastuttaminen mm. pienhiukkasten muodossa, puhumattakaan typen oksideista, rikkidioksidista, hiilimonoksidista – ja jopa radioaktiivisista päästöistä.
Avatkaa silmänne ja myöntäkää tosiasia, että nimenomaan ydinvoimaa ympäristöystävällisenä on rakennettava hyvin runsaasti lisää ja sitä mukaa LUOVUTTAVA polttamisesta.
“Metsäenergian käyttö on lisääntynyt yli 50 %:lla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Ongelmana on ollut metsäenergian saatavuus.”
Metsäenergia on erittäin saastuttavaa, eikä edes halpaa. Hyvänä puolena on tietenkin kotimaisuus (ainakin osittainen), mutta ei se saa ratkaista.
Lisää ydinvoimaa ja vesivoimaa! Ne ovat ympäristöystävällisiä ja halpoja tapoja tuottaa sähköä.
Kiitos hyvistä kommenteista.
Tapio. O. Nevalle: kyllä ydinvoima on lauhdevoimaa. Mutta ei fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa.
Metsäenergiamarkkina meillä toki jo on metsäteollisuuden sivutuotteiden ulkopuolellakin. Eli metsähakkeen tuotantoon ja myyntiin on omia yrityksiään. Mutta markkina ei ole vielä niin hyvin toimiva, että yritykset voisivat rakentaa isompia laitoksia tämän polttoaineen varaan.
Jari Ihoselle: Olet oikeassa, että raportissa ei sinänsä tutkittu, mitä investointeja ydinvoima on syrjäyttänyt tai ei ole syrjäyttänyt. Sen sijaan siinä tutkittiin, mihin tuotantomuotoihin ja mihin polttoaineisiin perustuviin laitoksiin on investoitu. Tulos on se, että yhteistuotantoon on investoitu varsin paljon ja pääsoni kotimaisiolle polttoaineille. Fossiilisiin perustuen ainoastaan maakaasuun ja siinäkin siis vain yhteistuotantoon. Maakaasuyhteistuotanto on hiilidioksidipäästöiltään alhainen ja muidenkin päästöjen suhteen varsin hyvä (ei hiukkas- eikä rikkidioksidipäästöjä).
Faktaperusteita raportissa siis on, koska toteutetut investoinnit ja päätökset on kaikki käyty läpi.
Kun tähän Pöyryn selvitykseen yhdistää yritysten investointiselvitykset ja suunnitelmat, voi minusta varsin hyvin tehdä sen johtopäätöksen, että ydinvoiman syrjäyttää fossiililauhteen. Yrityksillä on esiselvitettynä joitakin hankkeita, mutta ne ovat jäissä, kun ydinvoimahakemukset ovat käsittelyssä.
Senkin johtopäätöksen voi tehdä, että edes tämä melko hurja investointitahti kuluneella vuosikymmenellä ei riitä syrjäyttämään olemassa olevaa tuotantoa. Investoinnit ovat pääosin menneet kysynnän kasvun kattamiseen. Vielä enemmän pitää investoida päästöttömiin, jos haluttaisiin, että vanhoja voimaloita ei enää tarvita.
justiina: ydinvoimalat tuottavat pelkästään sähköä (toki yksi vaihtoehto mahdollisesti myös kaukolämpöä pääkaupunkiseudulle). Bioenergiaa hyödynnetään lähes yksinomaan lämmöntuotantoon, jonka yhteydessä tuotetaan sähköä. Kun meillä tällaisissa voimaloissa on mahdollisuus lisätä hurjasti bioenergian käyttöä, ei ydinvoima bioenergiaa syrjäytä. Olisi tuhlausta polttaa bioenergiaa pelkäksi sähköksi isoja määriä niin kauan, kun yhteistuotannossa ja lämmöntuotannossa bioenergia ei riitä.
Tuulivoiman investoinnit riippuvat joka tapauksessa taloudellisesti tuesta sähkön käyttäjiltä tai veronmaksajilta. Tukea tarvitaan sen verran, että voimalat tulevat kannattaviksi. Jos tuetaan riittävästi, niin niitä kyllä rakennetaan ja suunnitelmiahan on hurjasti. Tämä tuulivoiman rakentamisen kustannustaso ei riipu sähkön hinnasta. Jos sähkön hinta on alhaalla, tukea toki tarvitaan enemmän. Silti tulisi monin verroin kalliimmaksi se, että kaiken sähkön hinta nousee niin korkealle, että tuulivoima olisi kannattavaa kuin se, että sähkön hinta olisi alhaisempi ja tuetaan vain tätä tuulivoimaa erikseen.
Tästä esimerkki:
- Suomen sähkön kulutus esim. 90 TWh. Sähkön markkinahinta 50 euroa / MWh. Sähkö maksaa suomalaisille 4,5 miljardia (ilman sähkönsiirtoa ja veroja).
- Tuulivoimaa halutaan 6 TWh ja sen kannattavuus edellyttää tuottoa 80 euroa / MWh. Tarvitaan tukea 30 euroa / MWh eli 180 miljoonaa euroa vuodessa.
- kustannus sähköenergiasta yhteensä 4,68 miljardia vuodessa
- Jos sähkön hinta olisi tuon 80 euroa / MWh niin tuulivoima olisi kannattavaa ilman tukia. Tällöin sähköenergian hinta suomalaisille olisi 7,2 miljardia euroa vuodessa.
Ei siis kannata sähköasiakkaana ajatella sitä, että sähkön hinnan nousu korkealle olisi jotenkin tavoiteltavaa, jotta uusiutuva tulisi kannattavaksi.
Ydinvoimalla voidaan vaikuttaa siihen, että sähkön markkinahinta pysyy kohtuullisena. Ihan samoin on tuulivoiman laita. Jos sitä on paljon, vaikutus sähkön markkinahintaan on hintaa laskeva. Ydinvoima syntyy ilman tukia, tuulivoima tukia tarvitsee.
Summaten: minusta ydinvoima ei erityisesti kilpaile bioenergian tai tuulivoiman kanssa eikä tallaisesta vastakkainasettelusta ole oikein hyötyä.
