Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?
Minua väsyttää ja kärsin aika pahasta kanuunasta joten pidän jutun lyhyenä ja menen suoraan asiaan.
Saksa on uusiutuvan energian edistämisen mallioppilas. 90- luvulta käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä on siivittänyt Saksan mm. tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kärkimaaksi. Saksa on myös jossain määrin ydinvoiman vastustajan märkä uni: ydinvoimasta ollaan luopumassa kokonaan 2020-luvun alkuun mennessä.
Huomattavista saavutuksistaan huolimatta uusiutuvilla katetaan Saksan sähköntuotannosta ainoastaan seitsemisen prosenttia (piirakka). Ydinvoiman osuus tuotannosta on vajaa neljännes.
Gerhard Schröderin ollessa liittokansleri punavihreä koalitio päätti, että ydinvoimasta luovutaan. Nykyinen kristillisdemokraattien ja liberaalien hallitus ei ole ollut kovin halukas tarttumaan viestinnällisesti räjähdysherkkään aiheeseen.
Saksa on kuitenkin suurten valintojen edessä. Vaakakupissa painaa erityisesti ilmastotavoitteet – 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Saksan energiaministeriön hiljattain julkaiseman raportin mukaan tavoitteiden saavuttaminen olisi erittäin kallista ilman ydinvoimaa. Toisaalta raportissa myönnetään, että sähköä siirrettäisiin rajan yli huomattavia määriä (mm. ydinvoiman mahtimaasta, Ranskasta).
Liittokansleri Angela Merkel onkin todennut, että nykyisten voimaloiden käyttöikää voisi pidentää kymmenestä viiteentoista vuoteen.
Näyttää siltä, että Saksa seuraa Ruotsin pragmaattisia energiapolitiikan jalanjälkiä. Ydinvoimasta luopuminen on ihan kiva keskustelun aihe, mutta käytännön tasolla siitä ei näyttäisi tulevan mitään. Varsinkin jos päästönvähennystavoitteista halutaan pitää kiinni.
Hyvä kirjoitus Lauri, kiitos.
Yleensäkin nämä uusiutuviin ja säästöön satsanneet maat( USA, Saksa, Tanska, Espanja, Hollanti,..) ovat pahimpia ilmastopäästäjiä.
Ovat niitä Suuren Gurun Amory Lovinsin – Soft Energy Path- seuraajia…
BigOil, saudi-prinssit , yms taputtivat karvaisia käsiään kiittäen 30 v turvatusta,makoisasta busineksestä.
” kivikausi ei loppunut kiven loppumiseen, eikä öljykausi …”
Kalifornia jo pres. Carterin kaudesta lähtien 30 v ja Saksaakin huonommilla tuloksilla…
Tässä on tuleville tutkiville journalisteille mehukas aihe… 30v katastrofi..
Lauri, oletko todella noin pihalla? Vai oliko ilta toooodella pitkä?
Nopeasti laskien 6,5 + 3,7 + 3,4 + 0,7 = 13,9 %
http://www.bmu.de/files/pdfs/allgemein/application/pdf/ee_in_deutschland_graf_tab_2009_en.pdf
Kalvo 7 antaa kehityksen. Viime vuonna 16,1 %. Kalvot ovat hyvä rautaisannos Saksan uusiutuvien kehitykseen.
Moi,
Ilta oli todella pitkä. Myönnän erheeni, tarkoitin kaikkien uusiutuvien sijaan aiemmin mainitsemaani tuuli- ja aurinkoenergiaa.
Tyhmä virhe, myönnetään. Mitä Jari luulet, onnistuuko Saksa päästönvähennystavoitteissaan (ilman mittavaa sähköntuontia) jos ydinvoimalat suljetaan suunnitelmien mukaisesti?
- Lauri
Onnistuu toki, mutta hintaa tulee aika lailla. Saksalaisten laaja puoluerajat ylittävä sitoutuminen ydinvoiman alasajoon ja sen seuraamukset on asia jota kannattaisi miettiä hieman enemmän täälläkin.
En itse kannata niin nopeaa aikataulua alasajolle kuin mitä se nyt on. Mutta en olekaan saksalainen äänestäjä.
