Kuuluuko ydinvoima historiaan?
Ydinvoimaa sanotaan usein vanhanaikaiseksi, vaikka se on itse asiassa käyttämistämme energiamuodoista uusin – keksitty vasta 70 vuotta sitten. Aurinkokennokin on suunnilleen saman ikäinen, mutta esimerkiksi tuulivoima on keksitty lähes kolmetuhatta vuotta sitten, biomassan polttamisesta puhumattakaan. Ydinvoiman jälkeen ei ole keksitty yhtään uutta energian lähdettä.
Sähköä tuottava ydinvoimala kehittyi nykyiseen muotoonsa 60-luvulla. Niissä yleisimmin käytetty kevytvesireaktori kehitettiin alun perin Yhdysvaltain laivaston sukellusveneisiin. Tähän tarkoitukseen niitä on yksin USA:ssa rakennettu yli kaksisataa kappaletta. Idean isänä oli laivaston silloinen amiraali Hyman G. Rickover, jonka johdolla valmistui ensimmäinen ydinsukellusvene Nautilus vuonna 1954.
Ydinenergiasta kiinnostuttiin nopeasti myös siviilipuolella, ja niinpä USA:n ensimmäinen siviiliydinvoimala Shippingport valmistui vuonna 1958. Projektin konsulttina toimi niin ikään amiraali Rickover, ja hän toi sotilaspuolella testatun teknologian siviilipuolelle, vähän suurempaan kokoon skaalattuna. Ratkaisu todettiin hyväksi. Ydinvoimalat yleistyivät nopeasti, kokoa kasvatettiin, ja ne ovatkin osoittautuneet varmatoimisiksi ja turvallisiksi laitteiksi. Yksikään kevytvesireaktorilaitos ei ole ”poksahtanut”. Vaikka kaksi kolmasosaa Harrisburgin reaktorin sydämestä suli, kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut onnettomuudessa. Siihen oli osattu varautua.
Näennäisestä tehokkuudestaan huolimatta kevytvesireaktori on tavattoman tehoton laite. Se hyödyntää louhitusta uraanista vain alle prosentin, loput jäävät jätteeksi. Lyhyt teoreettinen tarkastelu asian ymmärtämiseksi on tarpeen, mutta tämä ei ole vaikeaa. Luonnossa esiintyvästä uraanista 0,7 prosenttia on isotooppia 235 lopun 99,3 prosentin ollessa isotooppia 238. Näistä vain edellinen – U-235 – kelpaa kevytvesireaktorin polttoaineeksi. U-235 halkeaa kun siihen osuu neutroni. U-238 ei halkea, mutta voi muuttaa muotoaan. Siitä tulee muutamien välivaiheiden kautta plutonium-239, joka sitten halkeaa samoin kuin U-235. Kevytvesireaktorissa plutoniumia muodostuu selvästi vähemmän kuin uraania halkeaa, joten käytännössä kaikki U-238 päätyy jätteeksi johon päätyy myös reaktorissa muodostunutta plutoniumia.
Jätteet ovatkin ydinvoiman ongelma. Niissä on uraanin ja plutoniumin halkeamisen tuloksena syntyneitä kevyempiä alkuaineita, sekä plutoniumia. Jäte on radioaktiivista ja on sen vuoksi eristettävä ympäristöstä tuhansiksi vuosiksi. Halkeamistuotteiden puoliintumisaika on muutamasta tunnista muutamiin kymmeniin vuosiin, joten ne lakkaavat säteilemästä muutamassa sadassa vuodessa. Plutoniumin puoliintumisaika on 24000 vuotta, ja se on syynä pitkälle, jopa sadantuhannen vuoden loppusijoitusvaatimuksille.
Kevytvesireaktori on vanhanaikainen. Käytössä on ydinvoiman kolmas sukupolvi, neljäs on tulossa, ja se mullistaa ydinenergian mahdollisuudet täysin. Oikeastaan tämä sukupolviluokitus on vähän hassu, koska neljännen sukupolven teknologia kehitettiin samoihin aikoihin kevytvesitekniikan aikana. Sukellusveneratkaisu ehti ensimmäisenä valmiiksi, valtasi markkinat, ja nyt ollaan tässä.
Joka tapauksessa, neljäs sukupolvi on tulossa. Niissäkin toiminta perustuu U-235 tai Pu-239 halkeamiseen, mutta erilaisen neutronisäteilyn ansiosta U-238 ytimiä muuttuu Pu-239:si yhtä paljon tai enemmän kuin U-235 ytimiä halkeaa. Nopea reaktori pystyy näin olleen muuttamaan energiaksi, ei vain 1 %, vaan 100 % louhitusta, polttoaineeksi jalostetusta uraanista. Kun se on kerran saatu U-235:n avulla toimimaan, polttoainetäydennyksesi riittää tavallinen luonnonuraani. Tuhannen megawatin voimala tarvitsee polttoainetäydennykseksi tonnin uraania vuodessa. Tässä ei ole pilkkuvirhettä, siis yksi tonni, tuhat kiloa, tuhannen megawatin voimalaan vuodessa. Määrä mahtuu yhteen muuttolaatikkoon. Kaikki Suomessa vuoden aikana käytettävä sähkö voitaisiin tuottaa noin kymmenellä uraanitonnilla. Jos lämpöäkin hyödynnettäisiin, riittäisi määrä tuottamaan myös kaiken Suomessa käytetyn kaukolämmön.
Entä jäte? Koska kaikki uraani muuttuu nopeassa reaktorissa plutoniumiksi ja halkeaa, jätteessä on vain hajoamistuotteita, jotka siis lakkaavat säteilemästä muutamassa sadassa vuodessa. Sellaisen loppusijoituksen järjestäminen ei voi enää pitää ongelmana.
Eikä tässä vielä kaikki. Nykyisten kevytvesireaktorien jäte voidaan käyttää nopeiden reaktorien polttoaineena, onhan uraanista tähän mennessä käytetty vasta 1 prosentti. Lopputuloksena muodostuu jätettä, jonka radioaktiivisuus häviää muutamassa sadassa vuodessa. Ydinjäteongelma myös nykyisten jätteiden osalta on näin ratkaistu.
Sanotaan, että uraani loppuu muutamassa kymmenessä vuodessa. Opimme juuri, että ydinvoiman neljäs sukupolvi vähentää uraanin kulutuksen sadasosaan ja kevytvesireaktoreiden jätteet voidaan käyttää polttoaineena (kuten myös alkuaine toriumia, jota on maankuoressa kolme kertaa enemmän kuin uraania, mutta se on toinen tarina). Varovaisenkin arvion mukaan ydinvoimalla voitaisiin tuottaa kaikki ihmiskunnan tarvitsema energia tuhansien vuosien ajan, ilman hiilidioksidipäästöjä, pitkäikäistä jätettä tai riskiä ydinaseiden leviämisestä. Ydinvoima tuskin yksinään ratkaisee ilmastonmuutosta, mutta ilman ydinvoimaa, sen ratkaiseminen voi olla mahdoton tehtävä.
