Keskustellessani ydinvoimasta minua tympäisee välillä oletus, että energiayhtiöt rakentavat ydinvoimalaitoksia vain huvikseen. ”Ette vaan halua tänne tuuli- ja aurinkovoimaa”. Tottakai haluamme. Salaliittoteoreetikoille voin todeta, että tuntemani alalla työskentelevät ihmiset ovat keskimäärin erittäin tietoisia ympäristöasioista ja suhtautuvat erittäin uteliaasti kaiken energiateknologian kehitykseen. Lue lisää »

Euroopan ydinenergiafoorumi (ENEF), jonka 7. täysistunto pidettiin Bratislavassa Slovakiassa 14.–15. toukokuuta, kokosi yhteen lähes 200 ydinvoima-alan ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaa. Konferenssin kolmessa istunnossa keskusteltiin ydinvoimalaitosten turvallisuudesta, ydinenergian asemasta Euroopassa sekä ydinenergian käyttöön liittyvästä avoimuudesta ja viestinnästä. Lue lisää »

Energialähteiden jakaminen fossiilisiin, ydinvoimaan ja uusiutuviin on hyödyllistä, mutta verrattain keinotekoista. Tosiasiassa lähes kaikki energia, mitä nykyisin käytämme, on aurinkoenergiaa. Aurinko on puolestaan valtava (ydin)fuusioreaktori. Lue lisää »

Uusiutuva energia on tällä hetkellä kovassa huudossa. Eräs keskeisimmistä argumenteista on se, että uusiutuva energiantuotanto on vaihtoehto keskitetyille, vanhanaikaisille, ratkaisuille. Vuodenvaihteen myrskyt käyvät esimerkkinä siitä, kuinka haavoittuvainen keskitetty järjestelmä pahimmillaan on.

Tämä pätee varmasti omakoteihin ja maatiloihin, joissa kiinteistön kulutus voidaan kattaa ainakin osan ajasta omalla aurinko- tai tuulivoimatuotannolla.  Lue lisää »

EU:n tavoitteena on yhteiset energiamarkkinat. Tavoite pitäisi saavuttaa jo 2014. Yhteisillä markkinoilla pitäisi luonnollisesti olla vain yhdet pelisäännöt, mikä pitemmällä aikavälillä tarkoittaa energiapolitiikan parempaa koordinointia ja jopa harmonisointia. Tavoite on siis yhteinen, ja sen kaikki jäsenmaat jakavat. Käytännössä yhteiseen (bio)hiileen puhaltaminen ei kuitenkaan jäsenmailta aina luonnistu.

Ison-Britannian hallitus julkaisi 12.heinäkuuta sähkömarkkinoiden uudistamista käsittelevän ns. valkoisen kirjan (Electricity Market Reform White Paper), jossa myös ydinvoima oli hyvin näkyvässä roolissa. Asiakirjassa käsitellään maan suunnitelmaa investoida 124 miljardia euroa sähköntuotantoon ja sähköverkon uudistamiseen jo vuoteen 2020 mennessä. Eriteltyihin suunnitelmiin kuuluvat joka neljännen voimalaitoksen korvaaminen uudella 2030 mennessä sekä voimayhtiöiden kanssa tehtävät pitkäaikaiset hintasopimukset, joiden avulla houkutellaan investointeja uuteen vähäpäästöiseen tuotantokapasiteettiin. Tavoitteet ja keinot ovat puhtaan kansalliset, mutta niillä jollain aikavälillä on väistämättä vaikutusta myös päästökauppaan ja koko EU:n energiamarkkinamalliin.  Lue lisää »

Arabi-Emiraatit (UAE) tunnetaan suuruudenhulluista rakennusprojekteistaan – mm. eri muotoisista keinotekoisista saariryppäistä ja toistaiseksi maailman korkeimmasta rakennuksesta Burj Khalfiasta. On varsin ironista, että Emiraatit rakentavat ilmastonmuutosta kiihdyttävillä öljytuloilla aikuisten hurvittelusaaria, kun samaan aikaan Malediiveilla pohditaan massaemigraatiota nousevan merenpinnan tieltä.

Niin tai näin, asiaan pitäisi mennä. Pikagooglauksella maailman aurinkoisin paikka ei löydy Arabian niemimaalta (vaan Arizonan Yumasta), mutta tämän kirjoituksen pointin kannalta ei ole väliä onko maa top-10:ssä vai top-100:ssa. Lue lisää »

Viime viikolla kohistiin Saksan historiallisesta päätöksestä sulkea ydinvoimalansa vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätös oli enemmänkin historiallinen hätiköityneisyydessään – sillä peruttiin alle vuosi sitten tehty päätös ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamisesta pisimmillään 2040-luvulle.

Fukushiman onnettomuuden seurauksena Saksassa jo valmiiksi voimakkaana kytenyt ydinvoimavastaisuus johti Angela Merkelin kristillisdemokraattien historialliseen vaalitappioon Baden-Wurttenbergin osavaltiossa, vihreiden kerätessä maanvyöryvoiton hedelmät. Merkel teki omat johtopäätöksensä ja yhtyi ydinvoiman roolia pohtineen uskonoppineista ja filosofeista kootun komitean loppupäätelmiin – voimalat suljetaan aiemman aikataulun mukaisesti.

Päätöstä juhlittiin voittona ydinvoiman vastustajien piirissä, mutta vastuullinen ympäristönsuojelija ei voi mielestäni katsoa maailmaa näin kategorisen mustavalkoisesti. Lue lisää »

Tänä vuonna Suomen hallitus on tehnyt kolme tärkeää energiapäätöstä seuraavan vuosikymmenen ajalle.

Helmikuussa tehtyä, energiatehokkuutta ja -säästöä koskevaa päätöstä ei juurikaan mielletä osaksi hallituksen energiapakettia ministeri Pekkarisen sinnikkäästä yrityksestä huolimatta. Uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäämisestä päätettiin puolestaan huhtikuussa.

Lisäydinvoimaa koskeva hallituksen ja eduskunnan päätös aiheutti luonnollisesti erilaisten kannanottojen ja keskustelun vyöryn mediassa. Päätöstä on käsitelty kiitettävän laajasti taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten sekä ympäristövaikutusten kannalta. Sen sijaan olen itsekseni hämmästellyt, miten suppeasti uusiutuvan energian lisäämiseen liittyviä ympäristövaikutuksia on arvioitu ja puitu julkisuudessa. Lue lisää »