Tätä kuvaa katsoessa, Saksan toimet tuntuvat vähän kummallisilta:
http://planeetta.files.wordpress.com/2010/04/saksan_rakenteilla_olevat_hiilivoimalat.gif
Jos lasketaan tuosta megawatit yhteen, ja verrataan niitä ydinvoimamegawatteihin, mitä saadaan?
Kaj: Kuinka monta hiilivoimalaa suljetaan sinä aikana kun nuo rakennetaan? Onko tietoa?
Rakennettavat voimalat tehdään sellaisiksi että tehonsäätönopeus “ramp rate” ja hyötysuhde osakuormalla sopivat vanhoja voimaloita paremmin yhteen uusiutuvien lisäämisen kanssa.
Asiasta löytää tietoa muun muassa Saksan ympäristöministeriön sivuilta, jos haluaa etsiä.
“Kaj: Kuinka monta hiilivoimalaa suljetaan sinä aikana kun nuo rakennetaan? Onko tietoa?”
Saman verran, tai enemmän, mutta tästä ei olekaan kysymys.
James Hansen kirjassaan Storms of My Grandchildren, s. 181:
“Then, in the final minutes of our meeting, the underlying story emerged with clarity: Coal use was essential, Minister Gabriel said, because Germany was going to phase out nuclear power. Period. I was a political decision, and it was not negotiable.”
No eilen se sitten tapahtui. Saksan hallitus päätti jatkaa ydinvoimaloiden käyttöikää. Eli kumosi aiemman päätöksen sulkea voimalat vuoteen 2021 mennessä. Ja oppositio ilmoitti, että pyörtää päätöksen jos pääsee valtaan. Eli suhtautuminen ydinvoiman alasajoon ei näytä ollenkaan niin puoluerajat ylittävältä kuin Jari Ihonen viestissään mainosti.
Tämä ei minusta kuitenkaan ole mikään erityisen jättimäinen uutinen tai edes pääasia. Minusta on päivänselvää, että Saksa ei tule luopumaan ydinvoimasta tuohon vuoteen mennessä, koska maa ei voi heittäytyä niin lyhyessä ajassa pelkästään uusiutuvien ja fossiilien varaan.
Oleellista on se, että hallitus ilmoitti uusivansa Saksan energiapolitiikan ja että uusi politiikka tulee perustumaan uusiutuviin. Tämä on mielenkiintoista.
Tähän mennessä Saksan uusiutuvan energian politiikka ja energiapolitiikka ovat olleet kaksi eri asiaa. Ympäristöministeriö vastaa ilmastokysymyksestä ja uusiutuvien tukijärjestelmistä. Sitten ihan erikseen keskustellaan energiapolitiikan tulevaisuudesta ja silloin puhutaan hiilestä, ruskohiilestä, kaasusta, energiakaupasta naapureiden ja vähän kauempana olevien maiden kanssa, ydinvoimastakin.
Jos tämä meidän näkökulmasta kummallinen kahtiajako saadaan oiottua, niin tulos voi olla hyvä. Uusiutuvien osuus on noussut saksassa niin nopeasti, että siihen ei voi suhtautua enää “pelkästään” ilmasto- tai ympäristöasiana ja siihen sitoutuu niin merkittävästi erilaisia taloudellisia intressejä, että se on päässyt elinkeino- ja energiapolitiikan keskiöön.
Saksan uusiutuvan energian kansallisessa suunnitelmassa uusiutuvien osuus olisi vuonna 2020 jo 38,6 % sähkön kulutuksesta. Meikäläisittäin näyttää kummalliselta, että lämpöenergian osalta tavoitellaan vain 15,5 % osuutta. Tämä selittynee panostamisella maakaasuun uusiutuvien sijaan. Liikenteessä uusiutuvien osuus olisi 13,2 %, mikä on todella iso luku Saksalle.
Samassa suunnitelmassa sähkön kulutukselle ennustetaan 7 % alenemaa vuodesta 2005, kun kokonaisenergian käyttö laskisi 14 %.
