Itä-Japanin maanjäristys perjantaina 11.3.2011 ja sitä tunnin päästä seurannut hyökyaalto aiheuttivat vakavan reaktorionnettomuuden, joka on voimalaitoksen lähialueella asuville katastrofi, mutta jonka terveysvaikutukset eivät millään voi ylettyä satojen kilometrien päähän laitokselta. Vaikka Suomessa ei mitään konkreettista vaaraa ollutkaan, Säteilyturvakeskuksessa päätettiin heti, kun polttoainevauriot alkoivat näyttää todennäköisiltä, laittaa onnettomuustilanteita varten säännöllisesti harjoitteleva valmiusorganisaatio pyörimään. Harjoitellun, onnettomuuden terveysvaikutusten ehkäisemiseen tarkoitetun toiminnan sijasta STUKin valmiusorganisaatio pyrki pääasiassa ylläpitämään tilannekuvaa, jotta kansalaisille saataisiin välitettyä mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa. Tehtävä osoittautui haasteelliseksi.

Lue lisää »

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Fukushiman onnettomuuden jälkeen Säteilyturvakeskukselta (STUK) selvityksen siitä, miten Suomen ydinvoimalaitoksissa on varauduttu äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin laitosten toimintaan sekä varmistuttu sähkön saatavuudesta erityyppisissä vika- ja häiriötilanteissa. STUK toteaa 16.5. julkaistussa lausunnossaan, että suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta on pystytty parantamaan tehokkaasti niiden käytön aikana ja että voimayhtiöillä on pitkäjänteiset ohjelmat laitosten ikääntymisen hallitsemiseksi, suunnitellun käyttöiän varmistamiseksi, laitosten modernisoimiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Lue lisää »

Helsingin Sanomissa julkaistiin tänään 22.2.2011 artikkeli Loviisan ydinvoimalaitoksesta, jossa viitattiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreeseen ydinvoimaraporttiin. Mielestämme Helsingin Sanomien lukija saa tämän artikkelin perusteella vääristyneen kuvan jo 30 vuotta ydinvoimaa turvallisesti tuottaneesta voimalaitoksesta, jossa energiaa tullaan tuottamaan turvallisesti vielä lähes 20 vuotta.

Artikkelissa kerrotaan, että STUKin raportin mukaan Loviisan ykkösyksikön energiantuotto on ollut vajaat 68 prosenttia ja kakkosyksikön vajaat 67 prosenttia siitä, mitä laitos olisi voinut tuottaa. Nämä luvut koskevat vain viime vuoden kolmatta vuosineljännestä (ei koko vuotta), jolloin voimalaitos oli pois tuotannosta vuosihuollon ajan. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin vuonna 2010 oli 91,1 prosenttia, eli huippuluokkaa kansainvälisesti verrattuna. Lue lisää »

Voimametalli, kuten uraania 1950-luvulla kutsuttiin, on jälleen otsikoissa. Talvivaaran kaivosyhtiön tytäryhtiö Talvivaaran Sotkamo Oy suunnittelee aloittavansa muiden metallien eli nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin tuotannon sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen puolituotteena.

Hanke vaikuttaa arvioiden mukaan kaikin puolin järkevältä. Paikalliset asukkaat kokevat hankkeen kuitenkin riskinä alueen matkailuelinkeinolle ja imagolle. Miksi? Lue lisää »

Olin alkuviikosta Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston järjestämässä ”Uraaninlouhinnan ja Ydinvoiman riskienhallinta” – seminaarissa. En ollut varma mitä koulutukselta odottaa – yksipuolista ydinvoiman lyttäämistä villapaitaisten aktivistien suulla vai yhtä suurta ylistystä pikkutakkisten toimarien toimesta. Yllätyin suuresti, kun tapahtuman sisältö olikin sitä mitä oli luvattu – neutraalia riskienhallintaa, vaikka tapahtuman ohjelmaan olikin piilotettu varsin asenteellinen viesti: ”klo 15.20 ”loppukeskuskstelu ja päivien päättäminen”.

Tässä kontekstissa riskienhallintaa ei voi kukaan väittää tylsäksi, varsinkin, kun maailmalla on tänä vuonna tapahtunut kaksi onnettomuutta joita ei riskienhallinnan näkökulmasta olisi koskaan pitänyt sattua: Meksikonlahden öljyvuoto ja Unkarin alumiinisulaton jätelietevallin murtuminen. Moni on vetänyt yhtäläisyysmerkit näiden onnettomuuksien ja mahdollisen ydinonnettomuuden välille… Lue lisää »

Painaessani teekkarilakin päähäni fuksivuoden vappuna 2001 en osannut kuvitella itseäni vuosikymmenen päähän niin mielenkiintoiseen työtehtävään kuin missä nyt olen. Kaksi vuotta ydinvoimaprojektin valmistelutyötä uudessa ydinvoimayhtiössä ovat olleet nuoren diplomi-insinöörin työelämän haasteiden herkkua. Mielelläni vaikkapa monikymmenkertaistaisin työvuodet Fennovoimassa.