Vielä lopuksi juhani putkiselle: puun kiinteistökohtaisesta poltosta syntyy pienhiukkasia, jopa ongelmaksi asti, jos poltto ei ole hallinnassa. Sen sijaan kun lämmitys keskitetään (kaukolämpö tai teollisuuden energiantarve) biolämpökattilaan tai voimalaitokseen, päästöt ovat ihan hirveän vähäiset. Tästä on juuri valmistunut tutkimuksen Suomen ympäristökeskuksessa. Rikkidioksidipäästöt ovat mitättömät. Typenoksidipäästöt hallittavissa samoin kuin hiilimonoksidi, jonka päästö lähellä nollaa, kun kyse isommasta polttolaitoksesta.
Menee kyllä pitkä aika ennen kuin polttamisesta voidaan luopua lämmön tuotannossa ja bioenergia on hyvä vaihtoehto ilmaston ja päästöjen kannalta.
Jukka Leskelä:”Tapio. O. Nevalle: kyllä ydinvoima on lauhdevoimaa. Mutta ei fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa.”
Juuri tässä asiassa tulee olla tarkka. Nykyään ei olla kovinkaan eksakteja vaikuttamiseen pyrkivässä kielenkäytössä.
Aivan järkevinä itseään pitävät ihmiset olettavat, että:
- aurinkoenergia on (Suomen oloissa) vertailukelpoinen tuulivoimaan energianlähteenä
- aurinkoenergia ei olisi fuusioydinvoimaa
- sähkökäyttöisen auton korvaaminen vetyautolla on ekologista (vety tehdään sähköllä, joka kasvunosalta tehdään paljolti ydinvoimalla)
- ydinvoima ei tarvitse säätövoimaa, koska se säätää itensä (ei säädä, koska nimenomaan ydinvoimaa sen suurten kiinteiden kustannusten vuoksi ajetaan täydellä käyttöasteella kapasiteetista). Kun tämä paljastuu, vedotaan taivaisiin, että “markkinat hoitavat joustot”. Markkinamaissa on Pohjois-Euroopassa samaan aikaan talvi niin nettotuottaja- kuin nettokäyttäjämaissakin
- ydinvoima ei olisi laudevoimaa (painevesi- ja kiehutusreaktorit eivät ole höyrykonetta ihmeellisempiä turbiinin osalta, mutta tietenkään vettä ei lämmitetä kivihiilellä eikä haloilla, vaan ydinreaktiolla)
Pitää siis katsoa, että adjektiivit eivät tuota väärää mieliluvaa huolimattomastikaan luettaessa.
Juhani Putkinen:”Metsäenergia on erittäin saastuttavaa, eikä edes halpaa. Hyvänä puolena on tietenkin kotimaisuus (ainakin osittainen), mutta ei se saa ratkaista.”
Onko Juhani Putkinen sitä mieltä, että metsät saastuttavat luonnon? Miten esimerkiksi salamaniskusta palava aarniometsä saastuttaa luonnon?
“Ydinvoima syntyy ilman tukia, tuulivoima tukia tarvitsee.”
Ydinvoiman riskit ovat yhteiskunnalla ja tulevilla sukupolvilla. Ne kun hinnoitellaan, ydinvoima se vasta kalliiksi paljastuukin.
Jukka: “puun kiinteistökohtaisesta poltosta syntyy pienhiukkasia, jopa ongelmaksi asti, jos poltto ei ole hallinnassa. Sen sijaan kun lämmitys keskitetään (kaukolämpö tai teollisuuden energiantarve) biolämpökattilaan tai voimalaitokseen, päästöt ovat ihan hirveän vähäiset.”
Hirveän vähäiset päästöt ovat erittäin suhteellinen käsite. Tekisi mieli sanoa, ettei se ole totta.
On otettava huomioon koko tuotantoketju:
- lannoitteiden valmistus;
- lannoitteiden levitys;
- puun korjuu;
- puun kuljetus;
- puun haketus (tms);
- kuivaus;
- poltto;
- tuhkan kuljetus.
Minä sanon, että se koko prosessi SAASTUTTAA aivan hirveästi verrattuna siihen, että vastaava energiamäärä tuotettaisiin ydinvoimaloissa.
“Justiina kirjoitti:
13. Helmikuuta, 2010 12:29
””Ydinvoima syntyy ilman tukia, tuulivoima tukia tarvitsee.
“Ydinvoiman riskit ovat yhteiskunnalla ja tulevilla sukupolvilla. Ne kun hinnoitellaan, ydinvoima se vasta kalliiksi paljastuukin”".
Jotenkin outoa että bio- ja ydinvoiman vertailussa ei lainkaan huomioida poltamisen seurauksia tuleville sukupolville. Ikäänkuin varoittavia esimerkkejä ei olisi riittävästi . Hiilenpoltto ei ole lainkaan vähentänyt ydintekniikan säteilyriskejä – päinvastoin.
Biotekniikalla ei pystytä hoitamaan olemassaolevia voimalajäämiä puhumattakaan asekekehittelyn vastaavia. Jotka ovat aivan eri suuruusluokkaa.
Suomi on nyt vajoamassa samaan poliittiseen viheransaan Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin seurassa. Kukahan meidät pelastaa – Ruotsi tietenkin – kuten Kustaa II Aadolfin aikanakin (!)
Ison Arskan Kaliforniassa sähkön hinta on noussut niin, että keskiluokalla ei ole varaa kastella nurmikoitaan vaan ne maalataan vihreiksi. Kulutuksen lasku ja maksamattomien laskujen perintäkulut nostavat sähkön hinnan yläluökankin sietorajalle. Maasatamuutto on viimeinen naula Neckerin arkkuun.
Vuorenharjanteen tuulimyllyistä pyörii noin joka toinen. Yhtiöllä ei ole rahaa huoltoon eikä korjauksiin.
Kaikki palava kerätään poltettavaksi . Onkohan Sacramentosta tulevat elintasopakolaiset seuraava Aatrid Thorsin huolenaihe.
Täällä sentään saadaan Tshernosähköä halvalla – voidaan kastella ruotsalaisen ydinsähköluopujankin nurmikot.
Jukan väite, että biovoimalaitokset saastuttaisivat “hirveän vähän” jäi kaivelemaan minua sen verran, että kirjoitin asiasta artikkelin, jossa näytetään numeroina mm. polttoainekuljetusten määrä ja pienhiukkaspäästöt:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/13/miten-tuottaa-10-twh-sahkoa-vuodessa/
Jokainen voi itse miettiä onko se “hirveän vähän” ja vertailla ydinvoimalla tuotetun vastaavan sähkömäärän tuotannosta aiheutuviin päästöihin.