Kuulostaako ydinvoima vieläkin vanhanaikaiselta?
Nykyisiä ydinvoimaloita on monissa yhteyksissä perusteltu juuri välivaiheena 4. sukupolven reaktoreille. Mutta onko se realismia vai tulevaisuususkoa? Nimittäin toisaalla on arvioitu, ettei 4. sukupolven reaktoreita koskaan saada taloudellisesti kannattaviksi. Tavallisen ihmisen on vaikea arvioida näiden mielipiteiden luotettavuutta, mutta uutisointi fuusiovoimalan toteutumasta suhteessa taannoisiin ennusteisiin antavat vertailupohjaa.
Kiinnostavaa olisikin lukea perusteltuja näkemyksiä siitä, milloin 4. sukupolven reaktoreita on kaupallisesti saatavana ja mitä ne energiayhtiöille silloin maksavat.
Kaj, hieno yleistajuinen esitys ydinvoiman tulevista mahdollisuuksista ja kehityksestä (fuusion pakenevaa horisonttia odotellessa?). Itsekin miettinyt sanaa “vanhanaikainen”, usein kansalaiskeskustelussa synonyyminä termille “pois muodista” tai “epäsuosittu”.
Ydinvoimalaitosten alkuperäisiä prosessi- ja piirikaavioita selaillessa nuorena insinöörinä tuli välillä argeologimainen olo. Mutta aina lopuksi sitä vaan huomasi, että ovat nämä ydinvoimalaitoksen laitteet ja järjestelmät vaan äärimmäisen toimiviksi ja turvallisiksi suunniteltu heti alusta pitäen useiden kymmenien vuosien luotettavaa käyttöä silmälläpitäen. Ja joku sitten vielä tajusi ja ehti alkuvaiheessa pyrkiä optimoimaan jopa laitosten purkamisenkin. Siinä on tehty todella pitkän tähtäimen suunnittelua. Jos laitosten elinkaari on 50-100 vuotta, ja nyt mennään kohti neljättä sukupolvea, niin ei tätä alaa voi ihan heppoisin perustein sanoa vanhanaikaiseksi – mieluummin sitten edes pitkäjänteiseksi. Poissa muodista oleminen epäsuosittuna on eri asia.
Ruokapöydässä äsken kolleegat muistelivat, miten 50-60 luvuilla atomienergialla oltiin ratkaisemassa maailman energiaongelmat romanttisesti ikiajoiksi. Toivottavasti Kajn kirjoituksen luoma realistisempi kuva toteutuu todellakin lähitulevaisuudessa. Nopeiden reaktoreiden pilottihankkeita on ollut ja muutamat maat rakentelevatkin kovaa vauhtia omia kaupallisia laitoksiaan. Muutamia näistä pioneerimaista ajaa eteenpäin todellinen energiaongelmien ratkaisutarpeet – rajanaapurilla kun ei ole haluaa jeesata energiapulan kohdatessa. Näistä käytännön sovellutusten kokemuksista saadaan vauhtia ei pelkästään energiakysymyksien ratkaisuihin globaalisti, vaan myös jäteratkaisuihin.
Milloinkohan tulee vastaan se ajanhetki, jolloin kannattaa hamuta Suomeenkin enemmän uudenaikaista IV-sukupolven “jätemurskainlaitosta” kuin geologista loppusijoituslaitosta? No, on se hyvällä ja pitkäjänteisellä työllä aikaansaatu turvallinen geologinenkin ratkaisu silti hyvä varoiks olla käytettävissä.
Ydinenergian vastustaminen sopii näennäisvihreän uskonnon populistisen manipuloinnin aseeksi.
Kaikki kadonneet sekä nykyiset kulttuurit ovat perustuneet vijely/peltoenergiaan. Nykyisen keskimääräisenkin “hyvinvoinnin” säilymiseen ei pallon biopotetiaali riitä. Fissilejä ei voi (kannata
syödä joten ydinenergian käyttö on pakon sanelemaa.
Se vaatii tiettyä sopeutunista. Varsinkin sähköntuotto y-voimalla on hyvin pääomavaltaista ja siksi voimaloita pyritään ajamaan keskeytyksettä nimellistehollaan ympäri vuoden. Eli lämpimänä aikana tehoja on “liikaa” ja ylijäämän myynti tappiollista.
Tätä voitaisi tasata lomien porrastamisella. Vertaa kesä/talviaika. Vuotuinen täysseisokki heinäkuussa ehkä kuluisi lataus/vuosihuoltoon vaikka koko maan / maanosan sammuttminen ei olekaan järkevää. Tunnen useita (itseni lisäksi) jotka mieluusti lomailevat Lapissa ruska-aikaan ja talvella hiihtäen siellä. Ja vastaavasti istuvat voimalan ilmastoidussa valvomossa sen tuskaisemman hellekauden.
Suomi on siitä kurja paikka Ruotsiin nähden kun täällä ei ole – eikä tule olemaan – kymmenien kuutiokilometrien vesialtaita. Maaston ollessa melko tasaista.
Päijännettä voisi säännöstellä tehokkaammin mutta idea pitää markkinoida tuulisähkön varaamiseen – y-sähkön varaamisen eivät ranta-asukkaat eikä Hesan vihreät koskaan suostu.
Potentiaali on huikea: Päijänteen maksimipinnan nostaminen “alkuperäiselle” tasolle, noin 40 metriä nykyisestä ei vaatisi ylivoimaisen pitkiä patorakentaita.
Säännöstelytilavuudeksi tulisi 30 – 40 kuutiokilometriä putouskorkeuden mereen ollessa yli 100 metriä. Siinä muutama Petawatti virtaa. Laskekaa insinöörit tarkemmin!
Mielenkiintoinen kirjoitus täynnä optimismia “neljäs sukupolvi on tulossa” jne.
On hyvä muistaa että ydinvoima, mukaan lukien 4G- ja fuusio-haaveet on rahoitettu pääosin julkisen T&K-tuen avulla ja lisäksi fissio kaupallistettiin aikanaan pääosin suljetuilla sähkömarkkinoilla valtionyhtiöiden toimesta. Jälkimmäinen tuskin on jatkossa mahdollista.
Aurinkosähkö on tänä vuonna saavuttanut tason 15-17 GW asenettua kapasiteettia vuodessa ja jatkaa kasvuaan 20-40% vuodessa (tänä vuonna yli 100%). Tuulivoima jatkaa kasvuaan ja merituulivoima Euroopassa on saavuttanut valtio- ja puoluerajat ylittävän kannatuksen.
