Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Fukushiman onnettomuuden jälkeen Säteilyturvakeskukselta (STUK) selvityksen siitä, miten Suomen ydinvoimalaitoksissa on varauduttu äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin laitosten toimintaan sekä varmistuttu sähkön saatavuudesta erityyppisissä vika- ja häiriötilanteissa. STUK toteaa 16.5. julkaistussa lausunnossaan, että suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta on pystytty parantamaan tehokkaasti niiden käytön aikana ja että voimayhtiöillä on pitkäjänteiset ohjelmat laitosten ikääntymisen hallitsemiseksi, suunnitellun käyttöiän varmistamiseksi, laitosten modernisoimiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Lue lisää »

Olin alkuviikosta Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston järjestämässä ”Uraaninlouhinnan ja Ydinvoiman riskienhallinta” – seminaarissa. En ollut varma mitä koulutukselta odottaa – yksipuolista ydinvoiman lyttäämistä villapaitaisten aktivistien suulla vai yhtä suurta ylistystä pikkutakkisten toimarien toimesta. Yllätyin suuresti, kun tapahtuman sisältö olikin sitä mitä oli luvattu – neutraalia riskienhallintaa, vaikka tapahtuman ohjelmaan olikin piilotettu varsin asenteellinen viesti: ”klo 15.20 ”loppukeskuskstelu ja päivien päättäminen”.

Tässä kontekstissa riskienhallintaa ei voi kukaan väittää tylsäksi, varsinkin, kun maailmalla on tänä vuonna tapahtunut kaksi onnettomuutta joita ei riskienhallinnan näkökulmasta olisi koskaan pitänyt sattua: Meksikonlahden öljyvuoto ja Unkarin alumiinisulaton jätelietevallin murtuminen. Moni on vetänyt yhtäläisyysmerkit näiden onnettomuuksien ja mahdollisen ydinonnettomuuden välille… Lue lisää »

Meksikonlahden öljynporauksessa viime huhtikuussa tapahtunut räjähdys muistuttaa pitkään energiantuotantoon liittyvistä riskeistä. Julkisuudessa katastrofin käsittely on liittynyt lähes yksinomaan öljyvuodosta aiheutuneeseen ympäristövahinkoon eikä niinkään porauslautalla tapahtuneen räjähdyksen aiheuttamiin ihmisuhreihin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan onnettomuuden seurauksena menehtyi välittömästi kymmenen ihmistä.

Öljyntuotanto on hiilen ja maakaasun ohella keskeisin ihmisuhrien aiheuttaja energiantuotannossa maailmalla. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti syyskuussa tutkimusraportin, jossa tarkastellaan eri energiantuotantomuotojen riskejä raaka-aineen hankintaketjusta tuotantovaiheeseen. Tutkimusraportin tarkastelu rajautuu vuosille 1969–2000, joten myös Tshernobylin ydinlaitosonnettomuus on tarkastelussa mukana. Se ei kuitenkaan nosta ydinvoiman aiheuttamaa kuolleisuusriskiä lähellekään muiden energiantuotantomuotojen riskiä. Yllättävää sen sijaan on se, että tarkastelujaksolla korkeimman kuolleisuuden on aiheuttanut vesivoima. Vuonna 1975 tapahtunut Banqiao/Shimantonin voimalaitospadon murtuminen Kiinassa aiheutti noin 30 000 ihmisen menehtymisen. Vastaavasti Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamien välittömien kuolonuhrien määräksi on tilastoitu 31 henkilöä. Ydinvoima on muista energiantuotantomuodoista kuitenkin poikkeava säteilyn aiheuttamien piilevien pitkäaikaisvaikutusten takia. Niitä ei edellä mainittu vertailu ota huomioon. Lue lisää »

Käydessäni lukiota 1970-luvun lopulla äidinkielenopettajani oli tiukka, mutta huumorintajuinen, vaativa ja samalla innostava sekä kaikin puolin mainio Airi. Lukuisista Airin opastamista ainekirjoituksista on elävästi jäänyt mieleeni aihe “arkipäivän elämäntaitoa”, johon en tuolloin kuitenkaan tarttunut, koska elämäntaidon ymmärtäminen − tarvitsemisesta puhumattakaan − olisi edellyttänyt parin vuosikymmenen työuraa ja pitkää pankkilainaa. Sen sijaan luokkatoverilleni Mikolle, joka kantoi maailman tuskaa mielessään ja usein myös sitä julki toi, aihe tuli kuin tilauksesta.

Muistan, kuinka Airilla oli tapana lukea ja lopuksi myös analysoida parhaat aineet koko luokan kuullen. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Airi Mikon tekstiin ihastuneena luki meille tarinan, joka pyörii ajatuksissani elämän hallinnan yksinkertaisena ohjeena edelleenkin. Lue lisää »

Energiapoliittisessa keskustelussa ydinvoimaan liitetään melkein poikkeuksetta onnettomuusriski.  Tässä keskustelussa jää melkein aina huomiotta muiden, etenkin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat riskit ja haitat.

On hyvä ja myönteinen asia, että ydinvoima on ollut erittäin kriittisen tarkastelun kohteena. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ydinvoiman aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat ovat hyvin pienet verrattuna muuhun perinteiseen energiantuotantoon.  Mitään riskejä ei pidä vähätellä mutta ydinvoiman riskit olisi hyvä suhteuttaa muihin riskeihin, jotka hyväksymme “välttämättöminä”.

Usein unohdamme, että ydinvoiman käytöstä länsimaisissa reaktoreissa ei ole viiteenkymmeneen vuoteen tapahtunut ainuttakaan sellaista onnettomuutta joka olisi aiheuttanut merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus tapahtui ja oli vakava. Onnettomuuteen liittyi kuitenkin useita sellaisia ilmiöitä, jotka eivät ole tyypillisiä ydinvoiman käytölle nykyään. Lue lisää »

Tänä päivänä meillä jokaisella on erilaisia muovikortteja, joihin liittyy koodeja. Kuinka monelle on käynyt niin, että kortit ja koodit ovat menneet sekaisin? Sitten on harmiteltu, kun automaatti on ikävimmässä tapauksessa syönyt kortin.

Monessa yhteydessä puhutaan inhimillisestä tekijästä ja inhimillisestä virheestä. Usein nämä termit esiintyvät onnettomuuksien tutkintaraporteissa; inhimillinen tekijä tai virhe on aiheuttanut tapahtuneen. Esimerkiksi auto-onnettomuudessa kuljettaja voi tehdä virhearvioinnin ja tämän perusteella väärän väistöliikkeen kohtalokkain seurauksin. Lue lisää »