Juhani Putkinen:”Hirveän vähäiset päästöt ovat erittäin suhteellinen käsite. Tekisi mieli sanoa, ettei se ole totta.
On otettava huomioon koko tuotantoketju:
- lannoitteiden valmistus;
- lannoitteiden levitys;
- puun korjuu;
- puun kuljetus;
- puun haketus (tms);
- kuivaus;
- poltto;
- tuhkan kuljetus.
Minä sanon, että se koko prosessi SAASTUTTAA aivan hirveästi verrattuna siihen, että vastaava energiamäärä tuotettaisiin ydinvoimaloissa.”
Minusta tuhka on hyvä lannoite verrattuna öljyllä tehtyihin lannotteisiin. Juhani Putkinen ei ota huomioon sitä, että kotimainen tuhka on parempi asia kuin tuontiöljyllä tehty lannoite.
Jotenkin jokaisesta Putkisen laskelmasta puuttuu se toien puoli.
Olihan se hyvä juttu että saatiin se kaasuputki – se on vastaisuudssa todellinen ilmanputsari kun saksalainen “tuulivoima” ei työnä pakokaasujan Suomen taivaalle.
Kun Saksa ja Venäjä ovat napanuoralla yhteydessä Suomen kautta, on suomalaisten turvallisuus taattu. (Eikä tämä ole mikään trolli tai provo. Tapio ja Juhani
Ekologisesti on väärin, että liikennepolttoaineeksi ja säätövoimaksi sopiva maakaasu poltetaan perusvoimana lämmöksi.
Maakaasua voisi varastoida säätövoimaksi. Ukrainallakin on varastot. Toisaalta putket ovat kalliit, jolloin pääomakustannus ajaa sitä perusvoimaksi.
Olisi järkevämpää polttaa maakaasua niin kauan kuin sitä riittää kuin tehdä epäeettistä etanolia.
Loppujen lopuksi energiankäytössä ei ole mitään suunnittelutaloudellista järkevä, vaan perusvoiman ja säätövoiman erot toteutuvat täysin kiinteiden investointien suuruuden mukaan.
Vaikka olisi järkevää käyttää energiavarat aivan toisessa järjestyksessä, ne käytetään tämän päivän hintojen mukaan kiinteiden investointien painoarvon mukaisesti niin kuin liiketaloudellisesti toki markkinataloudessa tuleekin.
Näin ollen on selvää, että valtio-ohjausta pitäisi lisätä joko ilmastovalheella, joka epäonnistui Kööpenhaminassa tai sitten korkeamman eettisen järjen ja mielentilan vallitessa.
Mutta asiaan – bioenergia on neljäntenä maailmanluokassa. Ja omaa valtavan potentiaalin.
Boipolton suhteen täytyy kompata Putkista. Miksi kaikki pitää polttaa – höyrystää ja käryttää. Jossain jenkkiyliopistossa japanilainen proffa lobbaa leväkasvustoa enrgiantuottoon. Joku geenimanipuloitu levä tuottaa likaantuneessa vedessä biomassaa tehokkaasti kun siihen pumpataan hiilidioksidia.
Tuosta massasta bakteerit / sienet muokkaavat metanolia joka polttokennossa tuottaa sähköä. Niin -POLTTOhan se siinäkin taas on mukana. Mutta ilman käryä ja hiukkassaastaa. Ja mm. fosfori saadaan talteen.
Siinä tuhannen ruplan paikka Aalto -yliopistolle. Kunhan ne punajuovaiset puumat saavat nykytaiteen luokitetuksi ja aidatuksi suomettumiskarsinoihinsa.
Antonius: “Tuosta massasta bakteerit / sienet muokkaavat metanolia joka polttokennossa tuottaa sähköä. Niin -POLTTOhan se siinäkin taas on mukana. Mutta ilman käryä ja hiukkassaastaa. Ja mm. fosfori saadaan talteen.”
Niin, bakteerien ja sienten hyväksikäyttö on usein hyödyllistä ja samalla ympäristöystävällistä.
Erilaisten aineiden polttaminen sen sijaan on yleisesti ottaen ympäristön saastuttamista.
Polttokennossa ei ihan aikuisten oikeasti polteta mitään ja lopputuloksena ei ole saasteita, vaan sähköä ja vettä.
“Polttokennossa ei ihan aikuisten oikeasti polteta mitään ja lopputuloksena ei ole saasteita, vaan sähköä ja vettä.”
Näin juuri – alhaisissa lämpötiloissa palamiseen verratuna. Huomattavasti mäntämoottoria parempi hyötysuhde. Vedyn ja hapen reaktio kuitenkin.
Suomalainen keksijä vetää Sacramentossa työryhmää tavoitteena hybridi rekkaveturi. Yksi linja heillä on nimenomaan metanoli. Polttokennon kehitystyö on ollut MITin huolena.
Ydinvoimalla tuotettu sähkö ei todellakaan ole estänyt kuumana käyvää kehitystyötä. Oletan teollisuuden puolelta riittävän yhteistyöhalua / kykyä kunhan vastapooli näkisi oman roolinsa kehittyvän yhteiskunnan osana.
Tapio O. Neva kirjoitti:
13. Helmikuuta, 2010 21:27
Ekologisesti on väärin, että liikennepolttoaineeksi ja säätövoimaksi sopiva maakaasu poltetaan perusvoimana lämmöksi. “”
Saksassa on hyvin kattava kaasunjakeluverkko aivan kotitalouksiin saaka. Tekevät hädissään kaasua kivihiilestä.
Maakaasua ei todellakaan kannata polttaa lauhdevoimaloissa – tuskin näin tehdäänkään. Paitsi pakkotilanteessa.
Kun Saksassa on helloissa ja asunnoissa kaasua niin se on tietenkin jatkuvasti käytössä, ei vain talvella.
Tällä tarkoitan sitä, että tuo maakaasuputkisto pakottaa käyttämään kaasua jatkuvasti. Maakaasuputkisto tavallaan aiheuttaa saman asian kuin ydinvoimalan pääomakustannukset: sekä maakaasua että ydinvoimaa on liiketaloudellisesta syystä käytettävä jatkuvasti.
Ikään kuin perusrakenneinvestoinnit pakottavat perusvoimaratkaisuja, kun niitä ei voida käyttää pienissä erissä.
Ihmettelen kuitenkin Juhani Putkisen positiota siinä, että hän arvostaa sotien veteraaneja, mutta ei arvosta sotien veteraanien taisteleman metsän hyötykäyttöä.
