Myönteiset ydinvoimapäätökset turvaavat vaihtoehtoja 13
Valtioneuvoston käsiteltävänä on kolme periaatepäätöshakemusta uuden ydinvoiman yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta: Fennovoima Oy:n, Fortum Oyj:n ja Teollisuuden Voima Oyj TVO:n. Hakemukset on poliittisessa mielipiteenilmaisussa kytketty yhteen.
Ydinenergialaissa (YEL) edellytetty valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitettu haettavaksi hankkeen alkuvaiheessa poliittisena vihreänä valona edetä hankkeessa kohti mahdollista investointipäätöstä. Investointipäätöstään varten myönteisen periaatepäätöksen saanut voimayhtiö järjestää tarjouskilpailun, minkä jälkeen seuraa laitostoimittajan ja laitosvaihtoedon valinta, sijaintipaikan lopullinen valinta sekä varsinaisen YEL:ssa edellytetyn rakentamisluvan valmistelu. Periaatepäätöshakemuksen tekeminen edellyttää, että sitä ennen luvanhakija on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), josta on oma lainsäädäntönsä.
Valtioneuvoston myönteinen periaatepäätös eduskunnan ratifioimanakaan ei vielä merkitse voimayhtiön investointipäätöstä eikä valtioneuvoston rakentamisluvan myöntämistä. Koska ei ole varmaa, tekeekö voimayhtiö koskaan lopullista investointipäätöstä, periaatepäätös myönnetään määräaikaisena.
Ydinenergialainsäädäntö eikä muukaan lainsäädäntö estä useampien periaatepäätösten samanaikaista voimassaoloa. Tämä voikin olla tarpeen, jotta turvataan jatkoon useampia päätösvaihtoehtoja.
Vaihtoehtojen turvaamisesta käy esimerkkinä nyt rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n periaatepäätös, jossa mahdollistettiin kaksi vaihtoehtoista toteuttajayhtiötä, kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa sekä useita laitosvaihtoehtoja. Hanke täsmentyi rakentamislupahakemuksessa valtioneuvostolle. Tätä edelsi toteuttajayhtiön ja laitospaikan valinta (TVO ja Olkiluoto), TVO:n investointipäätös, tarjouskilpailu, laitostoimittajan valinta (Areva) sekä rakentamislupahakemuksen valmistelu yhdellä konkreettisella vaihtoehdolla.
Valtioneuvoston periaatepäätös ja yhteiskunnan kokonaisetu
Ydinvoimala on YEL 11§:ssä tarkoitettu yleiseltä merkitykseltään huomattava ydinlaitos, jonka toteuttaminen edellyttää valtioneuvoston (VN) periaatepäätöstä (PAP) siitä, että laitoksen rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Ennen myönteisen PAP:n tekemistä VN:n on todettava, että esitetty sijaintikunta on lausunnossaan puoltanut ydinvoimalan rakentamista alueelleen ja että säteilyturvakeskus (STUK) on alustavassa turvallisuusarviossaan todennut, ettei esiin ole tullut seikkoja, jotka osoittavat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa ydinvoimalaa siten kuin YEL 6§:ssä edellytetään. Tämä tarkoittaa sijaintikunnan ja STUKin veto-oikeutta sanoa ei ydinvoimalahankkeelle, siis myös VN:oa ja eduskuntaa sitovalla tavalla.
YEL 6§:n mukaan ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Kun VN on todennut edellämainitut asiat, sen on harkittava PAP:tä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja otettava huomioon ydinvoimalasta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen erityistä huomiota
1. ydinvoimalan tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta;
2. ydinvoimalan suunnitellun sijaintipaikan sopivuuteen ja laitoksen ympäristövaikutuksiin; sekä
3. ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen.
VN:n harkinta on juridiselta luonteeltaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa eli poliittista harkintaa. Kuitenkin luvanhakijan on hakemuksessaan täytettävä YEL:ssa asetetut edellytykset. Ydinenergia-asetuksessa on esitetty, mitä selvityksiä luvanhakijan on PAP-hakemuksessaan esitettävä.(erit. 23 ja 24 §:t). Keskeiset ydinturvallisuutta koskevat vaatimukset on esitetty YEL:n uudessa 2 a luvussa vuodelta 2008. PAP-hakemuksen käsittelyn suorittaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Valmistelun yhteydessä TEM pyytää useita kymmeniä lausuntoja, mukaan lukien naapurimaat, sekä järjestää kansalaisten kuulemistilaisuuksia. Yhteisöt ja kansalaiset voivat lähettää TEMille myös oma-aloitteisia mielipiteitä hankkeesta.
