Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeet ovat takkuilleet maailmalla vuosikaudet milloin mistäkin syystä. Varsin usein olen kuullut sanottavan, että ydinjätteen loppusijoitus ei ole nykyihmiselle tekninen, vaan poliittis-sosiaalinen päätöksenteon ongelma.

Tekniikka tunnetaan, mutta miten saada poliittinen järjestelmä sitoutumaan loppusijoitukseen ja ennen kaikkea miten ja mistä löytää paikkakunta, joka on valmis hyväksymään loppusijoituksen alueellaan?

Suomen ulkopuolelta lähin esimerkki löytyy Ruotsista, jossa sielläkin paikanvalintaa ja loppusijoituslaitoksen luvitusta on lykätty vuosien varrella useaan kertaan. Lue lisää »

Ruotsin kolme ydinvoimalaitosta Forsmarkissa, Oskarshamnissa ja Ringhalsissa ovat pääosin Vattenfallin, E.ONin ja Fortumin yhteisomistuksessa. Fortum on vähemmistöosakkaana Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa. Yhteisomistuksesta on saatu myönteisiä kokemuksia esimerkiksi turvallisuuden kehittämisessä. Osasyynä yhteisomistukseen on Barsebäckin sulkeminen, jolloin suljettavan laitoksen osakkaat saivat osuuksia muista laitoksista.  Lue lisää »

Fennovoiman ydinvoimahanke sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen 1. heinäkuuta. Ydinvoimayhtiölle tilaisuus on ainutlaatuinen; saamme rakentaa voimalan uudelle paikalle. Ruotsissa tilanne on toinen.

1960−70-luvuilla Ruotsi oli ydinvoima-alan edelläkävijä. Yksityinen teollisuus muodosti vuonna 1965 OKG Oskarshamn Kraftgrupp -yhtiön ja tilasi 400 megawatin ydinvoimalaitoksen Oskar 1:n ruotsalaiselta ASEAlta (nykyinen Westinghouse Electric Sweden). Oskar 1 käynnistettiin vuonna 1972.

Suomi seurasi Ruotsia. Vuonna 1972 ASEA valittiin Olkiluoto 1:n toimittajaksi. Rakentaminen alkoi talvella 1974, ja yksikkö käynnistyi syyskuussa 1978.

Sitten tilanne muuttui. Harrisburgin onnettomuuden jälkeen vuonna 1980 Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys. Kolme tarjolla ollutta vaihtoehtoa eivät oikeastaan antaneet kunnollista valinnanmahdollisuutta: joko ydinvoimasta luovuttaisiin heti, lähiaikoina tai jossain vaiheessa.  Äänestyksen jälkeen päätettiin, että ydinvoimatuotannosta luovuttaisiin vuoteen 2010 mennessä. Lue lisää »

Ruotsissa järjestään maan energiapoliittiseen linjaan paljon vaikuttavat valtiopäivävaalit sunnuntaina 19.9. Lopputulos voi merkitä Ruotsin vanhenevien ydinvoimalaitosten korvaamista aikaisempaa suuremmilla tai ydinvoimakapasiteetin asteittaista alasajoa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, sähkön hinta nousee ja päästöt kasvavat; ei vain Ruotsissa vaan koko Pohjolassa. Se ei lupaa hyvää suomalaisillekaan sähkönkäyttäjille.

Jos nykyinen Ruotsia johtava porvariallianssi häviää syyskuun vaaleissa ja uusi punavihreä hallitus tulee valtaan, Ruotsin energiapolitiikassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, ilmenee Svenskt Näringslivin, Ruotsin EK:n, Pöyryllä teettämän ENERGIPOLITISKA VAL I ETT KALLT KLIMAT -raportin mukaan. Pöyry selvitti raportissa viime talven sähkömarkkinoita ja visioi kahta seuraavaa vuosikymmentä. Lue lisää »

Me suomalaiset olemme perinteistä urheilukansaa. Jo olympiahistorian alkulehdiltä voimme lukea suomalaisista voittajista – painijoista, pitkän matkan juoksijoista ja keihäänheittäjistä.  Kansallinen itsetuntomme on kulkenut urheilumenestyksen nousuissa ja laskuissa. Hunajaa on hiihdetty, mutta jääkiekossa on jääty karvaasti hopealle. Suomalaisen itsetunnon määrittäjiä on toki muitakin kuin urheilun voitot ja tappiot. Suomalainen kapellimestari, oopperalaulaja tai säveltäjä on maailmalla kovassa kurssissa. 