1. Entinen suo, nykyinen metsä, on hiilinielu.
2. 40-vuotias – 80 -vuotias metsä on paras hiilinielu. 40-vuotias metsä on nettohiilinielu ja enintään 80-vuotias metsä kasvaa niin paljon, että se on elinkaarellaan tehokas siinä kohtaa.
Minusta on jotenkin sotien veteraanien halveksimista muodostaa sellainen talousrakenne, että talousmetsät jäisivät energiapuuna käyttämättä sltä osin, kun niitä ei käytetä enää kuitupuuksi paperi-, sellu- ja kartonkiteollisuuteen eikä mekaaniseen metsäteollisuuteen.
Antonius: “Maakaasua ei todellakaan kannata polttaa lauhdevoimaloissa – tuskin näin tehdäänkään. Paitsi pakkotilanteessa.”
Liettuassa on nyt sellainen “pakkotilanne”, kun EU pakotti Liettuan sulkemaan Ignalinan ydinvoimalan, eikä uutta ydinvoimalaa vielä ole.
Venäjä yrittää saada Liettuan luopumaan omasta ydinvoimalahankkeestaan ja ostamaan sähkönsä Venäjän miehittämänä olevasta Saksan Königsbergistä. Liettua kuitenkin haluaa välttyä Venäjän energia-aseen käytöltä, joten rakentaa oman ydinvoimalan.
Ingalina-2:n sulkemisen aiheuttamat sähkön hinnankorotukset Liettuassa.
http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5gSm1FWVzrPcijnsHTUSKzxzorUcQ
“The Lithuanian energy system was and is dependent on Russia, because our energy sources, our supply of gas and power, are tied to that country,” President Dalia Grybauskaite said last week.
* Liettuan energiajärjestemä on Venäjään sidottu.
(poistettu tekstiä)
Russia has cut off Lithuania’s oil in the past, blaming repairs to a pipeline — but critics noted that was after the sale of Lithuania’s only refinery to a Polish, rather than Russian, buyer.
* Venäjä lakkasi toimittamasta öljyä. Syyn epäillään olevan jalostamon myynnissä Williamsille.
(poistettu teksiä)
It has signed a power deal with Estonia, and, beyond the EU, with Ukraine — whose electricity goes via Russia.
* Venäjän kautta kulkevia sopimuksia Viron ja Ukrainan kanssa.
(poistettu tekstiä)
Lithuania plans hook-ups with the Polish and Swedish power grids, also enabling electricity imports from elsewhere in the EU.
* Liettua aikoo liittyä Puolan ja Ruotsin verkkoihin. => Olkiluoto-4 ilmeisesti lämmittäisi Liettuaakin.
It has also launched the tender for a new nuclear plant at Visaginas, a project involving Poland, Latvia and Estonia and expected to be ready by 2018-2020. It is due to cost three to five billion euros (4.3 to 7.2 billion dollars).
* Visaginasin vomala 2018-2020 mvoisi maksaa 3 000 000 000 euroa – 5 000 000 000 euroa.
Decommissioning the current plant is set to take 25 years and cost around one billion euros.
* Ingalinan käsittely maksaisi 25 vuoden aikana 1 000 000 000 euroa.
Tapsa hei !
Eikös se ole melko samantevää jaetaanko energiaa kupari -alumiinilangalla vaiko putkessa?
No eipä olekaan – omakotitalon energiantarpeen voi tyydyttää sormenpaksuisella muoviputkella kun siinä virtaa maa-/metaanikaasu.
Kallis maisemahaitta jää pois kokonaan kun sähkö tehdään kennolla vasta kulutuspisteessä. Ilmaa kevyempi kaasu on nopea, kätevä ja turvallinen. Ei haise eikä säteile. Ei pölyä eikä tuhkaa. Ruohonleikkurikin olisi niin hiljainen että voit leikata nurmen vaikka yöllä kun funtsit miten voisit torpata Putkisen ja minut netissä.
Jukka,
“Olet oikeassa, että raportissa ei sinänsä tutkittu, mitä investointeja ydinvoima on syrjäyttänyt tai ei ole syrjäyttänyt.”
Kiitoksia tämän myöntämisestä. Tämän johdosta väitteelläsi
“Tulosten perusteella rakenteilla oleva ydinvoimalayksikkö ei ole vähentänyt investointeja uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Päinvastoin.”
ei siis ole perusteita.
Vain tietämällä tai arvioimalla kehityskulun ydinvoiman kanssa ja ilman voisit tehdä tuon väitteen. Kaikki muu on käsien heiluttelua. Tämän myöntänet.
Loogista olisi että investointihalukkuus on vähentynyt kun oletetaan että tuotantoa tulee lisää ja hinta laskee ja tuottajat ovat sitoneet omia pääomiaan. Näin toimivat sähkömarkkinat, mitä olen niistä ymmärtänyt.
Mahdolliset uudet ydinvoimaluvat tulevat myös vähentämään investointihalukkuuta muuhun tuotantoon. Tässä on jatkossa kuitenkin mielenkiintoinen seikka eli EU-velvoitteet. Näiden johdosta tulemme rakentamaan saman tai jopa suuremman määrän uusiutuvaa kuin ilman ydinvoimaa.
Ongelma tässä on se että investoitihalukkuuden lasku on kompensoitava suuremmilla subventioilla eli ydinvoima tätä kautta luo lisäkustannuksia. Toivoisin että Energiateollisuus ottaisi tämän seikan jossain määrin huomioon, vaikka koittaakin lobata maksimaalista hyötyä jäsenilleen. Yhteiskunnalliset lisäkustannukset voivat nimittäin olla varsin merkittävät.
Jari: minusta väitteelläni on varsin vahvat perusteet.
Jos ydinvoima olisi syrjäyttänyt investointeja, niitä olisi syntynyt tai niistä olisi päätetty vähemmän. Investointien muuhun tuotantoon olisi pitänyt jollain tavalla notkahtaa. Nyt investointitahti oli kuitenkin kova.
Jos ydinvoima olisi syrjäyttänyt yhteistuotantoa, niin yhteistuotannon investointipäätöksiä olisiu lykätty tai osa yhteistuotannosta olisi jäänyt pelkäksi lämmön tuotannoksi. Selvitys osoittaa, että nimenomaan yhteistuotantoon on investoitu paljon.