VN:n myönteinen periaatepäätös on saatettava eduskunnan (EK) hyväksyttäväksi tai hylättäväksi sellaisenaan, eli EK:lla ei ole oikeutta muuttaa päätöstä.Hylkäävää VN:n päätöstä ei lähetetä eduskuntaan eikä eduskunta pääse sitä käsittelemään. Koska harkinta on poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa, muutoksenhakuoikeutta ei ole VN:n eikä EK:n päätöksistä.
Yhteiskunnan kokonaisetua ja hankkeen tarpeellisuutta maan energiahuollon kannalta harkittaessa on otettava huomioon ainakin seuraavat uudet kehityskulut vuonna 1988 voimaantulleen ydinenergialain säätämisen jälkeen:
- Suomi on liittynyt EU:hun 1995, tavoitteena EU:n sähkön sisämarkkinat;
- Sähkömarkkinalaki 1995 siirsi Suomen säännellystä sähköhuollosta kilpailtujen sähkömarkkinoiden aikaan, minkä seurauksena
- Suomikin kuuluu pohjoismaisiksi laajentuneisiin sähkömarkkinoihin;
- huoltovarmuuden ja sähköomavaraisuuden vaatimus on korostunut;
- Suomi on liittynyt YK:n ilmastosopimukseen yhä kiristyvine päästövähennysvelvoitteineen;
- kilpailuoikeudelliset määräykset ovat oleellisesti kiristyneet.
Sähkömarkkinalailla sähkönhankinta ja tuotantokapasiteetin rakentaminen ohjattiin markkinoiden toimijoille vapaan kilpailun pohjalta.
Eduskunnan hyväksyttyä PAP:n käsittelee uuden ydinvoimalan rakentamisluvan ja aikanaan käyttöluvan valtioneuvosto. Näidenkin lupien harkinta on viime kädessä poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
YEL:n ohella PAP-hakemusten käsittelyyn sovelletaan hallintolakia (HL). Tämän mukaan samaan aikaan vireillä olevat, toisiinsa vaikuttavat hakemukset käsitellään samanaikaisesti, hakijoita kohdellaan tasapuolisesti (yhdenmukaiset kriteerit) ja vältetään tarpeettomia viivytyksiä käsittelyssä. Hallintolain perusteella kaikkien kolmen PAP-hakijan hakemukset ovatkin käsittelyssä yhtäaikaisesti, vaikka hakemukset on tehty joidenkin kuukausien välein.
Siitä huolimatta, että jokaiselle hakijalle on annettava oma perusteltu PAP:nsä, VN kaikella todennäköisyydellä lähettää yhtä useamman myönteisen PAP:n eduskuntaan niin, että myös EK käsittelee erillisten PAP:sten hyväksymisen tai hylkäämisen kytköksissä toisiinsa.
Yhteenveto
Vireillä olevat ydinvoimalahankkeet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne täydentävät toisiaan.
PAP:n myöntäminen ei vielä takaa, että sähkön huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaamiseksi sekä poistuvan tuotantokapasiteetin korvaamiseksi syntyisi investointipäätöksiä.
Yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kilpailuasetelman turvaaminen edellyttää syrjimätöntä kohtelua jokaisen PAP-hakemuksen osalta.
Kaikki kolme PAP:tä voidaan tehdä myönteisinä odottamaan mahdollisia investointipäätöksiä ja rakentamislupahakemuksia.
Päätösharkinnassa ei voida sivuuttaa EU:n sähkön sisämarkkinoiden eikä alueellisten markkinoiden kehittämistavoitteita. Toisaalta myös sähkönhankinnan varmuus on oleellinen tekijä harkinnassa.
Kaikessa on kuitenkin otettava huomioon killpailuoikeudelliset määräykset.
Myös YK:n ja EU:N ilmastopolitiikat on otettava huomioon yhteiskunnan kokonaisetua harkittaessa.
Myönteiset PAP:t turvaavat vaihtoehtojen olemassaolon.
Kaiken järjen mukaan näin pitäisi menetellä.
Mikä on se poliittinen intressi, joka asettuu poikkiteloin?
Emmekö tarvitse työtilaisuuksia, vaihtoehtoa epävarmalle venäläiselle energialle, hintavakautta, kilpailukykyä, vientituotteita ja -tuloja?