Tästä tulee siis summaksi Saksan tavoite 18 % uusiutuvien osuudesta kokonaisenergian käytössä. Suomen velvoitehan on 38 % ja Suomi tavoittelee sitä jaolla 47 % uusiutuvaa lämmityksessä ja jäähdytyksessä, 33 % sähköntuotannossa ja 20 % liikenteessä.
Saapa nähdä, miten Saksan tavoitteiden käy uudessa energiapolitiikassa vai ovatko luvut jo sen mukaisia. Suunnitelmahan on toimitettu EU:hun kesä-heinäkuussa eli pari kuukautta ennen päätöstä uudesta energiapolitiikasta ja ydinvoiman jatkoajasta.
Ydinvoiman lisäaika siirtänee investointeja fossiilipohjaiseen tuotantoon ainakin jonkin verran. Niillä investoinneilla olisi alkanut olla jo todella kiire, jos ydinvoima olisi ajettu alas kymmenessä vuodessa. Onkin paljon järkevämpää yrittää ensin korvata uusiutuvilla fossiileja polttoaineita ja vasta sitten ydinvoimaa kuin toisin päin. Saksan aiempi politiikka olisi johtanut siihen, että kaikki jättimäiset ponnistelut uusiutuviin eivät olisi vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan, kun uusiutuvat olisivat korvanneet sen kolmanneksen sähköntuotannosta, joka ei aiheuta päästöjä.
“Eli suhtautuminen ydinvoiman alasajoon ei näytä ollenkaan niin puoluerajat ylittävältä kuin Jari Ihonen viestissään mainosti.”
Ymmärtäkseni nykyinenkin hallitus on edelleen ajamassa ydinvoimaa alas, mutta hieman hitaammin. Tämä vähentää tarvetta rakentaa välivaiheessa fossiilisia, niinkuin totesit.
Vai?
Haluaako Jari Ihonen lyödä kanssani vetoa: Väitän, että kymmen vuoden sisään Saksassa suunnitellaan uusien ydinvoimaloiden rakentamista, mahdollisesti rakennetaankin jo, mutta viimeistään 15 vuoden sisään myös rakennetaan.
Kaj: Ennen kuin laitat rahojasi likoon vetoihin, niin tutustu ihmeessä millaiset luvat uusi ydinvoimala nykyisessä Saksassa tarvitsee. Vaikka valtakunnan tasolla jollain ilveellä saataisiin yli 50% kannatus, niin paikkaa ei yksinkertaisesti tule löytymään.
Hommahan tulee toimimaan niin että verkkoa vahvistetaan Puolaan ja Saksan energiafirmat rakentavat voimalansa rajan taakse sekä Puolaan että myös Ranskaan, kun jälkimmmäinen avaa markkinoitansa.
Vähän niinkuin tänne Suomeen Simoon/Pyhäjoelle, mutta isommassa mittakaavassa.
Aurinkopaneelin nimen pitäisi muuttaa valopaneeliksi.
Olin äskettäin Etelä-Saksassa Baierissa Wit z`Moosham (www wirth-z-moosham.de)
nimisessä pienessä Hotellissa Haag- Mosham nimisellä paikkakunnalla yövieraana ja juttelin hotellin
nuoren johtajan kanssa aurinkopaneeleista joita hänen rakennustensa katoilla oli lähes joka paikassa.
Hän korjasi minua heti ja sanoi paneelien olevan valopaneeleja.
Hän oli hyvin tyytyväinen siihen, että Saksa siirtyy pois ydinvoiman käytöstä.
Hän oli ostanut aurinkopaneeleja 200 000 €uron edestä ja tuotti niillä sähköä 80 000kWh vuodessa.
Saman määrän hän osti sähköä verkosta.
Valoenergialla tuotetusta sähköstä hän sai 43 centtiä /kwh = vuodessa 34 400€uroa.
ja verkosta ostamastaan sähköstä hän maksoi 22 centtiä/kwh = vuodessa 17 600€uroa
Voittoa tästä sähkönmyynnistä tuli 26 800€ vuodessa.
“10 vuodessa on paneelien hinta kuoletettu ja sitten kaikki on puhdasta voittoa seuraavat kymmenen vuotta”.
