1) Ydinvoiman hinnasta, onko se edullista vai kallista? Ympäristöjärjestöjen kritiikki ydinvoiman hinnasta on ristiriitaista. Epäselvää on myös se, kenen näkökulmasta he hintaa tarkastelevat. Ovatko he huolestuneita kuluttajia (sähköä pitää saada mahdollisimman edullisesti) vai kantavatko he huolta teollisuuden investointien kannattavuudesta (sama myötätunto ei heijastu muuten).

“Teollisuus” on valmis investoimaan omalla rahalla ydinvoimaan, heille ydinvoiman kustannukset ovat siis omien arvioiden mukaan kohtuullisia periaatepäätöksessä esitettyjen perustelujen mukaisesti. Teollisuuden hinta- ja hyötyarviot perustuvat omiin kokemuksiin ja ammatikseen sähköntuotantoa tekevien ihmisten jokapäiväisten kokemusten arviointiin.

Ydinvoima ei ole siihen investoivalle teollisuudellekaan itseisarvo. Ydinvoimaa tarkastellaan yhtenä vaihtoehtona ja verrattavissa olevilla kriteereillä muiden sähköntuotannon investointivaihtoehtojen ja nollavaihtoehtojen (ei investoida lainkaan) joukossa.

Ympäristöjärjestöjen tapa summailla eri tutkimuksissa, tiedotteissa ja lehtien palstoilla esitettettyjä miljardeja toisiinsa ei tuota eikä voikaan tuottaa johdonmukaisia tai tarkkoja summia.

Hankkeiden riskit on kuitenkin arvioitu investointipäätöstä tehdessä ja ne ovat investoijien tiedossa.

Jos mikä tahansa investointihanke (tehdas, voimalaitos, asuntokauppa tms.) myöhästyy, sen maksumieheksi joutuu sopimuksesta riippuen joko myöhästymissakkoa maksava toteuttaja tai hankkeeseen rahansa kiinni pistänyt investoija. Ydinvoimahankkeessa normaali sähkön “kuluttajalle” eli Matti Meikäläiselle myöhästyminen ei maksa mitään, sillä hän ei ole laittanut rahojaan kiinni hankkeeseen.

Veronmaksajien rahoja ydinvoimahankkeisiin ei käytetä lainkaan.

Euromääräinen vaikutus sähkön markkinahintaan on mahdotonta arvioida. Yksi asia on varma: jos sähkön tuotantokapasiteettia on liian vähän, hinta nousee.

Syöttötariffit tai mittavat tukimekanismit ovat valtion ja veronmaksajien rahaa, jolla halutaan ja voidaan vaikuttaa sähkön tuotantorakenteeseen. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että jotkut tuotantomuodot ovat käytännössä kalliimpia kuin toiset.

Asiaa voidaan pyöritellä ja semantisoida vaikka miten, mutta käytännössä sähkön tuottaja tietää tarkasti paljonko mikäkin investointi ja tuotantomuoto on heille tosiasiassa maksanut.

2) Ydinvoiman ilmastovaikutukset: yksinään ydinvoima ei ratkaise mitään. Ympäristöjärjestöt pitävät yksioikoisen väitteen usein “teollisuuden” suuhun, mutta esim. ET:n selvityksissä ei ole väitetty että ydinvoima olisi ainoa ratkaisu.

Päästöjä syntyy monella sektorilla, ei ainoastaan sähköntuotannossa. Vähennyksiä on tehtävä kaikkialla.

Suomen sähköntuotannossa tehtävistä päästövähennyksistä puolet voidaan toteuttaa ydinvoimalla ja yhteensä puolet lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tehostamalla energiankäyttöä.

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen rysäyksellä ei ole mahdollista. Suomi on maailman johtava bioenergian hyödyntäjä ja sitä lisätään parasta mahdollista vauhtia. Yksinkertaista lisääminen ei ole, vaikka välillä sellaisiakin väitteitä näkee. Sitovat EU-tavoitteet vuodelle 2020 takaavat kuitenkin, että lisäytä on tehtävä kaikissa tapauksissa.

