Ydinvoima

63 kommenttia “Ydinvoima ei syrjäyttänyt investointeja uusiutuviin”

  1. Jos Fennovoimalle annettaisiin nyt lupa, vähentäisikö se yhtään hiililauhdetuotantoa? Fennovoimalla ei ole mitään tuotantoa nyt, jota se korvaisi ydinvoimalla.
    Kenen velvollisuudeksi jäisi rakentaa Fennovoiman sähkötuotannon osuuden verran niitä vaadittavia ‘kalliita’ uusiutuvia? Fennovoima ei sitä tee, Fennovoima aikoo rakentaa ja tuottaa vain ydinvoimaa. Olisiko kyseessä kilpailuetu?

  2. “Kenen velvollisuudeksi jäisi rakentaa Fennovoiman sähkötuotannon osuuden verran niitä vaadittavia ‘kalliita’ uusiutuvia?”

    Ne pitää jättää rakentamatta. Tavoitteena pitää olla saastuttamisen vähentäminen, ekä suinkaan “uusiutuvien” lisääminen.

    http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/16/metsiemme-hyodyntamisesta/

  3. Jukka Leskelä

    piki koivulalle:

    Sähkö tuotetaan yhteiseen sähköverkkoon, jota pitkin se kulkee kuluttajille. Sähköä kuluu koko ajan se määrä, jota sitä tuotetaan. Järjestelmä on yhteinen. Tällä hetkellä tämä yhteinen markkina-alue on vähintään pohjoismainen (pl. Islanti) ja yhteyksiä on myös Baltiaan ja Keski-Eurooppaan (Viro, Puola, Saksa, Hollanti ja sieltä edelleen muihin maihin). Käytännössä toimet missä tahansa maassa vaikuttavat jo laajemmin kuin pohjoismaisella tasolla.

    Sähkön tuottajat ovat keskinäisessä kilpailussa. Sähkön markkinahinta ohjaa tehokkaasti siihen, että kannattamattomin tuotanto putoaa pois, jos tuotantokustannuksiltaan edullisempaa on tarjolla.

    Tässä järjestelmässä mikä hyvänsä uusi tuotanto syrjäyttää vastaavan määrän muuta tuotantoa. Näin ollen on sähköntuotannon päästöjen vähentämisen kannalta sama, kuka ydinvoimaa tuottaa.

    Tietenkin kun sähkön kysyntä kasvaa, tarvitaan pitkällä aikavälillä enemmän uutta tuotantoa eli tarvitaan enemmän uutta tuotantoa kuin mitä vanhaa pitäisi korvata.

    Yhdelläkään tuottajalla ei ole mitään velvoitetta tuottaa jollain tietyllä tavalla sähköä. Tähän markkinaan voi osallistua vaikka yhdellä tuulivoimalalla tai vaikka yhdellä kaasumoottorilla. Joillakin tuottajilla on monenlaista tuotantoa, monilla vain yhdenlaista. Sähkön tuottajia on Suomessakin lähes sata.

    Uusiutuvan energian velvoitteesta. Suomella on EU:ssa velvoite nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppulukutuksesta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on Suomella ja koskee koko loppuenergiaa. Sähkö on tästä loppuenergiasta alle 30 % ja siitä uusiutuvan osuus on jo liki kolmannes. Muun polttoainekäytön puolella (liikenne, lämmitys, teollisuus) on tehtävä vielä enemmän kuin sähkön puolella, jotta tavoitteeseen päästään. Tosin sähkön osuus energiankäytöstä nousee vähitellen, kun yhteiskunta sähköistyy.

    Suomen valtio voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että uusiutuvan energian käyttö lisääntyy. Sähkön osalta on nyt lainvalmistelussa tukijärjestelmä tuulivoimalle ja biokaasulla utotetulle sähkölle. Lisäksi käytössä on pienimuotoinen verotuki kaikelle uusiutuvalle sähkölle paitsi vesivoimalle. Ja myös investointitukea on käytetty.

    Jos sähköön liittyviä uusiutuvien velvoitteita asetettaisiin, ne annettaisiin todennäköisesti sähkön kuluttajille, kuten Ruotsissa on tehty (nk. sähkösertifikaattijärjestelmä). Käytännössä tällöin sähkön myyntiyhtiö joutuisi hankkimaan uusiutuvaa sähköä tietyn osuuden myynnistään ja tämä muodostaisi tuen sähkön tuottajille tuottaa uusiutuvaa sähköä.

