Viime maaliskuussa voimakas maanjäristys Japanissa aiheutti jättitsunamin, joka jälkiseurauksineen vaurioitti vakavasti Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosyksiköitä. Ydinvoiman viime vuosina kautta maailman kokema vahva renessanssi näytti saavan tylyn lopun. Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johdolla päätettiin pian tämän jälkeen sulkea maan ydinvoimalaitokset vuoden loppuun 2022 mennessä. Belgiassa on tehty ehdollinen päätös luopua ydinvoimasta, jos korvaavia energiamuotoja on saatavissa riittävästi. Lue lisää »

Viime viikolla kohistiin Saksan historiallisesta päätöksestä sulkea ydinvoimalansa vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätös oli enemmänkin historiallinen hätiköityneisyydessään – sillä peruttiin alle vuosi sitten tehty päätös ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamisesta pisimmillään 2040-luvulle.

Fukushiman onnettomuuden seurauksena Saksassa jo valmiiksi voimakkaana kytenyt ydinvoimavastaisuus johti Angela Merkelin kristillisdemokraattien historialliseen vaalitappioon Baden-Wurttenbergin osavaltiossa, vihreiden kerätessä maanvyöryvoiton hedelmät. Merkel teki omat johtopäätöksensä ja yhtyi ydinvoiman roolia pohtineen uskonoppineista ja filosofeista kootun komitean loppupäätelmiin – voimalat suljetaan aiemman aikataulun mukaisesti.

Päätöstä juhlittiin voittona ydinvoiman vastustajien piirissä, mutta vastuullinen ympäristönsuojelija ei voi mielestäni katsoa maailmaa näin kategorisen mustavalkoisesti. Lue lisää »

Fukushiman voimalaitosalueella työt jatkuvat yksiköiden saattamiseksi turvalliseen tilaan. Esimerkiksi tänään on uutisoitu työntekijöiden pääsystä ensi kertaa, sitten onnettomuuden sattumisen, ykkösyksikön reaktorirakennukseen. Jäähdytysveden syöttö jatkuu edelleen tilapäismenettelyin. Suojarakennusten typpitäyttöä jatketaan uusien vetyräjähdysten estämiseksi. Viimeisimpien arvioiden mukaan vie useita kuukausia, jopa vuoden loppuun, että laitos saadaan turvalliseen tilaan.

Uutisointi Japanista on siirtynyt jo lehtien sisäsivuille, mutta keskustelu ydinvoiman tulevaisuudesta sekä Japanissa, että muualla maailmassa on vasta alkamassa. Onnettomuuteen on toistaiseksi reagoitu vaihtelevasti – tietääkseni jokaisessa ydinvoimamaassa on päädytty toteuttamaan jonkinnäköiset stressitestit, joissa laitosten turvallisuutta tarkastellaan Japanin tapahtumien (ei ainoastaan maanjäristyksen ja tsunamin vaan muidenkin suunnitteluperusteet ylittävien tapahtumien) valossa. Lue lisää »

Olkiluoto oli vuonna 2010 edelleen suosittu vierailukohde. Liki 20 000 vierasta käväisi tutustumassa Olkiluotoon ja sen tapahtumiin. Osa kävijöistä poikkesi vierailukeskuksessa itsekseen ja osa ennalta sovittuina vierailukäynteinä. Osaltaan kiinnostusta ylläpiti kesää edeltänyt keskustelu ydinvoiman lisärakentamisesta. Keskustelu ei kuitenkaan rajoitu oman maamme rajojen sisälle, vaan aihe nousee keskusteluun yhä useammassa maassa ympäri maailmaa. Se näkyykin ulkomaalaisten vierailujen yhteydenottojen lisääntymisenä Olkiluodossa. Nykyään tavallisia vieraita ovat niin kiinalaiset kuin japanilaisetkin. Tietysti valtaosa ulkomaalaisista tulee Euroopan maista, joissa asia on ajankohtainen. Suomen ja Olkiluodon kuulumisista ollaan kiinnostuneita.