Myös tekniikan ja tieteen saavutuksista voimme olla ylpeitä. Nokian puhelin on maailmankuulu ja Rapalan uistin pyytää maailman merillä ja muillakin vesillä.

Suomalaisissa menestystarinoissa riittää kertomista, ja yhteistä niille on, että moninaisissa askareissamme haluamme yksinkertaisesti olla maailman parhaita – maailmanmestareita. Kulta voitetaan, mutta hopea hävitään. Kilpailutilanteessa kukaan ei lähde tavoittelemaan toista tai kolmatta sijaa. Lue lisää »

Ruotsin energiapolitiikassa tapahtui eilen merkittävä käänne. Valtiopäivät äänesti hallituksen esityksestä ydinvoiman rakentamisen sallimisesta. Valtiopäivät asettuivat niukasti äänin 174-172 tukemaan hallituksen esittämää politiikkaa.

Ruotsissahan päätettiin vuonna 1980 kansanäänestyksellä luopua ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Myöhemmin päätös ehdollistettiin sille, että tilalle saadaan korvaavaa sähköntuotantoa. Nyt, juuri vuonna 2010, valtiopäivät kumosi nämä päätökset ja muuttivat maan energiapolitiikkaa merkittävällä tavalla. Nähtäväksi tosin jää, miten Ruotsin tulevissa vaaleissa käy ja miten päätös pitää, koska oppositio on ilmoittanut vastustavansa uutta energiapolitiikkaa.

Ruotsin uusi energiapolitiikka sallii sen, että nykyiset laitosyksiköt voi korvata uusilla yksiköillä. Päätös koskee vain yksikköjen määrää ja sijaintia. Niiden on oltava nykyisillä laitospaikoilla ja lukumäärä saa olla yhteensä enintään 10. Uutta ydinvoimakapasiteettia voi tulla merkittävästi lisää, koska uudet laitokset voivat olla teholtaan paljon nykyistä suurempia. Lue lisää »

Ydinvoiman renessanssi (Nuclear Renaissance, La renaissance du nucléaire civil). oli yleisin ilmaisu, jota puhujat käyttivät Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloitteesta järjestelyssä kaksipäiväisessä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy –konferenssissa 8-9.3. Pariisissa. OECD:n konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa yli 60 maasta, 40 delegaation johdossa oli pää- tai muu ministeri. Suomesta mukana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtama arvovaltainen delegaatio. Itse osallistuin konferenssiin kansainvälisen lehdistöryhmän edustajana.

Ydinvoima on tulossa vahvasti joka puolella maailmaa ja monet ydinvoimasta luopumispäätöksen tehneet maat – Ruotsi, Italia, Saksa, Belgia – ovat peruneet aiemmat kansanäänestys- yms. päätökset ja lähtevät rakentamaan uusia laitoksia tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla rajoilla. Lue lisää »

Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa

Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.

Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »

Euroopassa vauhdissa oleva dominoefekti kaataa ydinvoiman alasajoa suunnitelleiden valtioiden energiapolitiikat yksi toisensa perään. Uusimmat kaatuneet palikat ovat Saksa, Belgia ja Italia. Niitä ennen Ruotsi oli ennättänyt kääntää ydinvoimapolitiikkaansa radikaalisti muutamassa vaiheessa.

Lue lisää »

Ruotsin energiapolitiikan avainsana on ehkä. Kaksikymmentäyhdeksän vuotta sitten ruotsalaiset äänestivät ydinvoiman tulevaisuudesta. Tästä asti on ydinvoima ollut poliittinen taistelukysymys.

Ruotsin Keskustapuolueen entinen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin teki vuonna 1970 kansalaisille ydinvoimasta omantunnon kysymyksen sanomalla, että Keskustapuolue ei tule koskaan ottamaan omalletunnolleen ydinvoiman kehittämistä ja kasvua. Fälldin tultua 1976 vaalivoiton jälkeen pääministeriksi omatunnon kysymykset unohtuivat ja Fälldin teki Ruotsista yhden maailman eniten ydinvoimasta riippuvaisen valtion. Tässä Fälldin käytti hyväkseen juuri tuota energiapolitiikan avainsanaa — ehkä.

Lue lisää »