    Syöttötariffijärjestelmässä, jollaisia on useissa maissa ja jollainen tulee Suomen tuuli- ja biokaasun tukijärjestelmästä, ei ole mitään velvoitetta kuluttajalla eikä tuottajalla. Ainoastaan tuottajille taataan tietty hinta tuotetusta uusiutuvasta sähköstä ja yleensä maksu kerätään tasaisesti kaikilta sähköasiakkailta, joissain erityistapauksissa veronmaksajilta.

    Eli uusiutuvan edistämisjärjestelmissä yritetään tuotanto saada tuella kannattavaksi sen sijaan, että velvoitettaisiin joku tuottamaan sähköä tappiolla.

    Suomen nykyisessä tai kehitteillä olevassa tai missään yleisesti käytössä olevassa muunkaan maan järjestelmässä Fennovoima ei siis saisi kilpailuetua siitä, että se ei joudu tuottamaan uusiutuvaa sähköä.

  4. Jukka:
    “Ydinvoiman päästövähennykset eivät kaikki kohdistu Suomeen. Ihan samalla tavalla kuin tuulivoimankaan päästövähennykset eivät kohdistu kaikki Suomeen.”

    Tämä on pitkään ollut tiedossa kaikilla sähkömarkkinoista jotain osaavilla. Viime ydinlobbauksessa tosin meni niin että KTM:n (TEM) KIO1- ja KIO2-skenaarioissa vakioitiin sähkön tuonti/vienti länteen, jolloin saatiin koko ydinvoiman päästövähenemä kohdistumaan Suomeen. Samoin saatiin sähkön marginaalituotannon hintaan noin 20% lasku. Tämän jälkeen selvitettiin ydinvoiman rakentamisen kansantaloudelliset vaikutukset, mukana bonuksena 50% oletus investoinnin kotimaisuusasteelle. Ei ihme että Hassia kiinnosti teettää omia selvityksiään, jolloin Mönkäre repi pelihousunsa.

    Kovasti olivat näistä asioista hiljaa ne jotka asioita osasivat ja olisivat voineet korjauksia ehdottaa. Pakkomielle ydinvoiman rakentamiseen ajoi rehellisyyden ohi. Siinä samalla sitten kuristettiin Nokia2 eli suomalainen tuulivoimaosaaminen henkitoreisiin. Ei ole liioiteltua sanoa että meillä oli saumaa globaaliin kolmospaikkaan Tanskan ja Saksan takana ja mahdollisuus luoda muutama tuhat vientiteollisuustyöpaikkaa nykyistä enemmän. Mutta tämäkin oli kai pienen pieni hinta siitä että atomimiilu saatiin tekeille.

    Missäköhän vaiheessa tuossa hölmöilyssä ollut porukka uskaltaa myöntää tyhmyytensä?

    Ps. Voisitte muuten kouluttaa TVO:n tiedottajaa Käthe Sarparantaa tässä CO2 vähentymien kohdistumisessa. Näkyy olevan sähkömarkkinat Jukkaa heikommin hanskassa:

    “Omkring13 TWh kommer att produceras varje år. Elproduktionen gör att Finland kan undvika 10-11 miljoner ton koldioxidutsläpp varje år, jämfört med om samma mängd skulle produceras med kolkraft. Detta motsvarar utsläppen från hela Finlands biltrafik under samma tidsperiod, berättar Käthe Sarparanta, kommunikationschef för Olkiluoto 3.”

    Lähde: http://www.nyteknik.se/nyheter/bygg/byggartiklar/article723337.ece

  5. Kertoisitko Jari miten Suomessa kuristettiin tuulivoimaosaaminen henkihieveriin ja miten se liittyi OL3 päätökseen? Ja miksei samalla mitä toimenpiteitä (=rahallista tukea) olisi Nokia2:n synnyttäminen sinun mielestä vaatinut? Itse en ole perehtynyt yhtään aiheeseen, joten en hahmota näiden asioiden yhteyttä.