Tässä nopeasti muuttuneessa tilanteessa yhä useampi tulee miettimään kuinka järkevää on syytää yhä uusia miljardeja 4G- ja fuusio-haaveiluun, kun ennustetut kustannukset eivät ole juuri alempia kuin jo lähiaikana saavutettavat kustannukset uusiutuvilla.
Ennustan että seuraavan kymmenen vuodena aikana tapahtuu sekä fuusio- että 4G-tutkimuksen uudelleen suuntaaminen ja osittainen alasajo. Haaveilu maksaa likaa.
http://en.allmetsat.com/metar-taf/norway-sweden-finland.php?icao=ESNY
Tuulet ja Auronko (pilvisyys) eivät olekaan mikään salaisuus enää.
Ovat tuottamassa sijoittajille katastrofaaliset tappiot.
Siinä on se hyvä puoli että sähkön hinta nousee ja
sijoittajat vaihtaa ydinvoiman rakentamiseen.
Kuten näemme.
Jari Ihonen:
Jaa että tuulivoimaa rakennetaan sitten ihan markkinalähtöisesti, ilman veronmaksajien tukia? Kaikkialla maailmassa nämä uusiutuvat energianlähteet ovat saaneet tuottamaansa energiamäärään nähden moninkertaisesti tukiaisia – esimerkiksi Yhdysvalloissa kymmenen viime vuoden aikana jopa 30 kertaa ydinvoimaa enemmän. (Lähteitä esim. täällä: http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48780-tuulivoima-ei-meita-pelasta)
15-17 GW asennettua kapasiteettia tarkoittaa ehkä 5-8 GW todellista tehoa. Muutaman hassun ydinvoimalan verran!
Ja tämäkin saavutetaan vain, koska säätötehoa on riittävästi saatavilla. Sitten, kun esimerkiksi vesivoimaloiden säätöteho ei enää riitä, tuulivoima ei todellakaan ole ilmastoneutraalia, tuskin edes edullista. Tietyn pisteen jälkeen jokainen tuulivoimala tarkoittaa myös uutta maakaasuvoimalaa.
Kehotankin etsimään lähteitä, miten paljon tuulivoima oikeasti säästää CO2-päästöjä – asia ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin ensinäkemältä kuvittelisi. Jopa tuulivoiman kansainvälinen etujärjestö Global Wind Energy Council toteaa omassa katsauksessaan (http://www.gwec.net/index.php?id=92 , sieltä sivu 46), että vuoteen 2030 mennessä tuulivoima säästäisi ehkä 4% energiantuotannon päästöjä; todellisuudessa tähänkin pääseminen saattaa olla luojassaan. Hollannissa on laskettu, että päästötase on plus miinus nolla, koska fossiiliset voimalat pyörivät nyt alemmalla hyötysuhteella; tanskalaisetkaan eivät väitä muuta, kuin että tuulivoima voisi ehkä joskus tulevaisuudessa vähentää päästöjä.
Tanskan asukaskohtaisten CO2-päästöjen ja energiantuotannon CO2-päästöjen vertaaminen vaikkapa Ranskaan on melko valaiseva esimerkki siitä, mihin tuulivoimalla kyetään, ja mihin ydinvoimalla kyetään. Tanskalla päästöt per asukas ovat noin 9 tonnia/vuosi, Ranskalla 6. Energiantuotannon (sisältäen sähkö ja lämpö) suhteen Tanska johtaa lukemalla 329 gCO2/kWh, mennen ohi mm. Suomesta (219 gCO2/kWh) ja raa’asti Ranskasta (86 gCO2/kWh). (Lähde: IEA Emissions from fuel combustion, highlights 2010, http://www.iea.org/co2highlights/CO2highlights.pdf , sivu 107)
Tanskan kokonaisenergiankulutushan on junnannut tasaisena melkein 30 vuotta, ja tuulivoimaa on lisätty runsaasti (tai no, runsaasti ja runsaasti – yhteensä yhden vanhan Olkiluodon reaktorin verran), mutta päästöissä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta.
Tuulivoima on järkevissä mitoissa ihan OK juttu, mutta sen kasvulle on selkeät fysikaaliset ja poliittiset rajat: nyt jo esimerkiksi Tanskassa on luovuttu käytännössä kokonaan maalle sijoitettavista tuulivoimaloista asukkaiden vastustuksen vuoksi.
Ydinvoima on sekä nykyaikaa, että tulevaisuutta.
Nykyajassa kannattaa rakentaa runsaasti uutta ydinvoimaa jo olemassa olevalla teknologialla – tuottamaan energiaa ympäristöystävällisesti, halvalla ja ilman tukiaisia.
Ne hyvät olemassaolevan teknologian laitokset tuottavat sähköä noin 60 vuotta.
Sitten aikanaan tehdään päätöksiä mahdollisesta uusien teknologioiden käyttöönotosta.
Hyviä kirjoituksia, kiitokset kaikille.
Saadaan pikkuhiljaa järkeä tähän EUn ajamaan uusiutuvat-katastrofiin…
Sillä- uusiutuvat ovat katastrofi ilmastolle, luonnolle, taloudelle ja työllisyydelle.
Sitäpaitsi uusiutuvat eivät ole kestäviä ratkaisuja lyheyellä eikä pitkällä tähtäimellä.
Poikkeuksena ehkä biodiesel metsähakkeesta, turpeesta ja jätteistä tehtynä, sitä voi kyllä tukea alkuun reippaastikin?
Iso tulivuorenpurkaus esim. voi pimentää auringon kymmeniksi- sadoiksikin vuosiksi. Mites silloin paksujen kesälumien keskellä syödään ja lämmitellään, ei ainakaan aurinkokennoilla….
Presidentti Carter innostui 1970-luvulla Fordin säätiön S.D.Freemanin, Eric Schumacherin, Amory Lovinsin yms 70-luvun gurujen filosofioista- juuri nuo samat tutut energian säästö, uusiutuvuus, hajautettu tuotanto, yhteistuotanto, pieni on kaunista…
Ja eikä varmasti ydinvoimaa, joka oli jo silloin osoittautunut hyvin kustannustehokkaaksi ja vähän luonnon resursseja vaativaksi – jopa USAssa.
Vanhan ydinvoimalan- kuten vanhan suurvesivoimalankin- tuotantokustannukset on noin 1.5- 2 c/kWh.
Carter sai aikanaan paljon kamppanijatukea lupaamalla estää ydinvoiman eteneminen öljyn ja hiilen kustannuksella….
Samaten Clinton..
Taisi olla tosi fiksua ja kustannustehokasta lobbausta aikanaan, josta koko USA- ja EU- kärsii pitkään?