Valopaneelien tuottama sähkö meni yhden mittarin kautta suoraan verkkoon ja taloon ostettu sähkö
tuli toisen mittarin kautta taloon niinkuin tähänkin asti.
Verkkoon myydystä sähköstä paikallinen sähköyhtiö tilitti maksun joka neljäs kuukausi eli kolme kertaa vuodessa.
Mutta kuinkas talvella kun tulee lunta tällä seudulla samalla tavalla kuin Suomessakin?
“Noitten valopaneelien päältä lumi tulee itsestään alas ja sähkön tuottoon ei tarvita auringonpaistetta.
Riittää kun on valoa. Nimitys aurinkopaneeli on näitten sähköä tuottavien paneelien osalta väärä.
Niitten oikea nimi pitäisi olla valopaneeli.
Itse asiassa saamme talvikuukausina enemmän sähköä paneeleista kuin kesällä sillä paneelien tuottokyky on kylmällä
säällä parempi kuin lämpimillä paneeleilla”.
Kylässä missä tämä pieni hotelli on ei yksikään talo maksa sähköstään mitään vaan saa itse asiassa energiansa ilmaiseksi ja hiilijalanjälki on nolla.
Jokaisen talon katolla oli noita paneeleita.
Saksassa tuo omakotitalojenkin saama syötötariffihinta on 43 centtiä kWh ja sitä saa kahdenkymmenen vuoden ajan.
Lopuksi hotellin omistaja totesi:
“Kyllä te Suomessakin saatte saman määrän sähköä näillä valopaneeleilla vuodessa kuin täällä
keskieroopassa koska teillä on niin pitkään sitä valoista aikaa kesällä.
Miksette myy sitä valoisten kesäöitten valoa tänne keskierooppaan sähkönä.
Miksi oikeastaan teette Suomeen saksalaisten pankkien rahoittamana ydinvoimaa?” hän lopuksi ihmetteli.
Saksalaiset pankithan rahoittavat ydinvoimaa Suomeen (Olkiluoto III) ja saavat sitten ostaa sähköä Saksaan ja saasteet jäävät Suomeen.
Saksalaiset pankkiirit oikein nauravat suomalaisten tyhmyydelle ja ottavat sähköt omiin taloihinsa valopaneeleilla ja eivät maksa mitään energiakustannuksia koska heidän talojen hiilijalanjälki on nolla.
Myöskin saksalaiset omakotitalojen omistajat hyötyvät suomalaisten poliitikkojan tyhmyydestä. Teollisuus saa Suomesta ydinsähköä tulevaisuudessa ja jos onnettomuus tapahtuu niin se tapahtuu kaukana tyhmässä pohjolassa jolla ei ole nyt niin väliä.
Erkki Henrikki Rintala
Mukavat “yrittämisen” puitteet tällä baijerilais-herralla…muistuttaa meidän viljatilallisiaamme… kateeksi käy…
ei tarvii paljoa töitä tehdäkään, kun syöttötariffista saa jo palkan.
Toisaalta tuo 22 c/kwh on kallista sähköä kuluttajille, joilta jää paljon vähemmän rahaa muuhun tarpeelliseen- lääkkeisiin, ruokaan, hoivapalveluihin, jos sattuu olemaaan esim vanhus.
”
..
Hän oli ostanut aurinkopaneeleja 200 000 €uron edestä ja tuotti niillä sähköä 80 000kWh vuodessa.
Saman määrän hän osti sähköä verkosta. Valoenergialla tuotetusta sähköstä hän sai 43 centtiä /kwh = vuodessa 34 400€uroa ja verkosta ostamastaan sähköstä hän maksoi 22 centtiä/kwh = vuodessa 17 600€uroa
Voittoa tästä sähkönmyynnistä tuli 26 800€ vuodessa.
“10 vuodessa on paneelien hinta kuoletettu ja sitten kaikki on puhdasta voittoa seuraavat kymmenen vuotta”.