    Ongelmana siis, että en käsitä miten myönteinen ydinvoimapäätös pissii suoraan tuulivoimateollisuuden jaloille.

  6. Niin, siis periaatteessahan tuulivoima olisi voitu ottaa tosissaan, tehdä alaa tukemaan teknolgiaohjelma ja luoda kunnon kotimarkkinat 2000-luvun alussa. Siis vaikka oli tarve saada atomimiilu liikkelle. Tuloksena olisi ollut Nokia2.

    Jostain kumman syystä juuri tuolloin tuulivoiman rakentaminen Suomessa tyssäsi. Vuosina 1997-1999 rakennettiin 31 MW ja seuraavana kolmena vuotena 2000-2002) yhteensä 5 MW. Olisiko joku maa maailmassa, jossa voidaan löytää vastaava kehitys noina vuosina?

    Samaan aikaan oli täysi höyry päällä ydinvoimalobbauksessa ja tunnettu päätös tehtiin 2001. Minä seurasin asioita aktiivisesti tuolloin ja voin sanoa että tuon toiminnan jälkeen en voi enää kannattaa ydinvoimaa, vaikka en teknologiana suhtaudu siihen negatiivisesti. Se määrä valehtelua ja harhaanjohtamista, mitä ydinlobbaukseen sisältyi, oli yksinkertaisesti liikaa.

    Tuulivoima haluttiin siivota pois keskustelua häiritsemästä. Se, miten suuri hölmöily tällöin tehtiin alkaa vasta nyt selvitä, kun tuulivoiman kokonaiskasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Uskon että omantunnon omaavat politiikot, virkamiehet ja lobbarit katuvat nyt toimintaansa.

    Nyt tietenkin voidaan väittää että asioilla ei ollut mitään yhteyttä. Tähän jokaisella on täysi vapaus, samoin kuin uskoa Jukan juttelut että ydinvoima vaikutti uusiutuvan energian investointeja lisäävästi. Uskovat jotkut maahisiin ja menninkäisiinkin.

  7. Todellisuudessa tuulivoimaan on Suomessa heitelty veronmaksajien rahaa lapiolla tuuleen ihan perusteellisesti. SE on ollut täydellinen VIRHE.

    Suomi EI yksinkertaisesti ole sopiva paikka tuulivoimaloille, eikä Suomen tuulivoimateollisuus kykene kilpailemaan suurvaltojen valtavin rahamään tukemien tuulivoimateollisuuksien kanssa.

    Ydinvoima sen sijaan ON Suomelle aivan erinomainen energiantuotantomuoto – jota ei edes tarvitse tukea veronmaksajien pussista varastamalla, eikä sähkön hintaa korottamalla. Riittää, että annetaan lupia rakentaa uusia reaktoreita tuottamaan sähköä ympäristöystävällisesti ja halvalla.

    Suomella olisi mahdollisuus rahastaa ydinvoimaosaamisella. Suomalaiset ydinvoimalat tuottavat sähköä erittäin turvallissesti ja erittäin suurella toimintavarmuudella.

    Myös STUKin palveluksia voitaisiin myydä ulos hyvällä katteella. Parhaillaankin on rakenteilla yli 50 uutta ydinreaktoria ja se määrä sen kuin vain kasvaa koko ajan.

  8. Jukka Leskelä

    Minä vähän vierastan ajatusta Nokia2. Sitä käytetään energiakeskustelussa paljon. Ikään kuin odotetaan, että jostain tulisi joku joka meidät pelastaisi. Kuin venäläiset odottavat hyvää tsaaria. Tai jotkut täällä Kekkosen aikoja.

    Haluan muistuttaa, että meillä on maailman mitassa yksi suurimmista energiateknologian vienneistä eikä meidän tarvitse yhtään hävetä tätä energiateknologiaosaamista. Vienti vuonna 2008 yli 5 miljardia euroa. Tuosta muuten yksi miljardi tuulviomatekniikkaa.

    Lisääkin tietenkin sopii ja toivottavasti tämä talouden tukijalka vielä kasvaa.

    Itse uskon enemmän kymmeneen tai sataan hyvään yritykseen kuin yhteen uuteen pelastavaan Nokiaan, joka nostaisi Suomen talouden ylös.