Alan ammattilaiset tietää, ettei uusiutuvista ole juuri apua, joten hiiltä pitää polttaa- jos ydinvoimaa ei saa rakentaa…
Kalifornia lähti v 80 toteuttamaan tuota visiota kuvernööri Jerry Brownin ( ex- Zen munkki) johdolla. Uutta isoa voimalakapsiteettia ei rakennettu 20 vuoteen, vain oikeaoppisia tuulimyllyjä, aurinkokennoja, pienvesivoimaloita yms uusiutuvaa, hajautettua, pienmittakaavaista…
Seurauksena oli sitten v 2000 Kalifornian energiakriisi, liikennevalot sammui ja teollisuus lähti ulos- tai osti dieselvoimaloita kuten Cisco.
Kalifornian väestö lisääntyi kymmeniä prosentteja ja sähkön kulutus myös.
Ihmiset ostivat kotitietokoneita, ilmanjäähdyttimiä, ilmanvaihtimia,mikroaaltouuneja, yms. sähkösyöppöjä laitteita. Ja he myös käyttivät niitä yhä enemmän.
No pakon edessä Kalifornia alkoi ostaa hätäpäissään hiilivoimaa ja ydinvoimaakin Teksasista, Nevadasta, Arizonasta. Ja rakensi pikapikaa 12 GW maakaasuvoimaloita.
Nykyään – 30 vuoden uusiutuva-kamppanijoinnin jälkeen – Kalifornia saa noista tuuli, aurinkopaneeli-uusiutuvistaan n 5% energiastaan, vanhaa vesivoimaa on onneksi hieman myös.
Yhä noin 90% Kalifornian energiasta tehdään maakaasusta, hiilestä ja ydinvoimalla… ollen siis tosi paha saaastuttaja.
Kalifornian osavaltion energia-tilastoja, kts
energyalmanac.ca.gov/electricity/total_system_power.html
In-State Generation (GWh)
Siitä käy ilmi
tuonnin iso osuus,maakaasun iso osuus, geotermisen iso osuus,
MUTTA aurinko ja tuuli yhteensä VAIN 2.8% ja biomassakin vain 2.8% ??
- maakaasua 116,716 GW 56.7%
- suurvesivoimaa 25 GW 12.2%
- Biomassaa 5,685 GW 2.8%
- geotermistä 12,907 GW 6.3%
- tuulivoimaa 4,95 GW 2.4%
- aurinkovoimaa 846 GW 0.4%
- pienvesivoimaa 4,181 GW 2.0%
…
2009 Total California In-State Power Generation
Tuontisähkä pääosin hiili-, ydinsähköä,
joten tuulen ja auringon osuus on vieläkin pienempi jos lasketaan myös tuonnin rakenne??
Olen aika hämmästynyt ns uusiutuvien pienestä osuudesta 30 v kehittelyn jälkeen?
Eikä ole näköpiirissä mitään ihme teknologoitakaan?
Suhtaudun hyvin epäillen noihin virallisiin tavoitteisiin siellä
Kts myös http://www.terrestrialenergy.org
Mitä eroa on neljännen sukupolven ydinvoimalla ja tuulivoimalla? Tuulivoima on oikeasti olemassa.
Kiitos hyvistä kommenteista!
Kalevi:
Fuusion ja fission suurin ero on se, että toimivia ”neljännen sukupolven” fissioreaktoreita on rakennettu jo 60-luvulla, fuusio ehkä joskus tulevaisuudessa.
Määrätietoisin hanke tämän teknologian kaupallistamiseksi oli IFR-projekti (Integral Fast Reactor) Yhdysvalloissa vuosina 1984-1994. Se keskeytettiin poliittisella päätöksellä vuonna 1994, juuri kun demonstraatiolaitos piti rakentaa. Projektin päämääränä oli tuoda tekniikka markkinoille vuonna 2009. Tästä löytyy parikin dokumenttifilmiä, ensimmäinen suomeksi tekstitettynä täällä:
http://www.overstream.net/view.php?oid=uwtnr1enaoiu
Toisessa lähes tunnin mittaisessa dokumentissa hankkeeseen osallistuneet fyysikot kertovat siitä itse:
http://blip.tv/file/4199148
Runsaasti materiaalia aiheesta löytyy täältä:
http://bravenewclimate.com/2009/10/16/ifr-spm/
Hankkeen keskeytymisen syitä oli tietysti useita, eikä halvat fossiiliset polttoaineet niistä vähäisin. Tämä tilanne on nopeasti muuttumassa, mikä tietää ydinvoiman kannattavuuden lisääntymistä. Paineet IFR projektin tai muun vastaavan loppuunsaattamiseksi kasvavat.
Juha:
Rankine-prosessi on keksitty 1800-luvulla, eikä se ole siitä miksikään muuttunut. Termisen aurinkovoimalat hyödyntävät sitä siinä missä ydinvoimalatkin. En tiedä mitä paljon puhutut ”uudet energiateknologiat”.
Jouko:
Pienet, muutaman kymmenen tai sadan megawatin ydinvoimalat tekevät tuloaan. Ne saattavat ratkaista jättilaitoksia vaivaavat joustamattomuuden, kuten myös pitkän rakentamisajan ja suuren sidotut pääomat. Päijänne-esimerkkisi oli mielenkiintoinen, pitääpä laskeskella.
Jari:
Ilman julkista tukea, koko tuulivoimateollisuutta ei olisi olemassa. Minä ennustan tasan päinvastaista.
J.M.:
Ei lisättävää.
Juhani:
Niin kannattaakin. Se on valmista ja saatavana nyt.
Kai:
Todennäköisesti ydinvoiman aktiivinen jarruttaminen on paitsi tarkoitushakuista politiikkaa eräiltä tahoilta, myös lähihistorian suurimpia virheitä, josta vielä maksamme kalliin hinnan.
Pur:
Mitä eroa? Ainakin se, että neljännen sukupolven ydinvoimalla voidaan korvata kaikki fossiiliset polttoaineen paikallisessa energiantuotannossa. (=voimalaitokset ja lämpökeskukset)
Tuulivoiman ja ydinvoiman eroja on mm.
Tuulivoima on kallista, tarvitsee tukiaisia, EIKÄ tuota Suomessa sähköä nettona mainita saakka juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Pakkasella_ei_tuule.htm
Ydinvoima on ympäristöystävällistä, halpaa, ei tarvitse tukiaisia ja tuottaa sähköä juuri silloin kun sähkön kulutus on suurinta.
alkuperäisessä tekstissä mainitset 4gen ydinvoimaloiden ratkaisevan myös jäteongelman. Tämä ei pidä paikkaansa.
4Gen voi tuottaa kiloissa mitattuna vähemmän jätettä mutta Bq:ssa mitattuna muodostuu siitä sama jätemäärä.
Nukilidijakaumassa ei ole merkittäviä eroja. Se että jätteestä puuttuu plutonium ja muutama muu raskas nuklidi ei vaikuta sen pitkäisikaisturvallilsuuteen. Jätteessä on edelleenkin I-129 ja Ba-131, joita on suhteellisen paljon ja joiden puoliintumis aika on pitkä. Nämä muodostavat ongelman jota pyritään nykyisin menetelmin ratkaista.
