Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Fukushiman onnettomuuden jälkeen Säteilyturvakeskukselta (STUK) selvityksen siitä, miten Suomen ydinvoimalaitoksissa on varauduttu äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin laitosten toimintaan sekä varmistuttu sähkön saatavuudesta erityyppisissä vika- ja häiriötilanteissa. STUK toteaa 16.5. julkaistussa lausunnossaan, että suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta on pystytty parantamaan tehokkaasti niiden käytön aikana ja että voimayhtiöillä on pitkäjänteiset ohjelmat laitosten ikääntymisen hallitsemiseksi, suunnitellun käyttöiän varmistamiseksi, laitosten modernisoimiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Lue lisää »

Japanin tilanne on saanut meidät kaikki pysähtymään. Maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden aikaansaama painajainen koettelee Japania ennennäkemättömällä tavalla. Pelastustyöntekijät kamppailevat henkensä kaupalla tilanteen vakauttamiseksi. Tuhojen ja inhimillisten menetysten todellinen laajuus selviää vasta tuonnempana, mutta jo nyt on selvää, että kyseessä on äärimmäisen vakava onnettomuus. Yksin ydinturma muodostaa tragedian, jota ei koskaan pitänyt tapahtua. Puhumattakaan maanjäristyksen ja tsunamin vaatimista lukuisista kuolonuhreista, Japanin katastrofi onkin karu muistutus paitsi luonnon tuhovoimasta, myös siitä miksi ydinvoima on poikkeuksellisen tarkkaan säännelty ja valvottu ala. Lue lisää »

Ydinvoima tuntuu olevan näinä päivinä uutisvirran kestoaiheita. Keskustelua käydään myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, tuhansista vuosista ja jääkausista. Loppusijoituksen pitkistä aikajänteistä uutisointi on sittemmin siirtynyt yllättäen ajan loppumiseen loppusijoituksessa. YLE julkaisi hiljattain nettisivuillaan ja TV1:n aamu-uutisissa väitteen, jonka mukaan loppusijoittamisen lupa-aikataulu on liian kireä. Uutisoinnissa viitattiin Posivan loppusijoitushankkeessa toimivan tutkijan yhteydenottoon YLEen.

Totta on, että Posivan tavoitteena on jättää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus vuonna 2012. Tätä varten Posiva laati viime syksynä työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) ja Säteilyturvakeskukselle (STUK) rakentamislupavalmiutta koskevan selvityksen, jossa esitetään lupahakemusta varten tarvittavan dokumentaation tilanne: miltä osin hakemusaineisto on jo valmis, ja miltä osin sitä on vielä täydennettävä. Täydentämiseen liittyvä työ on puolestaan esitetty Posivan viime syksynä julkaisemassa tutkimus- kehitys ja suunnittelutyön (TKS) ohjelmassa, joka ulottuu vuoteen 2012. TKS-ohjelma, kuten Posivan muutkin raportit, on julkaistu Posivan internet-sivuilla. Lue lisää »

Errare humanun est - erehtyminen on inhimillistä, Cicero kiteytti jo ennen ajanlaskumme alkua ihmisen toiminnan perusluonteen. Olemme jatkuvasti alttiita tekemään virheitä sekä virheidemme seurauksille. On kuitenkin paikkoja, joissa virheille ei ole sijaa ja niissä on tehtävä kaikki mahdollinen niiden estämiseksi tai seurausten välttämiseksi. Tällaisia paikkoja ovat mm. ydinvoimalaitokset, lentokoneet, sairaalat, laivat ja isot tehtaat. Näissä on tehty valtavasti teknistä kehitystyötä toiminnan luotettavuuden lisäämiseksi. Viime vuosikymmeninä on alettu myös kehittää menettelyitä, joilla inhimillisiä virheitä voidaan vähentää. Me TVO:lla olemme aloittaneet ohjelman, jossa nämä hyvät ammattikäytännöt istutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaamme eli työkulttuuriamme. Näitä menettelyitä on hyvin helppo soveltaa normaaliinkin elämään.

