Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli turvallinen ja hyvä tuotantovuosi 2011. Voimalaitoksella ei ollut vuonna 2011 yhtään kansainväliselle vakavuusasteikolle (INES) yltänyttä ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta merkityksellistä tapahtumaa. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin oli kansainvälisesti erittäin korkea, 94,3 prosenttia. Laitos oli koko käyttöjakson ajan täydessä tuotannossa lukuun ottamatta yhtä lyhyttä tuotantokatkosta ykkösyksiköllä. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä 8,06 terawattituntia, mikä on noin 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Lue lisää »

Työnantajani Posiva Oy on asiantuntija-organisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on sijoittaa yhtiön omistajien tuottamat käytetyt ydinpolttoaineet syvälle kallioperään lopulliseksi tarkoitetulla tavalla. Sijoitustavalle eli loppusijoitusratkaisulle on asetettu lukuisia toivottavia piirteitä, mutta sen tärkein ominaisuus on kuitenkin turvallisuus. Lue lisää »

Aloitin työskentelyn Posivan tiedottajana kesäkuussa. Uusi työni ydinjätteen loppusijoituksen viestinnässä alkoi mielenkiintoisesti: sain käskyn hankkia uudet kengät. Eivätkä kyseessä olleet mitkä tahansa kengät, vaan turvakengät, joilla pääsisin astelemaan koko maailman mittakaavassa ainutlaatuisella ONKALO-työmaalla.

Uudet kenkäni ovat mustat, kunnioitettavat järkäleet, joiden yhteispaino on 1,4 kiloa. Lisäsi niissä on alumiinikärki ja teräsvälipohja. Voisivatko jalkani olla enemmän turvassa? Näillä öljynkestävillä naulaanastumissuojalla varustetuilla bunkkereilla lähdin sipsuttelemaan Olkiluodon maisemiin.  Aluksi kompastelin liian pitkiin kengännauhoihin, ja niinpä ensimmäinen työturvallisuuden oppitunti oli, että 33 vuoden iässä minun oli tullut aika oppia solmimaan kengännauhani huolella. Lue lisää »

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Fukushiman onnettomuuden jälkeen Säteilyturvakeskukselta (STUK) selvityksen siitä, miten Suomen ydinvoimalaitoksissa on varauduttu äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin laitosten toimintaan sekä varmistuttu sähkön saatavuudesta erityyppisissä vika- ja häiriötilanteissa. STUK toteaa 16.5. julkaistussa lausunnossaan, että suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta on pystytty parantamaan tehokkaasti niiden käytön aikana ja että voimayhtiöillä on pitkäjänteiset ohjelmat laitosten ikääntymisen hallitsemiseksi, suunnitellun käyttöiän varmistamiseksi, laitosten modernisoimiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Lue lisää »

Fukushiman tapahtumien jälkeen myös ydinvoimayhtiöt ovat osallistuneet keskusteluihin ydinvoiman turvallisuudesta useilla areenoilla. Myös Helsingin Sanomien asiallisessa mielipidekirjoituksessa (HS 29.3.2011) pyydettiin suomalaisia voimayhtiöitä kertomaan siitä, ovatko ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen jäähdytysaltaat voimaloissamme reaktorirakennuksen yläkerroksissa ja onko näiden altaiden jäähdytykseen olemassa yhtään enempää varajärjestelmiä kuin japanilaisissa voimaloissa. Käytän nyt tarjottua tilaisuutta kertoa asiasta hieman enemmän kuin varsinaiseen mielipiteeseen vastaamisen rajattu merkkimäärä mahdollisti lehden sivulla.

Olkiluodon käynnissä olevien laitosyksiköiden reaktoreista poistetun polttoaineen jäähdytykseen tarvitaan vesijäähdytystä noin vuoden ajan. Vesijäähdytystä käytetään kuitenkin reaktorista poistetun polttoaineen jäähdytykseen aina siihen asti kunnes polttoaine loppusijoitetaan. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa Posiva Oy:n toimin vuonna 2020. Lue lisää »

Helsingin Sanomissa julkaistiin tänään 22.2.2011 artikkeli Loviisan ydinvoimalaitoksesta, jossa viitattiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreeseen ydinvoimaraporttiin. Mielestämme Helsingin Sanomien lukija saa tämän artikkelin perusteella vääristyneen kuvan jo 30 vuotta ydinvoimaa turvallisesti tuottaneesta voimalaitoksesta, jossa energiaa tullaan tuottamaan turvallisesti vielä lähes 20 vuotta.

Artikkelissa kerrotaan, että STUKin raportin mukaan Loviisan ykkösyksikön energiantuotto on ollut vajaat 68 prosenttia ja kakkosyksikön vajaat 67 prosenttia siitä, mitä laitos olisi voinut tuottaa. Nämä luvut koskevat vain viime vuoden kolmatta vuosineljännestä (ei koko vuotta), jolloin voimalaitos oli pois tuotannosta vuosihuollon ajan. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin vuonna 2010 oli 91,1 prosenttia, eli huippuluokkaa kansainvälisesti verrattuna. Lue lisää »

Onkohan suomalaisilla PK-yrityksillä ollut koskaan näin suurta mahdollisuutta päästä mukaan kansainväliseen liiketoimintaan kuin Fennovoiman ja TVO:n hankkeiden yhteydessä? Ja vieläpä kotikentän kautta!