Ylipäätänsä 4gen taloudellinen toteutus edellyttää huomattavaa nousua uraanin hintaan, jotta nousevat rakennuskustannukset olisivat peitettävissä.
Toinen ongelma nykyisissä 4gen laitoksissa on positiivinen takaisin kytkentä, eli fysiikka ei hillitsisi lapasesta lähtevää reaktioa.
Kolmas kompastuskivi 4gen laitoksille on materiaalien kuumankestävyys. Mainitsemissasi 60-luvulta saakka olleissa koelaitoksissa juuri tämäkohta on ollut suurin ongelma. mm Super phoenix jouduttiin lopulta sulkemaan juuri tästä syystä.
Sulan suolan lämpötiloissa tarvittasiin joko täysin uuden tyyppisiä teräksiä tai jotain eksoottisempia materiaaleja jotta laitos pysyy operoitavassa kunnossa.
Eli ongelmia 4gen laitoksille on vielä kasa päin ratkaistavana enenn kun niistä tulee taloudellisesti kannattavia. mitä samaan aikaan taphtuu muiden tekniikoiden kehityksessä onkin sitten liki mahdotonta sanoa.
“Tuulivoimaa oikeasti olemassa” ???
Aivan totta: http://en.allmetsat.com/metar-taf/europe.php selailin summittaisella otannalla kymmeniä rannikkokojen lentoasemia ja tuuleehan siellä tosiaan; 00 metristä viiteen metriin. Yli kuuden metrin tuulet ovat todella harvinaisia.
Globaalina energiaratkaisuna tuuli edustaa fossiilibisneksen harhautusyritystä oman monopolin suojaamiseksi. Onhan ydinenergia aidosti ainoa uhkatekijä hiilibisnekselle kuten arv. ville myöntääkin.
Hiilibisnes omaa valtavat resurssit eikä isonrahan taskuissa tunnu eikä näy pikku vuodot vaikka ne saamapuolella ovat tuntuvia. Ilmastonmuutos ei heitä liikuta koska se on virallisesti IPCCn arvovaltaisen “tiedeyhteisön” toimesta naamioitu CO2-ongelmaksi joka kumuloituu vaaratekijäksi vasta kaukana tulevaisuudessa. Ja on silloinkin hallittavissa nesteyttämällä tai kiinteyttämällä. Tähän tarvittava valtava sähköteho tuotetaan tietenkin YDINVOIMALLA
Tarkoitus on pimittää tässä juuri nyt käsillä oleva hallitsematon pienhiukkasten muodostama saasteongelma. Henrik Svensmark – Tanskalainen alan proffa on eri mieltä: sää ei tee pilviä vaan pilvet tekevät sään. Ja pilvisyys/sateisuus/lämpötila korreloi suoraan hiukkasmääriin yläilmakehässä.
Tp. hesarissa todetaan dieselien ylittävän päästörajat moninkertaisesti. Vanha isoraha tekee kaikkensa suojatakseen sijoituksiaan moottoritehtaisiin ja ns. vihreät ovat juonessa mukana. Sähkömoottorit käyttävät SÄHKÖÄ eikä tarvittavia määriä voida tuottaa tuulimyllyillä. Hiili ja ydin ovat vaihtoehdot.
“viile” havainnoi aivan oikein että “uusiutuvia” ei osata käyttää VIELÄ – ainakaan tuuli- ja Aurinkoenergian hyödyntäminen ei ole pariin kuukauteen ollut kiinni OSAAMISESTA
Siitä pitää huolta pienhiukkasset ja pilvisyys.
Ok, nyt juuri tuulet rannikolla on hiljaisia. Selailitko samalla millä volyymilla maailman neljännen sukupolven ydinvoimalat tänään syöttävät sähköä verkkoon?
Ydinvoiman halpa hinta perustuu siihen, että polttoainetta on toistaiseksi riittänyt. Hinta nousee uraanivarojen ehtyessä, samaan aikaan kun uusiutuvien energiamuotojen hinta laskee tekniikan kehittyessä ja tuotantovolyymien kasvaessa.
Vertailu “joku on kallista / joku on halpaa” on markkinataloudessa lyhytnäköistä. Sähkökin oli joskus Suomessa halpaa, mutta kun sitä on pakko käyttää, niin markkinoilla vedetään välistä 40% lisäkate, ja todellista kilpailua on vähän, siirrossa ei lainkaan. Sähkön hintakehitys kertoo ihan suoraan sen, että ydinvoima ei ole halpaa – kuluttajalle.
Tuottajahinnalla ei ole merkitystä, tuottaja- ja kuluttajahinnan erotuskin kertoo ainoastaan siitä, kuka hyötyy ja kenen kustannuksella.
Ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta on halpaa, mutta kun ydinvoimaloita on Suomessa aivan liian vähän, niin sähkön hinta kuluttajille on kallista.
Heko heko
“hinnalla ei ole merkitystä” – on tottakin vielä – vain MARKKINALLA on merkitystä!
Rahaa voidaan tehdä paperista, johdannaisilla ja velkakirjoilla.
Energia kaikissa muodoissaan on lahjomaton. Katteettomilla shekeillä maksamisesta on päästy tässä nauttimaan. Niiden polttaminen olisikin parempi vaihtoehto kuin läjääminen metaanimiiluiksi.
Fissiilejä on Tellus pullollaan ja muutaman miljoonan vuoden kuluttua kun ne loppuu voidaan hakea lisää lähiavaruuden varastoista. Kuusta esimerkiksi. On ehkä hiukan helpompaa kuin tuoda sieltä tuoreita vihanneksia eko/lähiruuan ystäville. Ja jatropaa ekolöpöä varten.
;(
Ville:
Koska 3G:n jätteeksi mielletään yleensä käytetty polttoaine, joka sisältää myös aktinideja, määrä on kiloissa JA Bq:ssa mitattuna toki suurempi kuin 4G:n pelkät fissiotuotteet. I-129:n osuus on tästä alle prosentti ja Bq:ssa mitattuna vielä paljon pienempi koska puoliintumisaika on todella pitkä, 15,7 miljoonaa vuotta. Barium-isotooppien puoliintumisajat sen sijaan ovat lyhyitä, sekunneista noin kymmeneen vuoteen.
Myös rikastusjäte, köyhdytetty uraani, jää syntymättä, koska rikastusta ei käynnistyksen jälkeen tarvita. Raakauraanin tarve vähenee kaksi kertaluokkaa.
Ongelma on aina suhteellinen käsite, kuten jätekin. Jos ydinvoimaa käytetään fossiilisten korvaamiseen, pitää ongelmat suhteuttaa myös niihin. Lienet tietoinen, että hiilivoimala levittää ympäristöön kaiken muun palamisjätteen lisäksi myös radioaktiivisuutta?