Kaikki lähtee viestinnästä. Monien virheiden takana ovat kömmähdykset tiedon perille menossa. Liian usein oletamme toisen ymmärtäneen mitä sanoimme tai jopa osanneen lukea sen toiminnastamme. Ydinvoimalaitoksella viestinnän tulee olla varmennettua ja yksikäsitteistä. Lue lisää »

Tsernobylin onnettomuus huhtikuussa 1986 leimasi koko ydinvoima-alan ja asetti sen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden vaakalaudalla. Syntyi tarve käyttäjien kansainväliselle yhteistyölle viranomaisvalvonnan rinnalle. Alan suurten toimijoiden ja vetäjäksi nimetyn englantilaisen Lord Marshallin johdolla syntyi vuonna 1989 kansainvälisen ydinalan käyttäjien järjestö WANO (World Association of Nuclear Operators). Suomalaiset voimayhtiöt Fortum ja Teollisuuden Voima Oy liittyivät jäseniksi jo heti alkuvaiheessa. Nyt jäsenistö kattaa käytännössä kaikki maailman ydinlaitokset (yli 440) sekä joukon muita alan toimijoita 35 maasta.

WANOn tehtävä on edistää ydinturvallisuutta kaikkialla välittämällä tietoa toisilleen jäsenistön käyttökokemuksista ja -tapahtumista luottamuksellisuus säilyttäen. Luottamuksellisuus on tärkeää avoimen tiedottamiskulttuurin ylläpitämiseksi. Viranomaisraportointi hoituu kunkin jäsenmaan omien kansallisten käytäntöjen mukaisesti erikseen. Käytännössä WANO- toiminta hoidetaan alueellisten keskusten (Atlanta, Pariisi, Moskova, Tokio) sekä Lontoon koordinointikeskuksen organisoimina yhteisten pelisääntöjen mukaisesti; jokaisella laitoksella on myös vähintään yksi nimetty yhteyshenkilö. Lue lisää »

Postista tipahti taannoin STUKin julkaisema Ydinturvallisuus, neljännesvuosiraportti 2/2009, jossa kerrottiin muun muassa Olkiluodon viime kevään vuosihuolloista. 

STUKin raportit näyttävät päällepäin samanlaisilta. Pelkistetty valkea kansi keskittyy lähinnä julkaisutietojen hyvään esilletuloon. Otsikoilla ei revitellä.

Ulkomuodon ei pidä kuitenkaan antaa hämätä. Selkeällä suomenkielellä on tarjolla säännöllisesti ilmestyviä analyyttisiä katsauksia ydin- ja säteilyturvallisuutemme kannalta olennaisiin tapahtumiin niin koti- kuin ulkomaillakin. Tavoittavatko ne potentiaaliset kohderyhmänsä, se olisi mielenkiintoista tietää. 

Lue lisää »

Suomessa liikkunut huhu siitä, että EPR ei kelpaisi briteille turvallisuuspuutteiden takia, on täyttä potaskaa.

Marraskuussa Britannian ydinturvaviranomainen julkaisi tiedotteen siitä, että yksityiskohtaiseen tarkasteluun etenevät laitosvaihtoehdot ovat EDF/Arevan EPR ja Westinghousen AP1000. Silti huhu EPR:stä on pulpahdellut esiin viime aikoina useassa yhteydessä Ylen televisiokanavilta alkaen.

Sen sijaan paikkansa pitää se, että Ranskan, Britannian ja Suomen ydinturvallisuusviranomaiset ovat vaatineet Arevalta EPR-laitostyypin automaatioon liittyviä parannuksia. Vaatimus on julkaistu suomeksi lausuntona STUKin sivuilla.

Moinen turvallisuusviranomaisten puuttuminen suunnitteluun on kuitenkin mielestäni normaalia ja suositeltavaa toimintaa, kun kyseessä on uudentyyppiset tekniset ratkaisut.

Lue lisää »