Jos ydinvoima olisi syrjäyttänyt uusiutuvia, yritykset eivät olisi varautuneet bioenergian mittavaan käyttöön. Nyt sen sijaan investoinneissa on varauduttu tähän ja rajoittavana tekijänä on ilmiselvästi ollut bioenergian saatavuus ja hinta.
Loogista olisi ollut, kuten sanot, että investorit olisivat vähentäneet investointeja, kun ydinvoimaan sitoutuu pääomia. Selvitys kuitenkin osoittaa, että investoitu on paljon eli investoreilla on sellainen markkinanäkemys, että kysyntä kasvaa ja hinta pysyy hyvänä.
Ja kun ei olla investoitu erilliseen, fossiilipolttoaineisiin perustuvaan tuotantoon, niin ilmeisesti näkemys on ollut, että sellainen ei kannata.
Lisäksi tiedetään, että yritykset ovat kuitenkin vakavissaan näitä hankkeita valmistelleet (mm. esiselvitysprosesseja ja yva-selvityksiä tehty). Ja että ne ovat ne laittaneet jäihin, vähintäänkin odottamaan ydinvoimapäätöksiä. Ilmeisesti tämä on juuri se, mistä investoinneissa on tingitty ja tullaan tinkimään, mikäli ydinvoima on edelleen mahdollinen investoinnin kohde. Eli markkinat toimivat aivan loogisesti.
Ihan kaikkea ei tässä kyseisessä selvityksessä tutkittu. Tämä toi kuitenkin tärkeän palan siihen kokonaisuuteen, että voin esittää johtopäätökseni ja siinä pysyä.
Uusiutuvan kannalta metsäenergia on Suomen tavoitteen näkökulmasta ylivoimaisesti merkittävin asia. Sen osuus uusiutuvan tavoitteesta on luokkaa 80 %.
Kansantalouden ja yhteiskunnan kustannukset ovat meille erittäin oleellinen asia Energiateollisuudessa. Ks. esimerkiksi järjestömme missio: http://www.energia.fi/fi/energiateollisuus/visiojamissio
Nimenomaan se hyvä uutinen selvityksessä on, että metsäenergian käyttöä on mahdollista voimallisesti lisätä jo olemassa olevissa ja tietenkin samanlaisissa tulevissakin laitoksissa. Toki metsäenergian käyttö ei kokonaisuudessaan toteudu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, mutta lisäyksestä ylivoimainen valtaosa on toteutettavissa siellä.
Kansantalouden kustannus on oleellisesti alempi, jos ei tarvitse erikseen rakentaa tuettuna näitä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, jotka perustuvat uusiutuvaan energiaan, vaan uusiutuva vodaan lisätä markkinaehtoisesti tai kentien pienellä lisätuella, joka kohdistuu vain polttoaineeseen. Itse uskomme, että markkinan kehittämiseen kohdistuvat toimet olisivat kustannustehokkaimpia.
Tuo loppu noin tai vajaa 20% on vesivoimaa ja tuulivoimaa pääosin.
antonius:”Eikös se ole melko samantevää jaetaanko energiaa kupari -alumiinilangalla vaiko putkessa?”
* Ei ole.
antonius:”No eipä olekaan – omakotitalon energiantarpeen voi tyydyttää sormenpaksuisella muoviputkella kun siinä virtaa maa-/metaanikaasu.”
* Tuo metaani voisi olla kotimaistakin ja työllistää suomalaisia. http://www.vihrealanka.fi/uutiset/hyv%C3%A4stit-kaasuautoille / http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=36891
Kallis maisemahaitta jää pois kokonaan kun sähkö tehdään kennolla vasta kulutuspisteessä. Ilmaa kevyempi kaasu on nopea, kätevä ja turvallinen. Ei haise eikä säteile. Ei pölyä eikä tuhkaa.
* Miksi hajautettu on investointina halvempi kuin keskitetty tai hajakeskitetty?
Ruohonleikkurikin olisi niin hiljainen että voit leikata nurmen vaikka yöllä kun funtsit miten voisit torpata Putkisen ja minut netissä.”
* Hanki lammas: ruoho palaa lannoitettuna takaisin nurmikolle.
Jukka Leskelä: Jos ydinvoima olisi syrjäyttänyt investointeja, niitä olisi syntynyt tai niistä olisi päätetty vähemmän. Investointien muuhun tuotantoon olisi pitänyt jollain tavalla notkahtaa. Nyt investointitahti oli kuitenkin kova.
* Jukka Leskelä ei liene käsitellyt, miten paljon ydinvoima on syrjäyttänyt uusinvestointeja. Leskelähän kirjoittaa vain investoinneista eli uusinvestoinneista ja korvausinvestoinneista. Investointeihin kuuluvat myös poistot eli korvausinvestoinnit. Jos haluttaisiin verrata asioita, pitäisi tietenkin vähentää investoinneista korvausinvstoinnit, jolloin pystyttäisiin vertailemaan vertailtavaksi tarkoitettu.
Jukka Leskelä:Jos ydinvoima olisi syrjäyttänyt yhteistuotantoa, niin yhteistuotannon investointipäätöksiä olisiu lykätty tai osa yhteistuotannosta olisi jäänyt pelkäksi lämmön tuotannoksi. Selvitys osoittaa, että nimenomaan yhteistuotantoon on investoitu paljon.
* Juuri yhteistuotantoon pitääkin investoida. Suomessa ei puhuta riittävästi Alholmens Kraftista, maailman suurimmasta biovoimalasta 550 MWth + 240 MWe http://www.metso.com/fi/corporation/about_fin.nsf/WebWID/WTB-071026-2256F-DFE1B?OpenDocument
Jukka Leskelä: Jos ydinvoima olisi syrjäyttänyt uusiutuvia, yritykset eivät olisi varautuneet bioenergian mittavaan käyttöön. Nyt sen sijaan investoinneissa on varauduttu tähän ja rajoittavana tekijänä on ilmiselvästi ollut bioenergian saatavuus ja hinta.
* Suomen puukauppa on ollut sekaisin jo monta vuotta. Kannattaa muistaa, että arvokkaimmillaan metsä on päätehakattuna tukkina ja toiseksi arvokkaimmillaan harvennushakattuna kuitupuuna. Kun nämä kaksi määrittävät metsämarkkinan siltä, mitä Venäjältä on tuotu, on tietenkin selvää, että ei ole vakaata energiapuumarkkinaa. Juuri siksi yhdistelmätuotantoa pitää olla siellä, missä turvesuot ovat käytettävissä, koska puukaupan vaihtelut eivät vaikuta turpeeseen niin kuin ne vaikuttavast tukkipuun ja kuitupuun kautta energiapuuhun.