Onko sinulla antaa lähde 4G:n positiivisesta takaisinkytkennästä? Tämä lähde osoittaa toista:
http://www.osti.gov/energycitations/servlets/purl/6572843-omsqRo/6572843.pdf
Katso erityisesti kohdat “Loss-of-Flow Without Scram” sekä “Loss-of-Heat-Sink Without Scram”.
Samasta dokumentista löytyy myös kaavio nykyisen käytetyn polttoaineen radioaktiivisuuden vähenemisestä ajan funktiona. Kuvassa on eroteltu fissiotuotteet ja aktinidit. 4G:n jätteestä puuttuu siis aktinidit. Pitkäikäisten fissiotuotteiden vaikutus näkyy myös, kahta kertaluokkaa pienempänä kuin alkuperäisen uraanimalmin.
Tietääkseni sulasuolareaktoreita on rakennettu vain kaksi. Niissä toimintalämpötila oli alle 700 astetta C, joka ei vielä ole materiaalien kannalta ongelma. Niin suola- kuin metallijäähdytteiset reaktorit toimivat paineettomina, eli materiaalin mekaaninen rasitus on olematon.
Tietääkseni Super Phoenix suljettiin vain ja ainoastaan poliittisista syistä. Jos sinulla on antaa lähteitä laitoksen fataaleista materiaaliongelmista, tutustun niihin mielelläni. Belojarskin nopea natriumjäähdytteinen BN-600 on toiminut vuodesta 1980 ja omaa parhaan käytettävyyden kaikista Venäjän ydinlaitoksista.
Mutta kehitettävää on edelleen. Kvartaalitalous suoriutuu hyvin huonosti pitkäjänteistä suunnittelua vaativista hankkeista. Öljyhuippu on ilmeisesti jo ohitettu, ja energiakysymyksessä ollaan ajautumassa jonkinlaiseen ajolähtötilanteeseen. Siinä vaiheessa 4G:n soisi olevan valmiina, ilmastosyistä jo aikaisemmin.
pur:
4G on tulevaisuutta, 3G on tätä päivää. Alla olevasta kahdesta linkistä voi seurata Suomen ydinvoimaloiden ja Tanskan tuulivoimaloiden verkkoon syöttämiä megawatteja reaaliajassa.
Suomi: http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Tanska: http://energinet.dk/Flash/Forside/index.html
(Tuulivoima = Vindmöller)
Seuraa päivittäin vaikka pari viikkoa, tai kuukausi. Voidaan sen jälkeen keskustella tästä aiheesta lisää.
I-129 on kuitenkin merkittävä nuklidi pitkäaikaisturvallisuudelle, siis puhuttaessa jääkauden jälkeisistä ajoista.
Toki olen tietoinen hiilivoimaln piipusta tulevasta radioaktiivisesta päästöstä.
4g:n positiivisestä takaisin kytkennästä voit lukea täältä:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Energiatalous/kurssit/Ene59020/Leppanen.pdf
itse en ollut kylläkään tietoinen tuosta IFR:n negatiivisestä kytkennästä, tosin yhtään IFR reaktoria ei taidettu rakentaa edes koe-mittakaavaan.
Super Phoenix suljettiin loppujen lopuksi poliittisista syistä mutta ei se juuri sähköä tuottanut jatkuvien teknisten ongelmien vuoksi. Tietoa yksittäisistä ongelmista minulla ei ole.
Vaikkei rakenteille tule mekaanista rasitusta painovoimaa enempää on rakenteisiin kohdistuva korrodoiva vaikutust sitäkin suurempi, eli ei sielä oikeen tahdo perusteräkset kestää. esimerkkinä Mojun natrium vuoto.
4g taloudellisuutta rasittaa vielä polttoaineen pitkä jäähdytysaika, ja kallis jälleenkäsittely. Lisäksi käsityksesi ettei rikastusta tarvita ei pidä ainakaan nykyisten käytössä olevien reaktorien osalta paikkaansa, päin vastoin alku latauksen tulee olla korkeammin rikastettua kuin nykyisissä voimaloissa. (tietoa löytyy samasta dokumentistä)
“I-129 on kuitenkin merkittävä nuklidi pitkäaikaisturvallisuudelle, siis puhuttaessa jääkauden jälkeisistä ajoista. “
En lähde väittelemään, mutta kuulisin mielelläni jonkun aiheeseen perehtyneen radiokemistin läkemyksen tästä, ja muista pitkäikäisistä fissiotuotteista. Tämä siis vinkkinä blogin toimittajille.
Lähteesi:
“Kevytvesireaktoreille tyypillistä voimakasta negatiivista takaisinkytkentää ei jäähdytteen lämpötilan suhteen ole, ja reaktori on periaatteessa mahdollista saada tilaan, jossa sen ssioteho lähtee hallitsemattomaan kasvuun. “
Jäähdytteen suhteen ei, mutta polttoaineen lämpötilan suhteet sitäkin voimakkaampi. Vaikka aikavakiot ovat pienempiä, nopeaa reaktoria ajetaan viivästetysti kriittisenä kuten termistäkin. Hetkellinen kerkeä kriittisyys on mahdollinen molemmissa, joka molemmissa myös sammuu ksenon-myrkytykseen. IFR on joka tapauksessa todettu kaikista 4G-konsepteista turvallisimmaksi. Lähdettä en nyt tähän hätään saa esille.
Super Phoenix oli prototyyppi. Insinöörille ei ole yllättävää, että prototyyppi kohtaa ongelmia. Laitos suljettiin poliittisella päätöksellä juuri kun ongelmat alkoivat olla voitettuja. Sen edeltäjä Phoenix toimi hyvin aina viime vuoteen asti. Tässä Phoenixin johtajan, Joël Sarge Guidezin näkemyksiä:
http://bravenewclimate.com/2010/09/07/ifr-fad-6/
“tosin yhtään IFR reaktoria ei taidettu rakentaa edes koe-mittakaavaan.”
IFR testeissä käytettin EBR II –reaktoria, n. 60 MWe. Sitä voidaan hyvin pitää koe-mittakaavana. Reaktorifysiikka sinänsä on hyvin hallinnassa ja skaalattavissa, kuten Super Phoenix 1200 MW osoittaa.
“Vaikkei rakenteille tule mekaanista rasitusta painovoimaa enempää on rakenteisiin kohdistuva korrodoiva vaikutust sitäkin suurempi, eli ei sielä oikeen tahdo perusteräkset kestää. esimerkkinä Mojun natrium vuoto. “
Natrium ei aiheuta koroosiota teräksessä. Monju vuoto johtui viallisesta lämpömittarin anturista. Monju on otettu uudelleen käyttöön.
“4g taloudellisuutta rasittaa vielä polttoaineen pitkä jäähdytysaika, ja kallis jälleenkäsittely. “
Jälleenkäsittelylaitos on ilman muuta prosessin kallein osa. Kalleuskin on suhteellista.