Joulun alla, juuri kun kuvittelimme rauhoittuvamme hetkeksi, saimme yhteydenoton Saksasta. Saksalaisen TV-yhtiön edustaja tiedusteli mahdollisuutta päästä kuvaamaan tapaamme kertoa asioistamme avoimesti ihmisille. Ohjelma tulisi Saksan TV:stä ulos jo tammikuun alussa, joten asialla oli hieman hoppukin. Lue lisää »

Minua väsyttää ja kärsin aika pahasta kanuunasta joten pidän jutun lyhyenä ja menen suoraan asiaan.

Saksa on uusiutuvan energian edistämisen mallioppilas. 90- luvulta käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä on siivittänyt Saksan mm. tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kärkimaaksi. Saksa on myös jossain määrin ydinvoiman vastustajan märkä uni: ydinvoimasta ollaan luopumassa kokonaan 2020-luvun alkuun mennessä.

Huomattavista saavutuksistaan huolimatta uusiutuvilla katetaan Saksan sähköntuotannosta ainoastaan seitsemisen prosenttia (piirakka). Ydinvoiman osuus tuotannosta on vajaa neljännes. Lue lisää »

Ydinvoiman renessanssi (Nuclear Renaissance, La renaissance du nucléaire civil). oli yleisin ilmaisu, jota puhujat käyttivät Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloitteesta järjestelyssä kaksipäiväisessä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy –konferenssissa 8-9.3. Pariisissa. OECD:n konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa yli 60 maasta, 40 delegaation johdossa oli pää- tai muu ministeri. Suomesta mukana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtama arvovaltainen delegaatio. Itse osallistuin konferenssiin kansainvälisen lehdistöryhmän edustajana.

Ydinvoima on tulossa vahvasti joka puolella maailmaa ja monet ydinvoimasta luopumispäätöksen tehneet maat – Ruotsi, Italia, Saksa, Belgia – ovat peruneet aiemmat kansanäänestys- yms. päätökset ja lähtevät rakentamaan uusia laitoksia tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla rajoilla. Lue lisää »

Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa

Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.

Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »

Euroopassa vauhdissa oleva dominoefekti kaataa ydinvoiman alasajoa suunnitelleiden valtioiden energiapolitiikat yksi toisensa perään. Uusimmat kaatuneet palikat ovat Saksa, Belgia ja Italia. Niitä ennen Ruotsi oli ennättänyt kääntää ydinvoimapolitiikkaansa radikaalisti muutamassa vaiheessa.

Lue lisää »

Ydinenergialaki kaipaa uudistusta, kirjoittivat Uutispäivä Demari ja Kansanuutiset tänään. Laki on valmistelu ja säädetty alunperin tilanteessa, jolloin sähköhuolto perustui vahvasti valtiovetoiseen suunnitteluun ja tiukkaan ohjaukseen.

1980-luvun loistava ydinenergiainnovaatio oli periaatepäätöskäsittelyssä punnittava käsite “yhteiskunnan kokonaisetu”. Poliitikkojen on päätettävä, onko käsittelyssä oleva hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. He eivät siis lain mukaan ota kantaa esimerkiksi siihen, paljonko Suomessa kulutetaan sähköä kymmenen vuoden kuluttua.

Lue lisää »

Energian osalta Saksan uusi kristillisdemokraattien (CDU ja CSU) ja vapaiden demokraattien (Freie Demokratische Partei FDP) muodostama hallituskoalitio merkitsee, että ydinvoimalaitosten sulkemisessa otetaan jatkoaika. Nykyinen ydinvoiman alasajolaki poistaisi Saksan ydinvoimalaitokset keskimäärin 32 vuoden käyttöiän jälkeen. Lain mukaan Saksan sulkisi viimeiset ydinvoimalaitoksensa vuoden 2022 lopussa. Uusi hallituskoalitio antanee ydinvoimalle jatkoaikaa, ennen vaaleja ennakoitiin keskimääräisen käyttöiän nostoa 40 vuoteen. Nykyiset ydinvoimalaitokset muissa maissa on suunniteltu 60 käyttövuoden mukaan.

Lue lisää »