    Meillä on pidetty edullista sähkön hintaa kilapilukykytekijänä ja meillä onkin Euroopan edullisin sähkö asiakkaille (ostovoimaan suhteutettuna). Ei huono tulos. Tuulivoimaan on alettu panostaa myöhemmin kuin muualla. Se on totta.

    En kai nyt sentään ole väittänyt, että ydinvoima olisi suoranaisesti vaikuttanut uusiutuvan energian investointeja lisäävästi. Olen vain tuonut sen esille, että ydinvoimasta huolimatta Suomessa on investoitu paljon ja myös paljon uusiutuvaan energiaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähinnä lämpövoimaan tosin. Se on ollut investoreilel kannattavampaa.

    Viime kerralla ydinvoimapäätöksessä vastakkain ei suinkaan ollut ydinvoima ja tuulivoima enkä halua niitä nytkään nähdä vastakkaisina.

    Viimeksi tarjottiin ydinvoiman vaihtoehdoksi maakaasulauhdevoimaa. Sille ei oilisi investoreita löytynyt, ainakin yhtiöt vakuuttivat niin ja uskon siihen kyllä itsekin. Maakaasun hintariski on aivan liian suuri, että meillä perusvoiman hankinta kannattaisi sen varaan rakentaa.

    Tuulivoima ei ollut järin isosti esillä ydinvoimaa päätettäessä. En nyt tiedä, kuka sitä halusi vaientaa. Sitä ei yksinkertaisesti tuolloin pidetty mitenkään merkittävänä tuotantomuotona. Haettiin ratkaisua sähkön hankintaan, ei niinkään pohdittu sitä, millaisia teknologiayrityksiä Suomeen haluttaisiin.

    Maailma on muuttunut monelta osin kymmenen vuoden aikana.

  9. Kiitos Jukka puheenvuorosta. Olen samaa mieltä että mieluummin monia dynaamisia ja innovatiivisia pk-yrityksiä monelle alalla kuin yksi yksittäinen tukijalka. Tietyillä aloilla pitää firman tosin olla suuri, jotta selviää huonot ajat yli. Pahaa pelkään että nyt tuulivoimabisnekseen tulleet tulokkaat menevät 3-4 vuoden sisällä kanttuvei, jos ei korealaiset tai kiinalaiset monialajätit osta ennen sitä, niinkuin Harakosanin, Dewindin ja Darwindin ovat ostaneet (ja GE Scanwindin). Vieläkin isommista kaupoista kylillä huhutaan…

    “En kai nyt sentään ole väittänyt, että ydinvoima olisi suoranaisesti vaikuttanut uusiutuvan energian investointeja lisäävästi.”

    Jos toteat että ydinvoimalayksikkö ei ole vähentänyt investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja sanot sen jälkeen että päinvastoin, niin silloin väität käänteistä tilannetta todeksi.

    Tässä voi sitten olla kaksi tulkintaa käänteiselle tilanteelle, johon päinvastoin -ilmaisu viittaa. a) ei ole (päinvastoin) vaikuttanyt mitenkään tai b) on (päinvastoin) lisännyt. Päinvastoin -sanaa käytetään tavallisesti lähes poikkeuksetta kuvaamaan vastakkaista kehityskulkua. Hyväksyn selityksesi, mutta jatkossa toivon harkintaa ilmaisujen käyttöön.

    Viime ydinvoimakeskustelussa oli tosiasiassa vastakkain ydinvoima ja uusiutuvat+energian säästö, joista tuulivoima oli tuolloin yksi muiden joukossa. Tuulivoimaan ei silloin luottanut edes ympäristöväki niin paljoa että olisi sen varaan laskenut kovin paljoa.

    Nyt tilanne on toinen monessa maassa. Ydinvoiman renessanssin tiellä on tuulivoima ja keinot ovat sen mukaiset. Iso-Britanniassa ja osin Ruotsissa on todella raaka ja häikäilemätön propagandataistelu käynnissä siitä voiko (meri)tuulivoimalla olla 20-30 % osuus sähkön tuotannosta ja mitä se maksaa integrointikuluina. Kannattaa tutustua The Royal Academy of Engineering -yhdistyksen ja Kungliga Vetenskapsakademienin matskuun tuulivoimaa vastaan, niin tietää ketä “omalla puolella” on. Yhteistä monen maan ydinlobbaukselle on se että EU-velvoitteet halutaan tehdä tuulivoiman sijaan mieluummin lämpöpumpuilla ja CHP:llä, jotta myös ydinvoimalle jäisi tilaa.