Kun periaatepäätöshakemukset täyttävät vaaditut kriteerit eli säteilyturvakeskus ei näe ydinturvallisuuteen liittyviä esteitä eikä sijoituspaikkakunta vastusta hankkeita, niin valtioneuvoston on tehtävä myönteiset periaatepäätökset kaikista hakemuksista. Jos hakijoiden joukosta valitaan yksi tai kaksi, jotka hyväksytään ja vastaavasti kaksi tai yksi hylätään, niin valinta on mielivaltainen. Kansalla on oikeus edellyttää, ettei valtioneuvosto tee mielivaltaisia päätöksiä.
Ansiokas kirjoitus Santaholmalta. Olennaista lienee, että VN:n harkinta periaatepäätöksestä on tarkoituksenmukaisuusharkintaa eli poliittista harkintaa, johon voitanee soveltaa muitakin kuin teknis-taloudellisia kriteerejä.
Viime kädessä kyse taitaa olla hallituspuolueiden kaupankäynnistä, jossa yhden viiva kahden (kolmen?) myönteisen PAP:n hintana on tukipaketti uusiutuvalle energialle. Haastavinta lienee keksiä perustelut periaatepäätöksille, jos joku hakijoista jää ilman lupaa.
Tulevaisuuden kansalaiset eivät voi ymmärtää näiden päättäjien vastuuttomuutta. Ydinjätteen säilytysongelmia ei ole osattu ratkaista. Ilmaston lämpenemisen myötä veden noustessa kaikki ne voimalat, jotka ovat rannoilla (enemmistö) ovat turvallisuusuhka. Sähkölaitteiden sijainti tehtaiden kellareissa ja niiden tuhoutuminen estää laitoksen säädöt. Nyt rakenteilla oleva ranskalainen voimala perustuu digitaaliseen ohjaukseen, jota ei voida varmistaa sen enempää kuin Microsoftin tuotteissa. Tällä hetkellä ei ole kokemusta digitaalisesta ohjauksesta, vaan kaikissa voimaloissa on analoginen varma ohjaus, josta vika voidaan paikallistaa- digitaalisessa ohjauksessa se ei ole mahdollista. Ranska on itse saastuttanut suurilta alueilta pohjavesiä. Väestössä näillä alueilla on kasvaimisa ja kuolemia enemmän kuin muualla.
Minusta Fortumin ja TVO:n on melko aiheetonta edes hakea ydinvoimalupaa,kun kerran Fortum panee rahansa TGK-10:een Siperiaan ja kun Loviisa-1 ja Loviisa-2 ovat vielä toiminnassa yli viisi vuotta.
TVO:n osalta asia ei ole ajankohtainen siksi, ettei se ole saanut valmiiksi vielä Olkiluoto-3:akaan.
Ei pitäisi luoda energiapolitiikkaan miljardioptioita, jotka laukeavat, jos laukeavat sitten kun sattuu.
Energiapolitiikan tulee olla myös kansalaiselle ja äänestäjälle ennustettavaa. Ydinvoimasta luopuva Ruotsi varmaan rakentaa uutta kapasiteettia, josta riittää Länsi-Suomeen, jossa Rauma paperitehdas 4:n jälkeen ei ole ollut mitään merkittävää uutta.
Hyvä Heljä Turkka. Viljelit viestillisen väittämiä, joiden perustelut tieteellisesti kiinnostaisivat. Eikä pelkkä propaganda. Itse asioita tuntevana ja perehtyneenä en näe ydinvoimalle mitään vaihtoehtoja niin kauan kuin valtaosa energiasta tulee hiilivoimasta.
Valitettavasti puhuit myös itsesi pussiin väittämällä analogista järjestelmää paremmaksi, katsopa vaikka wikipediasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Analogisuus
Nykyvoimaloissa on käsittääkseni mahdollisuus käsikäyttöön, mitä uuteen voimalaan ei ole tulossa. Estää ainakin aktivismin ja inhimmillisen virheen.
Ranskaväitteesi on myös vailla totuuspohjaa.
Uusiutuva energia on otettava käyttöön myös Suomessa .Tutkituissa ydinvoimaloissa omia työtekijöitä 6000kpl kuoli syöpiin.
Maapallomme ei kestä ydinvoimaloiden valtavia radioaktiivisia päästöjä.
Yksi ydinvoimala lämmittää merivettä -270 miljoonaa kuutiometriä vuodessa +14 celssius asteeseen .
Nämä valtavat ydinvoimalla lämmitetyt vesimäärät
nousee höyrynä ilmaan ja tulee sitten valtavina sateina alas jossain päin maailmaa.
Maapallomme ei kestä tällaista jätetuotantoa.
Jo sahateollisuuden puujätteet tuottavat söhköä yhden ydinvoimalan verran kun se laitetaan vain toimimaan.
Ydinvoimalat on lailla kielettävä.