Jukka Leskelä: Loogista olisi ollut, kuten sanot, että investorit olisivat vähentäneet investointeja, kun ydinvoimaan sitoutuu pääomia. Selvitys kuitenkin osoittaa, että investoitu on paljon eli investoreilla on sellainen markkinanäkemys, että kysyntä kasvaa ja hinta pysyy hyvänä.
* Samalla tavalla kuin jäivät edellä investoinnit erittelemättä uusinvestointeihin (investointeihin) ja korvausinvestointeihin (poistoihin) jäi tässä erittelemättä, mistä tuo fundamentalistinen usko ja herätys kasvuun on tullut, kun metsäteollisuutta pannaan kiinni eurooppalaisen paperikartellin pelastamiseksi. Ensimmäinen ajatus on tietenkni russofobinen. Kun Venäjä alkaa teollistua, se tarvitsee itse Leningrad 1-4:n 1 400 MWe. Jos Suomi tuo tuon määrän niin silloin Venäjälle muodostuu motiivi rakentaa Suomen (Ruotsin) vientiä varten lisää venäläistä ydinvoimaa. Tämän vuoksi periaatteessa jo Fennovoman Simo-1 menisi tuon Venäjän tuonnon korvaamiseen. Toinen ajatus on sitten tämä Olkiluoto-4, joka menisi Fenno-Skanin kautta Ruotsiin, sitten myös Tanskaan, Saksaan ja ehkä Liettuaan. Kuitenkaan mikään kansallinen tarve ei edellytä Olkiluoto-4:ää, koska TVO:lla ja Arevalla ei ole ollut kiirettä Olkiluoto-3:nkaan suhteen. Kolmas toimija on sitten Fortum, joka sai Fennovoiman karkoitettua Ruotsinpyhtäältä Simoon. Jos Fennovoima olisikin Ruotsinpyhtäällä, se sotkisi Fortumin Loviisa-3:a, josta ilmeisesti tulee Viron ja myös Latvian voimala siksi, että Viro joutunee luopumaan öljyliuskesähkön tuotannosta samalla tavalla kuin Liettua joutui luopumaan Ingalina-2:sta 21.12.2009 sillä seurauksella, että riippuvaisuus Venäjästä vain kasvoi ja sähkön teollisuushinta nousi viidenneksellä ja kuluttajahinta kolmanneksella. Liettuakin on aivan heitteillä. Viroon on jo olemassa Estlink.
Jukka Leskelä: Ja kun ei olla investoitu erilliseen, fossiilipolttoaineisiin perustuvaan tuotantoon, niin ilmeisesti näkemys on ollut, että sellainen ei kannata.
* No ilmeisesti on selvää, että lämpövoiman hukkaaminen harakoille sähköntuotannossa on turhaa. Loviisa-1 ja Loviisa.-2 lämmittävät Suomenlahtea talvellakin niin, että siellä voi kalastaa ja purjehdusharjoitella jollilla. Olkiluoto-1 ja Olkiluoto-2 puolestaan lämmittävät Pohjanlahtea. Ensimmäinen uusi ajatus on Fortumilla tarjota kaukolämpöä Helsinkiin. Näin harakoiden ja silakoiden sijaan lämmitettäisiin helsinkiläisille. Ihme, ettei tätä ole hoksattu jo 1970-luvun lopulla toisen öljykriisin aikana.
Jukka Leskelä:”Lisäksi tiedetään, että yritykset ovat kuitenkin vakavissaan näitä hankkeita valmistelleet (mm. esiselvitysprosesseja ja yva-selvityksiä tehty). Ja että ne ovat ne laittaneet jäihin, vähintäänkin odottamaan ydinvoimapäätöksiä. Ilmeisesti tämä on juuri se, mistä investoinneissa on tingitty ja tullaan tinkimään, mikäli ydinvoima on edelleen mahdollinen investoinnin kohde. Eli markkinat toimivat aivan loogisesti.”
* Valitettavasti ruotsalaiset ja venäläiset eli markkinat toimivat vain omalta kannaltaan loogisesti TVO:n ja Fortumin kautta.
Jukka Leskelä:Ihan kaikkea ei tässä kyseisessä selvityksessä tutkittu. Tämä toi kuitenkin tärkeän palan siihen kokonaisuuteen, että voin esittää johtopäätökseni ja siinä pysyä.”
* Uskon, ettei Jukka Leskelä uskalla esittää mitään johtopäätöstä, joka paljastaisi sen, miksi Fennovoima häädettiin Ruotsinpyhtäältä eli Loviisasta ilmeisesti Fortumin vahvasta toivomuksesta Simoon ja miksi Ruotsin teollisuus ajaa kuin käärmettä pyssyyn Olkiluoto.-4:a, vaikka Olkiluoto-3 ei ole valmis. TVO-PVO -linkki metsäteollisuuteen on epäterve, koska se tuo ruotsalaiset pelaamaan ydinsähköpeliä Suomeen.
Jukka Leskelä:”Uusiutuvan kannalta metsäenergia on Suomen tavoitteen näkökulmasta ylivoimaisesti merkittävin asia. Sen osuus uusiutuvan tavoitteesta on luokkaa 80 %.”
* Tuo on isänmaallinen tavoite, mihin pitää panna kaikki taakse metsänomistajista kuntiin, valtioon ja suurteollisuuteen. Lisää Alholmens Krafteja!
Jukka Leskelä:”Kansantalouden ja yhteiskunnan kustannukset ovat meille erittäin oleellinen asia Energiateollisuudessa. Ks. esimerkiksi järjestömme missio: http://www.energia.fi/fi/energiateollisuus/visiojamissio ”
* Kiitos!
Jukka Leskelä:”Nimenomaan se hyvä uutinen selvityksessä on, että metsäenergian käyttöä on mahdollista voimallisesti lisätä jo olemassa olevissa ja tietenkin samanlaisissa tulevissakin laitoksissa. Toki metsäenergian käyttö ei kokonaisuudessaan toteudu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, mutta lisäyksestä ylivoimainen valtaosa on toteutettavissa siellä.”