Energiatehokkuus on jatkuva prosessi, jota edistetään koko ajan. Sielläkään ei valitettavasti jättiharppauksia ole nähtävissä vaan toiminta edellyttää jatkuvaa innovointia ja kehittämistä.

Sähköntuottajien oma energiatehokkuus on jo itsessään järkevää toimintaa, sillä sen ansiosta saadaan enemmän tuotetta myyntiin.

Ydinvoima ei ole viisasten kivi, mutta eivät ole uusiutuvat energialähteet tai energiansäästökään. Viisasten kiveä ei itseasiassa ole, pitää toimia usealla rintamalla.

3) Ydinvoiman riskeistä: vertailun vuoksi pitäisi myös esittää vaihtoehtoiset riskit. Mikään energiantuotantomuoto ei ole riskitöntä.

Näissä väitteissä ainoiksi vaihtoehdoksi jätetään leijumaan “haluatko eduskuntatalon verran myrkkyliejua vai et?”

Käytännössä valinta on kuitenkin tehtävä monien tekijöiden välillä, joista näkyvin tällä hetkellä on kasvihuonepäästöt. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ilmanlaatu, muut terveysvaikutukset, suora ja epäsuora työllistäminen, hintakilpailukyky ja sen vaikutukset muihun yhteiskunnan toimintoihin, polttoaineiden saatavuus ja niiden kuljetuksiin liittyvät haasteet ja ympäristö- ja terveysvaikutukset jne.

Mikään ei ole riskitöntä, mutta yhteiskunnassa on paljon asioita joiden riskit ansaitsevat vähintään yhtä perinpohjaisen tarkastelun kuin ydinvoima. Ydinvoiman riskianalyysi on olennainen ja suuri osa ydinvoimalaitoksen jokapäiväistä käyttöä. Riskejä tutkitaan paljon ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. Kaikilla aloilla näin ei automaattisesti toimita.

4) Ydinvoiman merkitys sähkön tuontiin: Greenpeace esittää tuonnin korvaamista energiatehokkuudella ja uusiutuvien energialähteiden lisäämisellä. Hinta on kova ja vaikutukset arvaamattomat, jos näin tehdään yhtäkkiä.

Tietyn määrän jälkeen jokainen lisäprosentti maksaa aina vaan enemmän ja saatava hyöty vähenee koko ajan. Jos yhteiskunnan varoja ollaan halukkaita kohdentamaan kaikkiin kuviteltavissa oleviin toimenpiteisiin, siitä on tehtävä yhteinen päätös.

5) Greenpeace on vapauttamassa sähköä teollisuuden käyttöön kotitalouksista, palveluista ja pk-sektorilta. Miten järjestö tekee sen käytännössä? Teknologiateollisuus ei näe ydinvoimalaitoksilta hankkimaansa sähköä kilpailijana omille ympäristöteknologian tuotteilleen. Sähkö on heille tuotannontekijä, joka tarvitaan varsinaisten tuotteiden eli vaikkapa biokattiloiden, vaihteiden, sähkömoottoreiden tai jalostustoiminnan, tekemiseen. Suomessa on jo olemassa merkittävä energiateknologinen teollisuus ja se kasvaa koko ajan.

Ydinenergialaissa säädetään, että ydinvoiman lisärakentaminen edellyttää myönteisen valtioneuvoston periaatepäätöksen, jonka eduskunta on hyväksynyt. Se on todettu laissa hyvin yksiselitteisesti.

Itse taas en näe ydinvoimalle riittäviä vaihtoehtoja tällä hetkellä. Teollisuuspaikkakunnan kasvattina olen taipuvainen uskomaan, että teollisuus takaa Suomeen kaikesta huolimatta tulevaisuuden työpaikkoja siinä määrin, että omien kulutustottumuksieni lisäksi myös heidän sähkönkulutuksensa on huomioitava erilaisissa ratkaisuissa.

