Ydinreaktio aiheuttaa ympärillään monenlaista toimintaa, jonka lähempi tarkastelu osoittaa että se on lähes ydinreaktion kaltaista. Siitä eräänä esimerkkinä on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke. Toiminnan hiljalleen käynnistyttyä prosessi etenee kiihtyvällä vauhdilla. Lue lisää »

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanketta voi verrata suunnistukseen, jossa maaliin pääseminen edellyttää usean vaihtelevaan maastoon sijoitetun rastin löytämistä. Hyvä lopputulos on saatavissa vain karttamerkkien tuntemisen ja kartan huolellisen lukemisen avulla. Monipuolista osaamista ja kestävyyttäkin tarvitaan. Lyhin reitti ei itsestään selvästi ole paras eikä yltiöpäiseen oikomiseen kannata ikinä ryhtyä. Lue lisää »

Miltä tuntuu olla 420 metrin syvyydessä suomalaisessa kalliossa? Hyvältä. Täällä ei vesisade tai viima häiritse ja ilma on mukavan kostea. Hiukan on hämärää, mutta valaistus lisääntyy Olkiluodon pinnan alla kovaa vauhtia. Talotekniikan rakennus on meneillään luultavasti Suomen syvimmissä toimistotiloissa. Lue lisää »

Toteutumatta jääneen maailmanlopun jälkeen kestävän kehityksen haasteet ovat palanneet arkipäivän agendalle. Keskustelu ilmastonmuutoksesta jatkuu ja uhka tiedostetaan. Tietokoneiden tai perinteisten informaatiovälineiden varassa elävä kansalainen ei yksinkertaisesti voi välttyä julkisuudessa käytävältä keskustelulta, jossa toistuvasti kannetaan huolta globaalin lämpenemisen katastrofaalisista seurauksista. Lue lisää »

Työskentely ydinenergia-alalla vaatii tinkimätöntä osaamista monelta eri tekniikan ja luonnontieteiden osa-alueilta. Puuttuvaa osaamista näiltä tärkeiltä osaamisalueilta ei voi korvata muilla avuilla, mutta tullakseen todelliseksi ydinenergia-alan ammattilaiseksi, sitä voi täydentää myös muulla osaamisella. Yhdeksi tärkeimmistä osaamisalueista ydinenergia-alalla teknisen osaamisen rinnalle nostaisin vuorovaikutustaidot. Lue lisää »

Joitakin viikkoja sitten suomalaista mediaa pöllytti venäläisten suunnitelma loppusijoittaa Sosnovyi Borin matala- ja keskiaktiivista ydinjätettä savimaahan 60–70 metrin syvyyteen Suomenlahden rannalle. Uutisen vastaanotto oli kahtalainen: useat ympäristöjärjestöt ilmaisivat huolestuneisuutensa ja toisaalta Säteilyturvakeskus suhtautui uutiseen myönteisesti. Lisämaustetta keskusteluun toi tieto siitä, että jätteen joukossa on myös vähäisiä määriä plutoniumia. Lue lisää »

Niin, tavallisesti kiinnostus kiviin on jotakuinkin nollassa, jos ei sattumoisin puhuta jalokivistä. Kivet ovat niin jokapäiväistä asiaa, että niitä tuskin huomaa, paitsi jos sellainen on mennyt kenkään tai niitä kaivelee lasten suusta.  Jokainen kiven tunnistaa, kun sellaisen näkee ja ymmärtää että niitä tarvitaan eri tarkoituksiin: marmoriveistoksen raaka-aineeksi, materiaalina mihin louhia parkkihalli tai eväidensyöntipaikkana luonnossa, kiuaskivistä puhumattakaan. Ja siihen se sitten jää. Lue lisää »

Viimeiset pari kolme vuotta ovat ydinvoiman ympärillä olleet sellaisia, että tylsää ei ole ollut. Olkiluodon vierailukeskus on antanut aitiopaikan seurata ihmisten ydinvoimaan liittyviä kiinnostuksen kohteita ja havainnoida niitä kärkikysymyksiä, joita ihmisten mielissä ja ajatuksissa on. Ydinvoimassa tuntuu olevan aina jotain vaikeasti ymmärrettävää, hahmotettavaa tai huolettavaa. Lue lisää »

Dramaattisia otsikoita ajatuksen nopeudella kerännyt traaginen räjähdys ranskalaisessa ydinlaitoksessa sai epäilemään, että Fukushiman toisintoa eletään Euroopassa lähes tarkalleen sen puolivuotispäivänä.

Ennen kuin maailmanloppua maalaillaan jälleen seinille, täytyy ymmärtää minkälainen laitos on kyseessä, ja mitä ydinjätteellä tarkkaan ottaen tarkoitetaan.

Ensinnäkin – kyseessä ei ole ydinvoimala. Samalla paikalla toimi muutama reaktori jotka on suljettu jo kymmeniä vuosia sitten. Alueella ei myöskään ole havaittu radioaktiivista vuotoa. Lue lisää »

Reilun viikon kuluttua suomalaiset ja ruotsalaiset ovat taas kilpasilla keskenään, ainakin urheilumaailmassa. Entäs sitten kun siirrytään tekniikan maailmaan ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen? Aikoinaan ruotsalaisten Curre luotsasi Suomen Leijonat ensimmäiseen maailmanmestaruuteen v. 1995 ja silloin tuli konkreettisesti todistettua allekirjoittaneelle että yhteistyöstä ruotsalaisten kanssa on hyötyä. Lue lisää »