Suomessa tehtävistä teollisista investoinneista energia-ala kattaa tällä hetkellä leijonanosan. Vuodesta toiseen energian tuotantoon, siirtoon ja jakeluun investoidaan noin kaksi miljardia euroa muiden alojen jäädessä korkeintaan puoleen tästä.

Mittavat investoinnit tarkoittavat luonnollisesti mittavia projekteja. Toistaiseksi Olkiluotoon rakennettava kolmas ydinvoimalaitosyksikkö onkin Suomen teollisen historian suurin yksittäinen investointi. Näin suurta laitosta ei rakenneta ilman osaavia työntekijöitä, joita työmaalle tarvitaan sekä Suomesta että ulkomailta. Lue lisää »

Alkuvuoden uutisista erityisesti kaksi ovat olleet äärimmäisen huolestuttavia Suomen taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Ensimmäinen koskee Suomen viennin pahaa yskimistä ja toinen Suomen kadonnutta vetovoimaa investointikohteena.

Ensimmäinen pommi tuli tammikuun lopulla tullihallituksen tilastojen muodossa. Tullihallituksen ulkomaankaupantilastoista käy ilmi, että Suomen viennin kasvu on lähes pysähtynyt. Marraskuussa 2011 kasvua oli kertynyt vain 1 % vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan ja viennin arvo jäi 4,9 miljardiin euroon.  Kauppatase on hulahtanut yli 3,5 miljardia pakkasen puolelle. Suomen viennin kasvun pieneneminen ei myöskään kestä kansainvälistä vertailua, sillä Suomen viennin kasvu oli vuonna 2011 EU-maista viidenneksi heikointa. Lue lisää »

Uusiutuva energia on tällä hetkellä kovassa huudossa. Eräs keskeisimmistä argumenteista on se, että uusiutuva energiantuotanto on vaihtoehto keskitetyille, vanhanaikaisille, ratkaisuille. Vuodenvaihteen myrskyt käyvät esimerkkinä siitä, kuinka haavoittuvainen keskitetty järjestelmä pahimmillaan on.

Tämä pätee varmasti omakoteihin ja maatiloihin, joissa kiinteistön kulutus voidaan kattaa ainakin osan ajasta omalla aurinko- tai tuulivoimatuotannolla.  Lue lisää »

Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen maaliskuussa 2011 Suomen säteilyturvakeskus STUK toteutti työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämän lisäselvityksen ydinvoimalaitosten turvallisuudesta sähkön menetyksen sekä poikkeuksellisten sää- ja ympäristöolosuhteiden varalta. STUKin selvityksen mukaan Suomen ydinvoimalaitoksissa ei havaittu sellaisia uusia riskejä tai puutteita, jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia. Fortum toimitti joulukuussa 2011 STUKille turvallisuusarvioinnin perusteella pyydetyt lisäselvitykset. Kohdennettujen turvallisuusselvitysten perusteella on todettu, että Loviisan voimalaitoksen turvallisuus on hyvällä tasolla myös nyt tarkastelluilla turvallisuuden osa-alueilla.

Lue lisää »

Liiketoiminnan kehittämisessä on käytetty kauan benchmarkingia eli vertaisarviointia. Sen ajatuksena on lyhyesti oppia parhailta ja sen kautta kehittää omaa toimintaa. Ydinvoima-alalla tälle on kehitetty systemaattiset menettelyt. Kaikki maailman ydinvoimayhtiöt kuuluvat WANO-nimiseen organisaatioon. Yksi sen tärkeimmistä toiminnoista on jakaa alan parhaita käytäntöjä. Tälle on kaksi toimintatapaa: Peer Review ja Technical Support Mission. Ajatuksena molemmissa on verrata laitosten toimintaa alan parhaisiin käytänteisiin. Lue lisää »

Ihmisluonteelle on tyypillistä pelätä epätavallisia vaaroja, joita ei normaalisti elämässä kohtaa. Pelkoa ei monesti välttämättä hälvennä tieto siitä, että vaara on erittäin epätodennäköinen tai että siitä aiheutuva haitta olisi mitättömän pieni. Lue lisää »

 ”Kiven sisällä ollaan, mutta ei tarvitse lähettää rahaa ja muutenkin kaikki on oikein hyvin!

Terveisin, Sanna”

Lue lisää »

Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli turvallinen ja hyvä tuotantovuosi 2011. Voimalaitoksella ei ollut vuonna 2011 yhtään kansainväliselle vakavuusasteikolle (INES) yltänyttä ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta merkityksellistä tapahtumaa. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin oli kansainvälisesti erittäin korkea, 94,3 prosenttia. Laitos oli koko käyttöjakson ajan täydessä tuotannossa lukuun ottamatta yhtä lyhyttä tuotantokatkosta ykkösyksiköllä. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä 8,06 terawattituntia, mikä on noin 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Lue lisää »

Varsinaiseen vaalipäivään on jäljellä enää reilu viikko ja kampanjat käyvät kuumimmillaan. Vaalikahvitarjoilua on tyrkyllä kaupunkien keskusaukioiden trailereissa naurettavuuksiin asti. Ehdokkaita on tentattu lukemattomissa haastatteluissa, väittelyissä ja tupailloissa. Informaatiotulvan keskellä ei välttämättä käy selväksi, mikä on kunkin ehdokkaan kanta yhteen tiettyyn aiheeseen, kuten vaikkapa ydinvoimaan. Päätinkin ottaa yhteyttä jokaiseen kampanjatoimistoon ja tiedustella presidenttikandidaattien näkemyksiä ydinvoimasta. Huolimatta siitä, että presidentillä ei ole ydinvoima-asioissa muodollista sananvaltaa, on hän arvojohtajan asemassa vaikuttamassa keskusteluun. Seuraavassa kyselyni tulokset (aakkosjärjestyksessä): Lue lisää »

Joulukuun alussa uutisoitiin, että Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnan kehitysmaa, sijoituimme luokkaan heikko eli sijalle 37. Muun muassa Algeria pesi meidät sijoittumalla 33:ksi. Vertailun teki Germanwatch -niminen organisaatio ja tulokset julkistettiin Durbanin ilmastokokouksessa. Lue lisää »