Japanin perjantain maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aiheuttamat tuhot ovat olleet karmeaa seurattavaa. Yhtenä huomion keskipisteenä on ollut vakavien ongelmien kanssa paininut Fukushimassa sijaitseva Daiichin ydinvoimalaitos, johon kuuluu yhteensä kuusi yksikköä, joista kolme oli käynnissä maanjäristyksen aikaan. Käynnissä olleet yksiköt sammuivat automaattisesti järistyksen alkaessa ja hätäjäähdytysjärjestelmät käynnistyivät, kuten oli suunniteltu.

Fukushiman kaltaisen kiehutusvesireaktorin toiminnan periaatteena on (karkeasti ottaen) polttoaineen jäähdyttely. Normaalitilanteessa vesi kulkee suljetussa kierrossa – se käy keräämässä lämpöä reaktorin sydämestä jossa fissio tapahtuu ja kulkee kuumana höyrynä turbiinin kautta lauhduttimeen ja palaa lopulta jäähdytettynä vetenä takaisin reaktoriin. Hätätilanteessa ydinreaktio sammutetaan säätösauvoilla, jotka pysäyttävät ketjureaktiota ylläpitävät neutronit. Vaikka itse fissioreaktio pysähtyykin, tuottaa polttoaineessa olevien uraanin hajoamistuotteiden radioaktiivinen hajoaminen huomattavia määriä lämpöä. Lämmönnousua hillitään pitämällä veden kierto käynnissä hätäjärjestelmin. Lue lisää »

Kävin katsomassa Monoteatterin teoksen Utopia. Innostuin asiaan nähtyäni lehdessä otsikon “Ydinvoimasta tunteella”, ja kun tekijät itse aloittavat teosesittelynsä sanoin “Utopia-esityksen lähtökohtana on Tšernobyl, ydinvoima ihmisen utopiana uudesta paremmasta maailmasta.…”, olin aivan myyty. Minulle kertyi Fennovoiman hankkeen alkuaikoina paljonkin kokemusta tavallisten suomalaisten ydinvoimaan kohdistamista tunteista, ja olin utelias näkemään kuinka teatteritaide niitä heijastelee. Mitä olisivat ne “tunteet laidasta laitaan”, jotka työryhmässä ovat heränneet?

En joutunut pettymään! Esitys oli väkevä puheenvuoro “näkymättömästä uhasta”, säteilyn vaarallisuudesta, yksilön murskaantumisesta koneiston rattaisiin, säteilyn vaarallisuudesta (toisen kerran), virallisen tieteen salaliitosta riippumattomia havaitsijoita vastaan, kylmän sodan kauhuista, viranomaistiedotteiden kökköydestä, suurvallan romahtamisesta, säteilyn vaarallisuudesta (kolmannen kerran), ydinjätteen loppusijoituksen vaarallisuudesta ja niin edelleen. Mukana olivat kaikki säteilyyn liittyvät tunnetut nimet Marie Curiesta alkaen. Tekijöiden näkemys ja suhde ydin-alkuisiin asioihin tuli kyllä selväksi: heidän maailmassaan ei säteilyä hyväksytä, ja ydinvoima, ydinsota, syöpä, epämuodostumat, sortokoneistot kuuluvat erottamattomasti toistensa yhteyteen. Lue lisää »

Meksikonlahden öljynporauksessa viime huhtikuussa tapahtunut räjähdys muistuttaa pitkään energiantuotantoon liittyvistä riskeistä. Julkisuudessa katastrofin käsittely on liittynyt lähes yksinomaan öljyvuodosta aiheutuneeseen ympäristövahinkoon eikä niinkään porauslautalla tapahtuneen räjähdyksen aiheuttamiin ihmisuhreihin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan onnettomuuden seurauksena menehtyi välittömästi kymmenen ihmistä.

Öljyntuotanto on hiilen ja maakaasun ohella keskeisin ihmisuhrien aiheuttaja energiantuotannossa maailmalla. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti syyskuussa tutkimusraportin, jossa tarkastellaan eri energiantuotantomuotojen riskejä raaka-aineen hankintaketjusta tuotantovaiheeseen. Tutkimusraportin tarkastelu rajautuu vuosille 1969–2000, joten myös Tshernobylin ydinlaitosonnettomuus on tarkastelussa mukana. Se ei kuitenkaan nosta ydinvoiman aiheuttamaa kuolleisuusriskiä lähellekään muiden energiantuotantomuotojen riskiä. Yllättävää sen sijaan on se, että tarkastelujaksolla korkeimman kuolleisuuden on aiheuttanut vesivoima. Vuonna 1975 tapahtunut Banqiao/Shimantonin voimalaitospadon murtuminen Kiinassa aiheutti noin 30 000 ihmisen menehtymisen. Vastaavasti Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamien välittömien kuolonuhrien määräksi on tilastoitu 31 henkilöä. Ydinvoima on muista energiantuotantomuodoista kuitenkin poikkeava säteilyn aiheuttamien piilevien pitkäaikaisvaikutusten takia. Niitä ei edellä mainittu vertailu ota huomioon. Lue lisää »

Otsikon kysymys voi olla tienvarren mainoslause Valko-Venäjällä autoilevalle vielä lähitulevaisuudessa (Tiedän, että Tshernobyl on Ukrainassa, mutta otsikko “Mökki Gomeilsta” ei vaan toimi). World Nuclear News raportoi elokuun alussa Valko-Venäjän hallituksen 2,2 mrd USD ”jälleenrakennus”-suunnitelmasta Tshernobylin onnettomuuden laskeumasta kärsineillä alueilla.