Fennovoiman ja TVO:n uusista hankkeista saattaa muodostua varsinainen pelastus suomalaiselle teollisuudelle. Erityisesti PK-sektorille. Nykypäivän Suomessa teollisen toiminnan kannattava harjoittaminen edellyttää, että osataan tuottaa laadukkaita, korkean teknologian komponentteja, palveluita ja kokonaisuuksia. Kustannusrakenne ja yritysten kokokin aiheuttaa sen, että me emme tule saavuttamaan sijaa millään massamarkkinoilla. Eurot maailmalta tulee hankkia paljon taitavammalla tavalla – vaikkapa tästä ydinvoimaan liittyvästä rakentamisesta ja olemassa olevien laitosten kunnossapidosta.

Mitä ydinvoimalaitoksiin liittyvä liiketoiminta vaatii yrityksiltä? Valtavasti, mutta paljonpa on jo valmiinakin. Yritysten toimintajärjestelmän tulee olla kunnossa. Turvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioissa tulee olla maailman huipulla. Henkilöstön tulee olla hyvin ja oikein koulutettua. Koulutusjärjestelmänkin tulee tuottaa “ydinvoimalaatua”. Yritysten itsensä tulee kyetä omaksua alaan liittyvät erikoistiedot ja – taidot. Lue lisää »

“Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi.” Me suomalaiset tunnumme sisäistäneen tämän periaatteen vähän liiankin hyvin. Tähän syynä ovat varmaan teollinen historiamme ja kulttuuriperintömme. Työelämämme tuntuu olevan täynnä erilaisia moraalisääntöjä ja rajoituksia. Nämä ovat meille niin itsestäänselvyyksiä, ettemme useimmiten edes huomaa niitä. Psykologit puhuvat näistä tiedostamattomina tekijöinä. Siis saisiko töissä olla kivaa ja voisimmeko tehdä asioita hieman helpommin?

“Voisiko töissä nukkua” – kysymys herättää hyvin nopeasti moraalisen reaktion ja automaattisen vastauksen: “EI varmasti”. Työelämän kehittämisen ja päätöksenteon tulee kuitenkin perustua tosiasioihin, eikä perusteettomaan moralisointiin. Lue lisää »

Errare humanun est - erehtyminen on inhimillistä, Cicero kiteytti jo ennen ajanlaskumme alkua ihmisen toiminnan perusluonteen. Olemme jatkuvasti alttiita tekemään virheitä sekä virheidemme seurauksille. On kuitenkin paikkoja, joissa virheille ei ole sijaa ja niissä on tehtävä kaikki mahdollinen niiden estämiseksi tai seurausten välttämiseksi. Tällaisia paikkoja ovat mm. ydinvoimalaitokset, lentokoneet, sairaalat, laivat ja isot tehtaat. Näissä on tehty valtavasti teknistä kehitystyötä toiminnan luotettavuuden lisäämiseksi. Viime vuosikymmeninä on alettu myös kehittää menettelyitä, joilla inhimillisiä virheitä voidaan vähentää. Me TVO:lla olemme aloittaneet ohjelman, jossa nämä hyvät ammattikäytännöt istutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaamme eli työkulttuuriamme. Näitä menettelyitä on hyvin helppo soveltaa normaaliinkin elämään.

Kaikki lähtee viestinnästä. Monien virheiden takana ovat kömmähdykset tiedon perille menossa. Liian usein oletamme toisen ymmärtäneen mitä sanoimme tai jopa osanneen lukea sen toiminnastamme. Ydinvoimalaitoksella viestinnän tulee olla varmennettua ja yksikäsitteistä. Lue lisää »

Myllyvirran vertaus kännyköihin on varsin raflaava, tosin yhtymäkohdat on haettu turhan kaukaa. Käyvät ydinvoimalaitosyksikkömme – OL1 & OL2 – ovat olleet käytössä nyt yli kolmekymmentä vuotta ja sinä aikana ne ovat tuottaneet sähköä suomalaiselle yhteiskunnalle yli 370 miljardia kilowattituntia. Samalla, kun tällä sähköllä on pidetty teollisuutemme ja yhteiskuntamme rattaat pyörimässä, on sillä ladattu yksi jos toinenkin kännykkä.

Pidämme Olkiluodon laitosyksikkömme aina uudenveroisina. Ne ovat luotettavia ja moderneja, ja sellainen tulee olemaan myös Olkiluoto 3 -yksikkökin.

OL3:lla on monin eri tavoin koko projektin ajan kiinnitetty huomiota ydinturvallisuuteen. OL3:n suunnittelu edustaa reaktoriturvallisuuden uusimpia vaatimuksia. Laitosyksikkö tulee täyttämään sekä suomalaisille että eurooppalaisille ydinvoimalaitoksille asetetut turvallisuusvaatimukset. Monissa tapauksissa vaatimustaso ylittää vastaavan kansainvälisen tason. Lue lisää »