Tutustuin ydinvoiman turvallisuuteen käytännön tasolla jo opiskeluaikana Loviisan ydinvoimalan huoltoseisokin säteilysuojelutehtävissä. Kesä teekkarina STUKissa antoi hyvän kuvan viranomaisen valvonnan toimivuudesta. Olen päätynyt Fennovoimalle monen mutkan kautta ja tutustunut matkan varrella läheisesti muihinkin energiantuotantotapoihin. Mm. niiden kautta saamieni kokemusten perusteella luotan ydinvoimaan ja siksi haluan ydinvoiman parissa työskennellä.

Ennen ydinvoima-alalle siirtymistä työskentelin biovoimalaitoksen suunnitteluprojektissa. Kun kytket hotellihuoneen lampun palaamaan Tallinnassa, osa lampun tarvitsemasta sähköstä on tuotettu läheisellä biovoimalaitoksella, jonka tekniseen suunnitteluun olen antanut satojen työtuntien panoksen. Sähköä tuodaan Virosta Suomeen, joten tuontisähköstä (jota tuotetaan Virossa pääosin palavakivellä) osa on myös suomalaisella suunnittelutyöllä rakennetun biolaitoksen tuottaman ekosähkön tuontia suomalaisten käyttöön. Arvomaailmassani sillä on suuri merkitys. Lue lisää »

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuore tutkimus pureutuu erääseen ydinvoimaan liittyvistä myyteistä. Tutkimuksessa selvitettiin syöpään ja erityisesti leukemiaan sairastumisen riskin yhteyttä ydinvoimalaitoksiin Suomessa. Tutkimuksen kohteena oli Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden läheisyydessä (15 km säteellä laitoksista) asuvat aikuiset ja nuoret sekä erityisesti alle 5-vuotiaat lapset.

Laitosten yhteensä 30-vuotisen historian aikana alle 5-vuotiaden leukemiatapauksia oli lähiseuduilla yhteensä 16 vuoden 2004 loppuun mennessä. Kansallisen keskiarvon perusteella ennakoitu tapausmäärä oli 15,9. Tulosten perusteella syy-seuraus-suhde syöpäriskin kasvun ja Suomen ydinvoimalaitosten läheisyydessä asumisen välillä ei ole siten mitenkään perusteltu. Sama tulos pätee myös nuoriin ja aikuisiin.  Lue lisää »

Postista tipahti taannoin STUKin julkaisema Ydinturvallisuus, neljännesvuosiraportti 2/2009, jossa kerrottiin muun muassa Olkiluodon viime kevään vuosihuolloista. 

STUKin raportit näyttävät päällepäin samanlaisilta. Pelkistetty valkea kansi keskittyy lähinnä julkaisutietojen hyvään esilletuloon. Otsikoilla ei revitellä.

Ulkomuodon ei pidä kuitenkaan antaa hämätä. Selkeällä suomenkielellä on tarjolla säännöllisesti ilmestyviä analyyttisiä katsauksia ydin- ja säteilyturvallisuutemme kannalta olennaisiin tapahtumiin niin koti- kuin ulkomaillakin. Tavoittavatko ne potentiaaliset kohderyhmänsä, se olisi mielenkiintoista tietää. 

Lue lisää »

Suomessa liikkunut huhu siitä, että EPR ei kelpaisi briteille turvallisuuspuutteiden takia, on täyttä potaskaa.

Marraskuussa Britannian ydinturvaviranomainen julkaisi tiedotteen siitä, että yksityiskohtaiseen tarkasteluun etenevät laitosvaihtoehdot ovat EDF/Arevan EPR ja Westinghousen AP1000. Silti huhu EPR:stä on pulpahdellut esiin viime aikoina useassa yhteydessä Ylen televisiokanavilta alkaen.

Sen sijaan paikkansa pitää se, että Ranskan, Britannian ja Suomen ydinturvallisuusviranomaiset ovat vaatineet Arevalta EPR-laitostyypin automaatioon liittyviä parannuksia. Vaatimus on julkaistu suomeksi lausuntona STUKin sivuilla.

Moinen turvallisuusviranomaisten puuttuminen suunnitteluun on kuitenkin mielestäni normaalia ja suositeltavaa toimintaa, kun kyseessä on uudentyyppiset tekniset ratkaisut.

Lue lisää »

STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen valittiin pari viikkoa sitten Western European Nuclear Regulators Associationin (WENRA) puheenjohtajaksi.

WENRA perustettiin kymmenen vuotta sitten. Järjestössä ovat edustettuina EU-maiden ja Sveitsin ydinturvallisuusviranomaisten päälliköt. WENRA on muun muassa laatinut yhteiset turvallisuusperiaatteet 150 käytössä olevalle eurooppalaiselle ydinvoimalaitokselle. Periaatteet on sovittu otettavan käyttöön ensi vuoden aikana.  

Parhaillaan laaditaan vastaavia periaatteita myös ydinjätehuollolle ja uusille ydinvoimalaitoksille. STUKin tiedotteen mukaan yhteiset periaatteet sisältävät paljon Suomessa kehiteltyjä ajatuksia ja uusien laitosten osalta Olkiluoto 3 projektin valvonnasta saatuja kokemuksia.