“Lisäksi käsityksesi ettei rikastusta tarvita ei pidä ainakaan nykyisten käytössä olevien reaktorien osalta paikkaansa, päin vastoin alku latauksen tulee olla korkeammin rikastettua kuin nykyisissä voimaloissa.”
Niinhän minä kirjoitin, ” rikastusta ei käynnistyksen jälkeen tarvita.” Uusille reaktoreille saadaan alkulataus käynnissä olevista laitoksista ja/tai nykyisten laitosten käytetystä polttoaineesta erottelemalla niistä fissiilit aktinidit. 700 tonnia jätettä pitäisi riittää yhden nopean reaktorin alkulatauksen valmistamiseen.
Katsoitko muuten nuo ensimmäisessä kommentissani linkittämäni dokumenttifilmit? Ne ovat ihan hyviä ja mielenkiintoisia.
Ensimmäinen pitäisi rakentaa Espooseen. Sen lauhdevesillä pidetään Helsingin kadut ja jalkakäytävät sulina talvella.
Pitkällä aikavälillä energian hinta on vain laskenut. Toivottavasti näin käy jatkossakin.
Kaj, ei meillä ole mitään keinoa tietää varmuudella tuleeko 4G koskaan ikinä milloinkaan kannattavaan kaupalliseen käyttöön. Pyysin vertailemaan maailman 4G tuotantoa tuulivoimaan ja vastauksestasi näkee että 4G ei oikeasti toimi tänään. Sitä voi juhlia sitten kun se toimii, mutta nyt kirjoituksesi on vain ja ainoastaan täysin katteetonta propagandaa. Jos homma toimisi edes teoriassa noin kuin kuvaat, niin saksalainen insinööri olisi jo vuosia sitten tehnyt tuollaisesta voimalasta rautakauppatuotteen.
Ei minulla ole mitään saasteetonta ydinvoimaa vastaan, mutta olen sitä ikäpolvea, joka nuorena näki tieteissarjoista, että vuonna 2000 kaikki maailman ongelmat on ratkaistu. Näin ei ole, ei edes ydinvoiman ongelmia. Huolestuttavaa on, että ydinvoima-alalla on naiveja propellipäitä – en enää niin paljon ihmettele, että rakenteilla oleva ydinvoimala ei valmistu, budjetti on ylitetty ja aikataulu on pettänyt usealla vuodella.
Ydinvoima on savupiipputeollisuutta, sen parhaat päivät menivät jo, ja nyt vain jäähdytellään kunnes uraani loppuu.
Pur, tiedät aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että saksalaisen insinöörin kädet ovat olleet sidottuina viimeiset 30 vuotta ydinvoiman uskonnonomaisen vastustuksen vuoksi. Yhdysvalloissa, ydinvoiman synnyinmaassa, insinöörejä estettiin tekemästä tästä ”rautakauppatavaraa” vuonna 1994, kun IFR-projekti keskeytettiin poliittisella päätöksellä, johon olivat vaikuttamassa mm. ympäristönsuojelun ja fossiilienergian intressiryhmät.
Jos tämä tekniikka lyö itsensä läpi, se todennäköisemmin tekee sen Aasiassa – Kiinassa tai Venäjällä.
Kritiikki on tervetullutta, mutta samalla pitäisi esittää vaihtoehto. Nyt näyttä siltä, että kommenttisi lopussa esität katteettoman ennusteen, jossa on lisäksi faktavirhe.
Kaj, luin kyllä linkittämäsi raportin ja oli ihan mielenkiintoista tekstiä. Vaikuttaa että meilikuvani ovat olleet osittain vääriä.
Edelleenkin olen kyllä skeptinen 4g voimaloiden jätteiden koostumuksen suhteen, mutta ei siitä sen enempää, kun ei sen syvällisempää fakta tietoa asiasta ole.
Selvitellessäni asioita törmäsin jopa Harvardissa 2003 tehtyyn hintaarvioon jolla 4g laitosta olisi kannattava käyttää. 140$/kgU. Arviossa oli tosin oletettu voimalan investointikustannusket samoiksi, vaikka todellisuus on vielä ihan muuta. Arvion pohjalta voikin sitten laskea 4g voimalan tuottaman sähkön hinta olisi samaa luokkaa valtion tuulivoimalle antaman takuuhinnan kanssa.
Missä tekniikka tulee ensimmäisenä laajempaan käyttöön, voi hyvinkin olla Venäjä, tuskin kuitenkaan Kiina. Itse veikkaisin kylläkin Intiaa missä on laajempia suunnitelmia ja jo rakenteilla oleva kaupallisen mittakaavan koelaitos.
Mietin myös Intiaa, mutta jätin sen listasta pois. Venäjähän rakentaa Belojarskiin toista nopeaa reaktoria, BN-800:aa. Kiina on tilannut niitä Venäjältä kaksi. Kiinan resurssit ovat aivan uskomattomat, ja siellä osataan kopioida, kuten Japanissa aikoinaan. Intia on yhtälailla vaikeuksissa kasvavan energiankulutuksensa kanssa, ja varsinkin toriumin käyttöön tähtäävä ydinohjelma voi kyllä sekin tuottaa tulosta. Tämähän on puhdasta arvailua, aika näyttää.
Se onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan länsimaissa katsotaan vierestä kun Aasiassa projektit etenevät ja vähentävät riippuvuutta fossiileista.
Kiitos Kaj ja muut.
Mainiota, etta Suomessa aletaan lopultakin keskustella uusista ydinvoima-tekniikoista- eika vaan seurailla yksisilmaisesti jotain Saksan Vihreiden huulienergia-hypetyksia.
Muuten, mielenkiintoinen vertailu Ranskaan ja Japaniin.
Kun USA 1. oljykriisin jalkeen Carterin kaudella ( kiitos saudien, BigOilin,yms kampanjatukien?) pysaytti ydinvoiman kehittelyn USAssa, niin Ranska teki painvastoin – ja alkoi panostaa massivisesti ydinvoimaan.
Nyt sitten Ranska onkin paastottoman ja edullisen sahkon maa ja vie sahkoa n 3 mrd eurolla vuosittain mm Italiaan, Saksaan ja Englantiin. Niissa kun siirryttiin fossiilivoimaan aikanaan seka kuorrutukseksi pikkuriikkisen tuulta ja aurinkopaneelisahkoa.
Ja Saksa , Espanja, Tanska, Kalifornia, Usa,..ovat nyt pahimpia CO2 ja pienhiukkaspäästäjiä ;-/
Ranskan päästöt ovat vesivoima ja ydinvoimamaiden Norjan ja Ruotsin luokkaa.
Meidan teollisuudella on nyt strateginen ikkuna auki myos ydintekniikan tekijaksi- jos siis lahdemme mukaan riittavalla panostuksella nopeaneutroni-, Gen IV, yms ydintekniikkaan.