* Juuri niin. Sähköntuotantoa on ryhdyttävä rakentamaan turpeen ja puun pohjalta mahdollisimman monessa 432:sta kunnasta. Pienet yksiköt tuottavat ensisijaisesti lämpöä ja vasta toissijaisesti sähköä.
Kansantalouden kustannus on oleellisesti alempi, jos ei tarvitse erikseen rakentaa tuettuna näitä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, jotka perustuvat uusiutuvaan energiaan, vaan uusiutuva vodaan lisätä markkinaehtoisesti tai kentien pienellä lisätuella, joka kohdistuu vain polttoaineeseen. Itse uskomme, että markkinan kehittämiseen kohdistuvat toimet olisivat kustannustehokkaimpia.
Tuo loppu noin tai vajaa 20% on vesivoimaa ja tuulivoimaa pääosin.
Viidennen ydinvoimalan keskeiset perustelut olivat fossiililauhteen sulkeminen sekä Venäjän tuonnin vähentäminen. Kumpikaan ei toteudu, vaan nyt samoilla kangastuksilla ajetaan uusia ydinvoimaloita. Sen sijaan ydinvoimayhtiö PVO suunnitteli ainakin vielä ennen lamaa uusia fossiilivoimaloita vanhojen sulkemisen sijaan. Olen odottanut viime syksystä lähtien täsmällisiä korjauksia tähän raporttiin:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/saastuttaminen-kannattaa
Erilaisia syytöksiä asioiden vääristelystä on julkisuudessa kuultu, mutta kun pyysin PVO:lta tarkennusta, niin vastaus oli “No kyllähän se ihan oikeisiin, meidän julkisuuteen antamiin tietoihin perustuu, mutta ne tiedot on esitetty aika ikävässä valossa.” Taisit olla Jukka paikalla tuossa tilaisuudessa.
Suomi on jäänyt tuulivoiman ja energiansäästön kehitysmaaksi paljolti ydinvoimafanatismin vuoksi. Tämä on erityisesti poliittinen ongelma – ydinvoimayhtiöiden kädestä syövät poliitikot uskovat, että ydinvoima ratkaisee kaikki ongelmat ja paljon muuta ei tarvitse tehdä.
Peruskysymys on, voidaanko menestyvä ja vähäpäästöinen Suomi rakentaa ilman riskialtista ydinvoimaa. Vastaus on kyllä. Sikäli on ihan turha inttää siitä, kuinka paljon ydinvoima haittaa uusiutuvien kehittämistä – miksi pahentaa ydinjäteongelmaa ja muita riskejä, kun ilmankin pärjätään, vieläpä hyvin.
Estlink-2 http://mtv3.mobi/uutiset/uutiset/talous/2010/02/1057421.xml
Kohta alkaa olla 1000 MW siirtokykyä Viroon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Estlink
“Suomi on jäänyt tuulivoiman ja energiansäästön kehitysmaaksi paljolti ydinvoimafanatismin vuoksi.”
Toivottavasti Suomi jää tulevaisuudessakin tuulivoiman “kehitysmaaksi”, sillä tuulivoiman lisärakentamisessa Suomeen ei ole mitään järkeä. Pohjanmeren rannikolle sitä EHKÄ kannattaisi rakentaa, mutta Suomeen EI.
Silloin kun Suomessa KULUTETAAN sähköä eniten, eli kovalla pakkasella, niin tuulivoimalat EIVÄT tuota sähköä nettona valtakunnanverkkoon mainita saakka – sillä EI TUULE tarpeeksi:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/09/kuvat-kertovat-tuulettomuudesta-pakkasella/
Tuulivoiman rakentaminen vaatisi lisäksi tukiaisia veronmaksajan pussista ja sähkön hinnan korotusta kuluttajille. Ei kerta kaikkiaan mitään järkeä.
On rakennettava runsaasti uutta ydinvoimaa tuottamaan sähköä ympäristöystävällisesti ja halvalla. Se on tärkeää myös Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Jaha,
Juhani levittelee täällä perättömiä ja vanhentuneita uskomuksia. Suomessa toteutettiin perusteellinen, koko maan kattava tuulisuusmittaushanke, Tuuliatlas.
Hankkeen verkkosivuilta löytyy kartat tuulivoimalan tuotannosta eri kuukausina ja eri paikoissa. Sivun tuulisuus ensimmäinen virke on:
“Tuulivoimalan kannalta voidaan todeta, että Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina.”
http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/index.html
Tuuliatlas VALEHTELEE, sillä se jättää kertomatta TOTUUDEN, ettei kovalla pakkasella tuule.
Minä TODISTAN väitteeni tässä artikkelissani:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/09/kuvat-kertovat-tuulettomuudesta-pakkasella/
Siitä vaan todistamaan suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein, että esimerkiksi 8.1.2010 Suomen tuulivoimalat olisivat tuottaneet nettona sähköä valtakunnanverkkoon. Vaan eipä niitä todisteita tule tälläkään kertaa.
Tammikuun pikatilasto:
http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/tammikuun%202010%20kuukausitilasto.pdf
8.1.2010 keskiteho 15 MW eli noin 10% nimellistehosta.
Huippupäivänä 28.1.2010 keskiteho 70 MW eli 47% nimellistehosta.
Huipputuntina 28.1.2010 kello 9-10 keskiteho 80 MW eli 54%.
Joskus tuulee, joskus ei. Myös huippukulutuksen aikana. Kapasiteettiarvon laskeminen tuulivoimalle tästä onkin sitten vaativampi harjoitus, kuten palstaa seuranneet ovat huomanneet.
Jukalle,
Investointihalukkuuden selittää yhdentyvät Eurooppalaiset sähkömarkkinat ja odotettavissa oleva sähkön hinnan nousu. Edelleen johtopäätöksesi on epälooginen ja vailla perusteita. Mutta en jaksa jankata kun olet valinnut johtopäätöksessäsi pysymisen.
Tämä keskustelu oli hyödyllinen ja varmasti herätti ajatuksia Energiateollisuuden väenkin keskuudessa missä ovat mukana.
Sähkön hinnasta vallitsee täydellinen konsensus. Vasurivihreät – Hassi & Co – ajavat hintaan madollisimman suuria korotuksia ideologoisista syistään.
Se sopii tietenkin hyvin tuottaja / jälleenmyyntiportaalle; pienemmällä panoksella samantasoinen tuotto.