…”
Suomessa hän saisi tuottamastaan 80MWh n 80*70 e = 5600 euroa vuodessa, siis kuudesosan
Tuotantokustanukset isolla ydinvoimalla – OL3:lla – lienee n 15e/MWh, siis tuotantokust OL3:lla n 255 milj e/v
Tämän takia yrityksiä kiinnostaa päätä nauttimaan omakustannushintaista OL3-sähköä, pienevällällä sähkölaskulla voidaan sitten työllistää satoja tuhansia ihmisiä teollisuudessa ja kaupassa. Kalliilla sähköllä monet firmat menee konkkaan ja ihmiset työttömyyskorvauksille.
Jos tuotetaan OL3, ison ydinvoimalan verran sähköä noilla valopaneeleilla saksalaisilla myynti/ostohinnoilla:
OL3 vuosituotanto on n 8700 h * 1600 MW = 17 milj MWh/v = 17 TWh/v . Suomessa Nordpool hinta n 70 e/MWH, siis OL3 jauhaa
1200 milj e myyntituottoa, joten katetta jää mm. pääomakustannusten hoitoon n
900 milj e/v !
Mikä on aika mukavasti vai mitä, sillä katteella maksaa laitoksen ostohinnan 6 mrd n 7 vuodessa?
Sen jälkeen OL3 onkin oikea rahasampo, paitsi että se myynee pääosan sähköstään omistajilleen edullisemmin. Mistä taas hyötyy teollisuus, kauppa, satojen tuhansien ihmisten työllisyys, verottaja ja kuluttajat.
Saksassa on rahaa törsättäväksi tähänkin..toistaaiseksi?
Jos tehdään OL3 verran sähköä valopaneeleilla, niin saadaan myyntituloja 430 e/MWh * 17 milj MWh= 7,310 Mrd e eli n 6 mrd euroa enemmän kuin OL3 saisi nyt ydinsähköstä Nordpoolista.
6 mrd lisäkuluja 17 TWh:sta on paljon, samaa luokka kuin Nokian ja muiden yritysten ja valtion yhteenlaskettu T&K kulut?
Valopaneeleilla tehtynä tuon rahan saisivat esim mukaiset uuninpankolla makailevat tyhjäntoimittajat, jotka ei juuri luo uutta, jostain voi tulla hyvä kirjailija tai muusikko tietysti.
Jos tehtäisiin kaikki Suomen sähkö noilla valopaneeleilla, lisähintaa tulisi noin 40 miljardia euroa vuodessa.
40 mrd euroa on suurinpiirtein sama kuin maamme sos. ja terveysmenot ja paljon enemmän kuin koululaitos.
Tai ehkä koko valtion budjetti menisi siihen koska verotulot romahtaisi kun firmat menisi konkkaan tai siirtyisi muualle äkkipikaa.
Kummasta – sos terveys- ja/tai opetustoimi- luovuttaisiin jotta pystyttäisiin maksamaan noille valo-parooneille leppoisasta oikeaaoppisesta elämänmuodosta?
Mielestäni on paljon tuottavampaa tulevaisuusinvestointia antaa nuo tukiaisrahat suoraan esim korkeakouluille, tekesille ja Akatemialle- sieltä generoituu sitten varmemmin sellaisia oikeita itsekannattavia työllistäjiä.
Syöpätutkijoita tarvittaisiin paljon lisää kun väestö vanhenee, arktista ruuantuotantoa pitäisi kehitellä kun ruastaa tulee pulaa,kaivosteollisuutta, hoitopalveluita, yms yms
Ihan hyvin voisi olla myös valopaneelitutkijoille muutama sata tutkijan paikkaa..
Kirkkaalla kesäkelillä valosähkö Saksassa tuottaa hyvin, jopa 8,5 GW:
http://planeetta.files.wordpress.com/2011/01/performance_of_photovoltaics_in_germany_2010-06-05.png
Mutta talvella, 0,4 GW:
http://planeetta.files.wordpress.com/2011/01/performance_of_photovoltaics_in_germany_2010-12-31.png
Öisin ei sähköä saada tietenkään yhtään.
Päivän tilanteen voi käydä katsomassa täältä:
http://www.sma.de/en/news-information/pv-electricity-produced-in-germany.html
Ei tällaisella systeemillä voi korvata ydinsähköä. Kyllä Saksalaisetkin sen vielä joskus ymmärtävät. Sen jälkeen voidaan päätellä paremmin, missä maassa ollaan tyhmiä.