Ensimmäiset tehtävät alueen asutuskelpoisuuden palauttamisessa ovat kasvillisuuden harventaminen, paikan päällä hätäisesti haudattujen säteilevien esineiden asianmukainen hävittäminen, sekä 5600 jo romahtaneen tai saastuneen rakennuksen purkaminen.

Kasvillisuuden harventamisella vähennetään metsäpaloriskiä joka pahimmassa tapauksessa voisi laittaa liikkeelle maaperässä olevat radioaktiiviset hiukkaset ja levittää niitä ympäristöön. Tästä oltiin huolissaan mennen kesän metsäpalojen yhteydessä. Lue lisää »

Energiapoliittisessa keskustelussa ydinvoimaan liitetään melkein poikkeuksetta onnettomuusriski.  Tässä keskustelussa jää melkein aina huomiotta muiden, etenkin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat riskit ja haitat.

On hyvä ja myönteinen asia, että ydinvoima on ollut erittäin kriittisen tarkastelun kohteena. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ydinvoiman aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat ovat hyvin pienet verrattuna muuhun perinteiseen energiantuotantoon.  Mitään riskejä ei pidä vähätellä mutta ydinvoiman riskit olisi hyvä suhteuttaa muihin riskeihin, jotka hyväksymme “välttämättöminä”.

Usein unohdamme, että ydinvoiman käytöstä länsimaisissa reaktoreissa ei ole viiteenkymmeneen vuoteen tapahtunut ainuttakaan sellaista onnettomuutta joka olisi aiheuttanut merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus tapahtui ja oli vakava. Onnettomuuteen liittyi kuitenkin useita sellaisia ilmiöitä, jotka eivät ole tyypillisiä ydinvoiman käytölle nykyään. Lue lisää »

Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa

Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.

Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »

Kulttuuri on organisaatiolle kuin persoonallisuus ihmiselle. Organisaatiokulttuuri käsitteenä keksittiin 80-luvulla ja on se jälkeen vakiintunut osaksi yritysten johtamista. Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta yrityskulttuuri on onneksi helpommin kehitettävissä. Silti tasokas turvallisuuskulttuuri ei synny hetkessä eikä itsestään, se vaatii vuosien määrätietoista työtä ja vaalimista.

Ydinvoimalassa turvallisuuskulttuurin täytyy tulla selkärangasta. Sen täytyy olla osa jokaisen jokapäiväistä toimintaa. Tsernobylin onnettomuus oli ensimmäinen, missä  syyksi tunnistettiin puutteet turvallisuuskulttuurissa. Tämän jälkeen turvallisuuskulttuuriajattelu on levinnyt turvallisuuskriittisiin organisaatioihin, joita ovat mm. ydinvoimalaitokset, ilmailu, merenkulku, kemianteollisuus, rautatiet ja terveydenhuolto. Muilla aloilla samoja asioita käsitellään usein laatujohtamisen alla.

Lue lisää »

Kun viisi ympäristöjärjestöä yhdistävät parhaimmat energiaviestinnän ja kampanjoinnin osaajansa tuottamaan ydinvoimakriittisiä viestejä, on tulos käsittämätöntä luettavaa. 

Aluksikin, kiitän teesien laatijoita moderneista esimerkeistä siitä, miten höttöpropagandaa on rakennettu kautta aikojen. Teesit käyvät myös esimerkiksi (tahallisesta vaan ei kai sentään tahattoman?) huonosta funktionaalisesta lukutaidosta sekä virheellisten tilastollis-teknisten johtopäätösten tekemisestä.

Miksi te, arvoisat Greenpeacen, Luontoliiton, Maan Ystävien, Natur och Miljön sekä Suomen Luonnonsuojeluliitton kampanja- ja viestintäasiantuntijat, ette käytä omia kärkiresurssejanne myös teknisten ja taloudellisten kysymysten käsittelyssä tai terveysvaikutuksia käsittelevien raporttien tulkinnassa? Eikö tapa käsitellä asioita ole suoraan sidoksissa myös siihen, kuinka tärkeinä niitä oikeasti pitää?

Ydinvoimasta luulisi riittävän myös siihen kriittisesti suhtautuvia tietolähteitä ilman, että tiedon laadullisissa kriteereissä täytyy oikoa liikaa. Nyt esitettyjen viestien retorinen kärki on kyllä napakka ja terävä, mutta sisältö pilaa kokonaisuuden tarkoitushakuisuudella, ohuudellaan ja pinnallisuudellaan.

Lue lisää »

Lauantaina 26. huhtikuuta 1986 ajoin lainatulla Volkkarilla Pohjois-Hämeeseen, nykyiselle Pirkanmaalle puhumaan uudesta kansainvälisestä talousjärjestyksestä, nykyisin melkein globalisaatiosta. Edellisenä päivänä Helsingissä oli pidetty ydinvoiman vastainen mielenosoitus, ja otin kyytiin tapahtumasta palaavan liftarin.

Puhuimme yhteiskunnasta ja ydinvoimasta monelta kantilta. Muutaman tunnin jälkeen Tšernobylin onnettomuudesta ja katastrofista vielä mitään tietämättä lausuin matkakumppanilleni arvion, että ainakin ydinvoiman turvallisuuteen voi kohtuudella luottaa.

Tietysti nolottaa.

Lue lisää »