7.1.2013 käynnistyi harjoitteluni Posivan viestinnässä. Kaikki ei kuitenkaan alkuun mennyt ihan niin sujuvasti, kuin olisi voinut.  Minulle osoitettu läppäri ei ottanut toimiakseen ja help deskin väkikin kutsui ongelmaa “henkipuolen jutuiksi”.  Milloin ei koko kone käynnistynyt, milloin se ei saanut yhteyttä erilliseen näyttöön ja milloin ei näppäimistö ja hiiri toimineet… Onneksi toisella viikolla läppärini oli kokenut uudesti syntymisen ja toimi kuin unelma. Lue lisää »

 ”Kiven sisällä ollaan, mutta ei tarvitse lähettää rahaa ja muutenkin kaikki on oikein hyvin!

Terveisin, Sanna”

Lue lisää »

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeet ovat takkuilleet maailmalla vuosikaudet milloin mistäkin syystä. Varsin usein olen kuullut sanottavan, että ydinjätteen loppusijoitus ei ole nykyihmiselle tekninen, vaan poliittis-sosiaalinen päätöksenteon ongelma.

Tekniikka tunnetaan, mutta miten saada poliittinen järjestelmä sitoutumaan loppusijoitukseen ja ennen kaikkea miten ja mistä löytää paikkakunta, joka on valmis hyväksymään loppusijoituksen alueellaan?

Suomen ulkopuolelta lähin esimerkki löytyy Ruotsista, jossa sielläkin paikanvalintaa ja loppusijoituslaitoksen luvitusta on lykätty vuosien varrella useaan kertaan. Lue lisää »

Me suomalaiset olemme perinteistä urheilukansaa. Jo olympiahistorian alkulehdiltä voimme lukea suomalaisista voittajista – painijoista, pitkän matkan juoksijoista ja keihäänheittäjistä.  Kansallinen itsetuntomme on kulkenut urheilumenestyksen nousuissa ja laskuissa. Hunajaa on hiihdetty, mutta jääkiekossa on jääty karvaasti hopealle. Suomalaisen itsetunnon määrittäjiä on toki muitakin kuin urheilun voitot ja tappiot. Suomalainen kapellimestari, oopperalaulaja tai säveltäjä on maailmalla kovassa kurssissa. 

Myös tekniikan ja tieteen saavutuksista voimme olla ylpeitä. Nokian puhelin on maailmankuulu ja Rapalan uistin pyytää maailman merillä ja muillakin vesillä.

Suomalaisissa menestystarinoissa riittää kertomista, ja yhteistä niille on, että moninaisissa askareissamme haluamme yksinkertaisesti olla maailman parhaita – maailmanmestareita. Kulta voitetaan, mutta hopea hävitään. Kilpailutilanteessa kukaan ei lähde tavoittelemaan toista tai kolmatta sijaa. Lue lisää »

Maaliskuun alkupuolella Finlandia-talossa pidetyssä Posivan asiantuntijaseminaarissa esiteltiin yhtiömme tulevien vuosien tutkimus-, kehitys ja suunnittelutyötä. Sen tähtäimenä on loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen jättäminen vuonna 2012. Seminaarin päätteeksi pidetyssä paneelissa asiantuntijat pohtivat sitä, kuinka monta toimivaa runsasaktiivisen jätteen/käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta on toiminnassa Euroopassa vuoteen 2025 mennessä. Panelisteina oli asiantuntijoita Posivasta, SKB:stä (Svensk Kärnbränselehantering Ab), OECD:n ydinenergiajärjestön ydinjätehuolto-osastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Säteilyturvakeskuksesta.

Ei tainnut olla kovin suuri yllätys, että panelistien arviot loppusijoituslaitosten määrästä vaihtelivat yhdestä kolmeen. Suomen ja Ruotsin lisäksi loppusijoittajien kärkijoukkoon kuuluu myös Ranska, joka on rakentanut maanalaista tutkimuslaboratoriota Bureen, noin 200 km Pariisista itään sijaitsevalla alueella vuodesta 2000 lähtien. Sikäläisen lain mukaan loppusijoituspaikka tulee valita vuoteen 2015 mennessä ja loppusijoitus aloittaa vuonna 2025. Itse Buressa käyneenä ja tutkimuksiin sekä paikallisiin päättäjiin tutustuneena en pitäisi Ranskan aikataulua mitenkään epärealistisena. Tutkimuksia savimuodostumassa loppusijoitussyvyydellä noin 400 metrissä on tehty jo joitakin vuosia. Tulevaisuudessa tutkimuslaboratorion alueelle on tarkoitus rakentaa myös varsinaiset loppusijoitustilat. Lue lisää »

Kun Olkiluoto vuosituhannen alussa valittiin TVO:n ja Fortumin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi, tiesi päätös myös Posivan toimiston uudelleensijoitusta. Ympäristönmuutos oli väistämätön: urbaani, kansoitettu Helsinki vaihtui etäiseen, metsäiseen ja harvaan asuttuun Olkiluodon saareen.

Sittemmin Olkiluodon ympäristössä on tapahtunut silminnähden suuria muutoksia. Olkiluoto 3-yksikön rakennustyömaa on nielaissut saaren länsikärjen, keskuskonttorin paikoitusalue on laajentunut toimistorakennusten tuntumasta meren rantaan, tuulivoimalalle ja uudella vierailukeskukselle on raivattu paikat saaren etelärannalla, uusi majoituskylä on rakennettu saaren itäosaan ja maanalaisen tutkimustilan rakentaminen etenee kohti loppusijoitussyvyyttä saaren keskiosassa. Vaikka rakennustyömaat ovatkin vallanneet saaren länsiosan, metsäluonto sinnittelee rakentamattomilla alueilla. Siksi saarelle ajavan on syytä ottaa hirvistä varoittava liikennemerkki täytenä totena.

Lue lisää »