Mulla on sellainen kutina, etta Fortum (Nuclear Services) paasee mukaan mielenkiintoisiin hankkeisiin Rosatomin ja Siemensin kanssa, myos nopeaneutronitekniikkaan?
Hgin telakka vois erikoistua ydinkäyttöisiin laivoihin… valtava business ja isot ympäristöhyödyt..
Siis: Young man/women, go East and Nuclear…
Uusiutuvat ovat yleensa vastatuulessa Euroopassakin nyt – kymmenia mrd tukia per v ja silti vaan 3-10 % sahkosta niilla.
Kallista ja tehotonta talouden, luonnon ja terveyden kannalta- kun pitaa polttaa hiilta kuitenkin lahes koko ajan, hiilivoimaloita ei voi pysäyttää pariksi tunniksi kun sattuu tuulemaan…
Kiina on poikkeus ainakin toistaiseksi- siella on valtavasti vesivoimaa ( luokkaa 150 GW) ja ilmeisesti riittavan – yli 30% kayttoaste- tuulisiakin paikkoja loytyy, jotta saman verran tuulivoimakapasiteettia suunnitellaan kohtuukustannuksin tuon vesivoiman varaan?
Mielenkiintoista nahda toteutuuko nuo suunnitelmat.
Kiina on vasta v 2005 pistanyt uuden vaihteen ydinvoiman kehittelyyn. Pian saamme ostaa Suomeenkin edullisa CAP-1400 yms laitoksia- hintaluokka n mrd euroa?
Myos kaupallisia nopeaneutronireatktoreita (FNR) alkaa syntya , alkaen venalaisten nopeiden BN-800 laitosten tultua kayttoon Kiinassa n 2017-18.
Kehittelyssa ovat Kiinassa myös He-jaahdytteiset HTR reaktorit ja metallisulajaahdytteiset isot ja pienet laitokset.
Kiinalaistenkin – kuten ranskalaisten, japanilaisten, venalaisten,..) suunnitelmissa on siirtya nyt rakennettavien III polven reaktorien jalkeen – PAAOSIN Gen IV ja FNR nopeaneutronitekniikkaan, vuosisadan lopussa FNR-tehoksi arvioidaan 1400 GW , siis tuhansia nopeita reaktoreita!
Haja-havaintoja:
Japanilaiset kehittelee myos mielenkiintoistaa LWR- reaktorien pohjalta Reduced Moderation BWR reaktoria, jos poltoaineet on lähekkain, jolloinka vesi ei ehdi taysin hidastaa neutroneja- tuloksena enemmän U238 muuttumista Pu:ksi, joka taas on arvokasta polttoainetta MOX-, ja nopeille reaktoreille.
MSR sulasuolareaktrit lienee myös monella tapaa lupaavia, sellaistahan suunniteltiin alkuun -50-luvulla pommikoneiden voimalahteeksi. Pieniä laitoksi toimikin pitkaan…mutta ohjustekniikkaa oli edullisempaa militaarikaytossa. Eras versio on korvat Helium sulalla fluoridisuoloille…
Muuten, Venaja ja Intia kehittelee yhdessa mielenkiitoisia Thorium-voimaloita, ohessa tuore kommentti:
“…
Kiriyenko told reporters, “First of all, the talk is about the development of new generation of fast neutron reactors. The development of the thorium cycle is important to us as India has one of the world’s largest thorium reserves.”
Kiriyenko told reporters, “First of all, the talk is about the development of new generation of fast neutron reactors. The development of the thorium cycle is important to us as India has one of the world’s largest thorium reserves.
..”
Ranskan kehittelyista: googlaa Astrid, Allegro, Antares
http://www.world-nuclear.org/info/inf40.html
Kiina:
“Additional reactors are planned, including some of the world’s most advanced, to give more than a tenfold increase in nuclear capacity to 80 GWe by 2020, 200 GWe by 2030, and 400 GWe by 2050..”
http://www.world-nuclear.org/info/inf63.html
http://www.world-nuclear.org/info/inf79.html
Kts esim. ex-Greenpeace-miehen Patric Mooren puheita:
casenergy.org
http://www.greeningofthegreatlakes.com/modules.php?name=Programs&op=news&m1=31&sp_id=154&cat_id=36
Saksa on melkoinen riesa EUssa.
Saksassa olisi osaamista rakentaa runsaasti uutta ydinvoimaa tuottamaan energiaa ympäristöystävällisesti, halvalla ja ilman tukiaisia – mutta siellä on aivan liikaa vihreitä ja demareita estämässä tällaisen järkevän toiminnan. Järkevää olisi ajaa alas saastuttavaa tuotantoa ja lopettaa kalliiseen tuulivoimaan rahan haaskaaminen.
Tanska on toinen riesa – sinnekin pitäisi rakentaa ydinvoimaa ja ajaa alas saastuttavaa hiilivoimaa.
Ranskasta puheen ollen. Asennettua tuulivoimatehoa 4,5 GW vuoden 2009 lopussa eli jo yhden GW:n enemman kuin Tanskassa. Tuulivoima on Ranskan paakeinoja EU:n uusiutuvien velvoitteen tayttamiseksi.
Hallituksen tavoitteena on 23 GW vuoteen 2020, josta 6 GW merelle. Tammikuussa aukeaa 3 GW:n merituulivoiman kilpailutus.
Toki Ranska jatkaa myos ydinvoimaan panostamista, mutta tuulivoiman osuus tulee olemaan jo noin 10% tuotannosta vuonna 2020. Tama on enemman kuin Suomessa, jossa on alan vientiteollisuutta enemman kuin Ranskassa.
Tanskassa voi hyvinkin olla gigawattitolkulla rakennettua tuulivoimaa, mutta esimerkiksi 21.12.2010 Tanskan tuulivoimalat tuottivat yhteensä:
- kello 12 146 MW
- kello 12.03 143 MW
- kello 12.04 148 MW
- kello 14.34 204 MW
- kello 15.11 210 MW
Numerot kertokoot puolestaan.
Jokun kirjoittaja kehui täällä tuulivoimaa.
Mun mielestä on aika härkiä, että jotkut yhtiöt myy vesivoimaa ja tuulivoimaa puhtaana, viherenergiana tms.
Vesivoima on osaltaan tuhonnut luontoa, jokia, koskia, kaloja, muita eläimiä sellaisia määriä, että hirvittää.
Tietenkin vesivoimasta on älyttömästi haittaa ihmisillekkin, esim. luontomatkailulle ja erialisille ulkoilumuodoille, esim. jokimelonnalle. Tuskinpa padottujen vesistöjen kalakanta on luonnonmukainen.
Tuulivoimaloissa ei ole tietääkseni koskaan huomioitu kunnolla luonnonsuojelua, tästä on esimerkkinä se, että esim. suomessa lepakoita ja lintuja kuolee tuulivoimaloiden takia ihan liikaa.