Sadat ydinvoimalat edeistää myös napajäätiköiden sulamista ,sekä nostavat ilmakehän lämpötilaa.
Hannu Myllynen kirjoitti:
”Emmekö tarvitse työtilaisuuksia, vaihtoehtoa epävarmalle venäläiselle energialle, hintavakautta, kilpailukykyä, vientituotteita ja -tuloja?”
Vilkaisu päivän lehtiin kertoo mitä oikeasti tarvitsemme:
Vapautuksen työn orjuudesta – riistokapitalistin herravallasta ja palkkatyöstä. Suomen liittämisen Karjalaan ja euron tilalle ruplan.
Heljälle ja Taunolle hyvä neuvo:
Kertokaa nuo jutut lääkäreillenne ! Mutta hieman varovammin kuin tässä – voipi tulla tohtorin mieleen ajatus koppihoidosta.
Nevalainen on vanha kiistakumppani:
http://www.uusisuomi.fi/mielipide/78485-onko-ydinvoimaluvan-saajalla-valia#comment-307271
Aina hiukan asiaa kuitenkin – pakko myöntää. Suomalaiset ydinvoimalat ovat tahkonneet rahaa onneksi myös voimayhtiöille. Fortumin konkurssihan se tästä vielä puuttuukin.
. Sähköhuollon hoitamiseen tarvitaan idänsuhteita – jopa ydinvoimala rajan taakse jos tälläpuolen sallitaan vain avotulella lämmittely.
Tietyn hyvivoinnin/elintason alapuolella luontoarvot ovat se vihoviimeinen arvoaste.
Meillä on tänä päivänä tietoa valtavasti joten sanomme ydinvoimalat eivät kuulu enää tälle vuosi tuhannelle !
Toiset EYmaat näyttää meille esim. Kuinka uusiutuva energia siellä otetaan käyttöön. Uusiutuva energia kun työllistää ihmisiä enemmän kuin ihmisille ja kaikelle elämälle tuhoisa ydinvoima. Jorma Ollila joka kuuluu Suomen viisaisiin sanoi tälläviikolla että 30- 40 vuoden päästä ei Suomessa ole enää ydinvoimaloita.
Tuskin missään muuallakaan maailmassa .
Ydinvoimalat menee helposti konkurssiin kun ei kukaan osta niillä tuotettua sähköä.Ympäri maapalloa missä tahansa on ydinvoimalan polttoainetta uraania louhittu, jäjet on surullista kerrottavaa.Ihmisiin syöpiä -kuolemia- vesistöt ja pojavedet saastuneet -tällainen bisnes ei ole kenenkään edun mukaista se on lailla kielettävä. Maapallomme ei kestä tuollaista jätetuotantoa -maapallomme on elämää varten ei tuhoisia uraanivoimaloita enää sallita.
Suomalaisista naisista on 70 % ydinvoimaa vastaan samoin Suomen kansan selvä enemmistö,myös
kaikki nuoriso järjestöt ovat ydinvoimaa vastaan !
(paitsi kokoomusa)Ydinvoimaloiden Radioaktiiviset
lämpö päästöt hengitettävään ilmaan sekä lauhdevesien mukana mereen ovat kestämättömän suuret, Maapallomme ei kestä niitä -Rakentaaydinvoimala pääasiassa lämmittämään meriä sekä ilmastoa.
Kiitos aktiivisille keskustelijoille. Muistuttaisin vielä, että pitäydytään asiassa.
Tällä palstalla haluamme edistää asiallista keskustelua ydinvoimasta, sen enempää henkilökohtaisuudet kuin tökeröt provokaatiotkaan eivät sitä tee.
Internet tarjoaa valtavan ja monipuolisen lähdepankin, kun viitataan ”tutkimuksiin”.
t. päätoimittaja
Joku nimetön asioita tuntematon fundamentalisti kommentoi vain väittämällä , ettei digitaalitekniikkaa koskevat väitteeni pidä paikkaansa- ikävä kyllä se oli yksi syy miksi ranskalaista laitosta ei säteilyturvakeskus hyväksynyt. Analoginen säätö on kokeiltu ja varmistettu, digitaalinen on yhtä epävarma kuin nykyisten tietokoneiden toimin ta, jonka vikoja kukaan ei pysty varmistamaan 100 %.sesti. Tuollaiset ti
[...] ulkopuolelta. Tästä esimerkkinä vaikkapa Greenpeacen Lauri Myllyvirran tai varatuomari Juhani Santaholman kirjoitukset. Tarkoituksenamme on rohkaista korkeatasoista, mutta epämuodollista keskustelua [...]