    Sinällään Suomen, Ruotsin tai vaikka Iso-Britannian ratkaisuilla on kohtuullisen vähän vaikutusta tuulivoiman globaaliin kasvuun. Pääkasvu (vuosimarkkinasta) tulee tapahtumaan jatkossa Euroopan ulkopuolella, lähinnä Kiinassa ja USA:ssa. Noiden maiden energiapolitiikassa ydin- ja tuulivoima taas kulkevat lähes toisistaan riippumatta, koska niissä tuulivoiman merkitys energiastrategiassa- ja omavaraisuudessa on ymmärretty.

    Jos ja kun 2020 -luvulla tänne rakennetaan lähemmäs 10 GW tuulivoimaa, niin sen kotimaisuusasteen ratkaisee se millainen on ollut kehityskulku ennen sitä. Edellinen kymmenen vuotta tyrittiin, miten seuraava 10 vuotta hoidetaan?

  10. “Jos ja kun 2020 -luvulla tänne rakennetaan lähemmäs 10 GW tuulivoimaa, niin sen kotimaisuusasteen ratkaisee se millainen on ollut kehityskulku ennen sitä. Edellinen kymmenen vuotta tyrittiin, miten seuraava 10 vuotta hoidetaan?”

    Vastauksena kysymykseen – tyritään tottakai, mutta ehkä jollain uudella tavalla.
    Täällä ollaan kaikesta osaamisesta huolimatta, tai ehkä sen tähden, tyritty jopa valtavan suuri ja pitkään himottu OL3-rakennusprosessi.

  11. Hiukan “naisnäkökulmaa” tähän niin tekniseen keskusteluun.
    Kuitenkin ,kuka ottaa vastuuta näistä ydinvoiman kärsijöistä.
    Päättäjät eivät ainakaan.Mielestäni kuitenkin nämä uhrit
    syyttöminä kärsivät meidän “hyvinvoinnista”.Mitä nämä painavat
    ydinvoimalobbaajien arkussa on enemmän omantunnon kuin
    rahavalta painotteisia ja nehän kevyiksi tunnetaan.Mutta
    tällaisia tutkimustuloksia Saksasta Vuoden 2007 lopulla ilmestynyt kaikkia Saksan ydinvoimaloita koskenut lasten syöpätutkimus (KiKK) osoitti syöpätapausten lisääntyneen järjestelmällisesti. Tätä ei virallisestikaan enää kiistetä. Pienillä lapsilla syöpään ja leukemiaan sairastumisen riski kasvaa merkittävästi sen mukaan, kuinka lähellä ydinvoimalaa asuinpaikka sijaitsee. KiKK-tutkimus koski ajanjaksoa 1980-2003.
    Tämänsuuntaista tietoa ja puhetta kuuli jo Raumalla aikoinaan
    Olkiluodon alkuaikoina.Taidettiin silloin laskea vuosittaiseen
    vaihteluun.

  12. Suomessa ydinvoimaloiden lähellä ei säteile sen enempää kuin keskimäärin muualla Suomessa. Usein Suomessa luonnon taustasäteily on voimakkaampaa kuin säteily ydinvoimaloiden sijaintipaikkakunnilla.

    Siten Suomessa ei ole myöskään mahdollista, että ydinvoimaloiden lähellä asuvat altistuisivat keskimääräistä enempää säteilylle.

    Se taas tarkoittaa, ettei ydinvoimaloiden lähellä asuvilla voi olla keskimääräistä enempää säteilystä johtuvia sairauksia.

    Radonkaasu aiheuttaa Suomessa säteilysairauksia – mutta sen kanssa ydinvoimaloilla ei ole mitään tekemistä.

  13. Huomattakoon myös, että kivihiilivoimalat ja turvevoimalat aiheuttavat oleellisesti suurempia säteilypäästöjä kuin ydinvoimalat.

Jätä kommentti


*

Ydinreaktioita Facebookissa
Seuraa meitä twitterissä
Navigoi
Kategoriat