Omalla paikkakunnallani joulu on tulossa yllättäen ja onneksi, kun paikallinen suuri tuotantolaitos on kutsunut henkilökuntansa takaisin töihin keväällä alkaneiden lomautustun jälkeen. Tätä ennen seutukunta oli valmistautunut heittämään hyvästit koko laitokselle.

Erilaiset ympäristösähkötuotteet ovat yksi tapa vaikuttaa, mutta käytännössä nykyisillä hintaeroilla ei vielä tuotantorakennetta merkittävästi muuteta.

Ylivoimaisesti suurin osa sähköyhtiöistä tässä maassa on paikallisia, se unohtuu jatkuvasti julkisessa keskustelussa. Lähes joka kunnassa voidaan vaikuttaa omiin energiaratkaisuihin kuntademokraattisin keinoin sen sijaan, että keskitytään pelkästään sättimään isoja yhtiöitä, joista lööpit repivät kohuja joskus toki aiheesta mutta joskus vain muun materiaalin puutteessa.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu on olemassa. Http://www.posiva.fi -sivuilta löytyy muun muassa raportteja ja muuta materiaalia, joissa kerrotaan myös Katjan mainitsemista huolenaiheista. Tutkimusta ja kehitystä on tehty jo yli 25 vuotta ja tehdään jatkuvasti lisää.

Poliittinen järjestö emme sanan kapeassa merkityksessä kylläkään ole, niin kuin minä sen ymmärrän.

Järjestö ei suunnittele eikä rakenna siirtoverkkoja sen enempää kuin voimalaitoksiakaan.

Olemme järjestö, jonka jäsenenä on on lähes 250 erikokoista ja eri toimialoilla toimivaa energia-alan yritystä.

Energiateollisuus ry:n kannat valmistellaan ja päätetään jäsenyritystemme edustajista koostuvissa valiokunnissa ja toimikunnissa. Yritysedustajien ääni sivustolla on luonnollisesti edustettuna, kuten kirjoittajista voi havaita.

Olemme myös pyytäneet muita kirjoittajia vaihtelevalla menestyksellä osallistumaan keskusteluun ja toivomme, että he myös jatkossa suostuvat tuomaan näkemyksiään esille sivustollamme.

Miten yhteiskunta voi ollaa valheessamme? hmmmm….

vielä kun ymmärtäisi mitä haluat sanoa.

Sivuston ylläpitäjä Energiateollisuus POLIITTINEN etujärjestö. Jos näette ja uskotte että tämä on puolueeton sivusto, niin aika syvällä tämä yhteiskunta on valheessanne.

http://www.webinfo.fi/helsinki/Energiateollisuus+ry/
“Energiateollisuus ry on kaukolämmön ja sähköntuottajien elinkeino- ja työvoimapoliittinen etujärjestö, jonka toimialana on energiantuotanto ja sähkön hankinta, siirto ja myynti sekä päästökauppa. Järjestö myös suunnittelee ja toteuttaa voimalaitokset ja sähköverkot Suomessa. Energiateollisuus ry:llä on toimistot Helsingissä jas Brysselissä.”

tämän tasoista kommentointia ei taida monestakaan sivustosta Suomessa löytyä?

ET voisi tehdä rohkeita ajatusharjoituksia… entäpä jos…

Eli entäpä jos Suomen sähkön tuotannosta tuotettaisiin vuonna 2050 vaikka 50% tuulivoimalla ts. 60-70 TWh. Miten tämän tekisi parhaiten?

Resurssi on. Teknologia on – jo nyt. Hinta laskee niin ettei se tule olemaan ongelma. Kyse on miten tuulivoiman sijoittaa ja integroi verkkoon parhaiten ja miten käyttää parhaiten ylimäärä kun tuulee likaa. Ei kun ajattelemaan. Lupaan antaa vinkkejä.

Ydinklatuuralle voisi todeta että kyllä tämä ET:n yritys “tasapuolisen” sivuston luomiseksi on ihan kohtuullinen ja mielellään täällä kirjoittelee. Tämän enempää voi tuskin vaatia – valtamerilaivat kääntyvät hitaasti.