Se sopii myös teollisuudelle – irtisanomisten ja lomautusten vastaansanomattomaksi tekosyyksi. Tuotannon siirtämiseen muualle. Hyvä tilaisuus näyttää AY -pampuille mistä kana pissii.
Mikä parasta ja kauneinta; se tekee ydinvoiman erittäin houkuttelevaksi sijoituskohteeksi varmaa tuottoa tavoitteleville amerikanleskille. Miksei myös työttömäksi jääneelle nokialaiselle.
Eikä tässä kaikki; Vaikka sähkön hinta ajaisi maasta kaiken tuotannollisen toiminnan maksaa Ruotsi, Saksa, Tanska etc . . . aina suomalaisen tieteen ja tutkimuksen kulut mielellään sähkön hinnassa.
Antonius: “Sähkön hinnasta vallitsee täydellinen konsensus. Vasurivihreät – Hassi & Co – ajavat hintaan madollisimman suuria korotuksia ideologoisista syistään.”
Valitettavasti myös puolueestani kokoomuksesta löytyy sähköveron korottajia aina puheenjohtajaa myöten.
On vähintäänkin ihmeellistä, ettei tajuta sähkön olevan välttämättömyyshyödyke, jota tulee tuottaa vähintään sen verran kuin kulutetaan – ja että sähkön edullinen hinta on Suomen etu.
Siksi on rakennettava EI kolmea vaan NELJÄ uutta suurta ydinreaktoria Suomeen vuoteen 2020 mennessä.
Lauri Myllyvirralle: yhtiöillä on aina enemmän suunnitelmia kuin mitä toteutetaan. Yhtiöt varautuvat erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Se on normaalia riskienhallintaa yritystoiminnassa. Varmasti edes kaikki esiselvitykset eivät olleet teidän raportissanne mukana, koska kaikki eivät johda yva-prosessiin.
Eri asia on, mitä toteutetaan ja mitä vaihtoehtoja yrityksillä on tarjolla. Jos ydinvoimavaihtoehto on tarjolla, fossiililauhde tuskin on mielekäs investointokohde. Jos taas ydinvoimaa ei saada lisää, yhtiöt pohtivat muita vaihtoehtoja sähkön hankintaansa turvaamaan tai kilpaillakseen sähkömarkkinoilla tuottajana.
Kun vanhat lauhdevoimalat poistuvat tuotannosta, jostain pitää saada uutta erillistä sähköntuotantoa tilalle.
Tuontiriippuvuuden väheneminen ja päästöjen väheneminen ovat ydinvoiman lisäämisen tuloksia. Ydinvoima syrjäyttää sähkömarkkinalla muuttuvilta kustannuksilta kalliimpaa, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa.
Samalla investointi kotimaiseen tuotantoon vähentää nettotuontia.
Jukka dramatisoi ydinvoiman vaikutuksia fossiililauhteen kannattavuuteen. Vaikutusketjuhan menee näin: lisää kapasiteettia Pohjoismaisille sähkömarkkinoille > sähkön hinta laskee > fossiilivoimaloiden kannattavuus ja ajoaika pienenee. Mutta kun ydinvoimala tai pari ei sähkön hintaa paljon heiluttele kun Nordpool yhdistyy Saksan sähköpörssiin. Kun ydinvoiman lisärakentamiseen yhdistetään sähkölämmityksen ja muun sähkönkulutuksen kasvu Energiateollisuuden oppien mukaisesti, niin sähkön hinta talvella ei todennäköisesti laske ollenkaan.
Eduskunnalle väitettiin, että sähköntuotannon päästöt vähenisivät 7-10 milj CO2-tonnilla, kun OL3 käynnistyy. Energiateollisuuden itse teettämässä skenaariossa (Sähköntuotantoskenaariot vuoteen 2030) vähennys on 2-3 milj. tonnia. Ilman talouskriisiä Suomi olisi jäänyt ydinvoimaseikkailun takia kauas Kioto-tavoitteista.
Investorin näkökulmastahan asia ei mene ihan noin: miksi investoida huonommin kannattavaan lauhdevoimaan kuin paremmin kannattavaan ydinvoimaan. Ja investoinneillakin on rajansa: ei kukaan tänne Suomeen rakenna tuotantoa sen varaan, että veisimme sähköä tuhanisen kilometrien päähän kulutettavaksi.
Ydinvoiman päästövähennykset eivät kaikki kohdistu Suomeen. Ihan samalla tavalla kuin tuulivoimankaan päästövähennykset eivät kohdistu kaikki Suomeen.
Ja vielä: Kun rakenteilla olevasta ydinvoimayksiköstä päätettiin, energiantuotannon päästöt olivat Suomen päästökiintiössä. EU:n päästökaupan myötä ei näin enää ole. Olkiluoto 3 tulee vähentämään EU:ssa aiheutettuja kasvihuonekaasupäästöjä luokkaa 10 miljoonaa tonnia vuodessa, koska se korvaa fossiilituotantoa osapuilleen oman tuotantonsa verran. Osa tuosta fossiilituotannostavähenee Suomessa.
Meille on samalla kyllä kaiken aikaa tärkeää myös se, miten Suomen oman energiantuotannon päästöt kehittyvät (vaikka ne eivät siis sinänsä olekaan enää samalla tavalla Suomen ilmastospoimusvastuulla). Jotta Suomi menestyisi tulevaisuudessakin, ei kannata olla oston varassa: ei päästöoikeuksien eikä sähkön osalta.
Kilpailukykyinen, oma päästötön energiantuotanto on uskoakseni Suomen menestystekijä tulevaisuudessa. Luulisin, että olemme siitä jopa samaa mieltä. Keinoista ollaan tämän ydinvoiman verran eri kannalla.
Korostanpa vielä, että Energiateollisuuden itse teettämässä sähköntuotantoskenaariossa lauhdetuotantoa jää Suomeen vuonna 2030 vielä 8-9 TWh:n verran ja sähköntuotannon päästöt ovat yli 10 Mt, vaikka rakennettaisiin 6. ja 7. ydinreaktori ja sähköä tuotettaisiin puolentoista reaktorin verran yli oman tarpeen.
On rakennettava NELJÄ uutta suurta ydinreaktoria Suomeen vuoteen 2020 mennessä, jotta voidaan ajaa alas merkittävä määrä saastuttavia laitoksia.
Se neljäs pitäisi olla täysin uusi toimija tekemään täysin uusi voimala jonnekin vaasan hujakoille.