Fennovoiman ydinvoimahanke sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen 1. heinäkuuta. Ydinvoimayhtiölle tilaisuus on ainutlaatuinen; saamme rakentaa voimalan uudelle paikalle. Ruotsissa tilanne on toinen.

1960−70-luvuilla Ruotsi oli ydinvoima-alan edelläkävijä. Yksityinen teollisuus muodosti vuonna 1965 OKG Oskarshamn Kraftgrupp -yhtiön ja tilasi 400 megawatin ydinvoimalaitoksen Oskar 1:n ruotsalaiselta ASEAlta (nykyinen Westinghouse Electric Sweden). Oskar 1 käynnistettiin vuonna 1972.

Suomi seurasi Ruotsia. Vuonna 1972 ASEA valittiin Olkiluoto 1:n toimittajaksi. Rakentaminen alkoi talvella 1974, ja yksikkö käynnistyi syyskuussa 1978.

Sitten tilanne muuttui. Harrisburgin onnettomuuden jälkeen vuonna 1980 Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys. Kolme tarjolla ollutta vaihtoehtoa eivät oikeastaan antaneet kunnollista valinnanmahdollisuutta: joko ydinvoimasta luovuttaisiin heti, lähiaikoina tai jossain vaiheessa.  Äänestyksen jälkeen päätettiin, että ydinvoimatuotannosta luovuttaisiin vuoteen 2010 mennessä. Lue lisää »

Kymmenen vuotta sitten ei ollut näkyvissä, että kirjoittaisin tätä. Vuonna 2000 olin vastavalmistunut, käytännöllistä filosofiaa pääaineena opiskellut valtiotieteilijä. Ei ollut nähtävissä, että oikeusfilosofisille pohdinnoille voisi olla sijaa ydinvoimayhtiöissä, insinöörien ja ekonomistien valtakunnassa. Todennäköisempi yhteyteni ydinvoimaan olisi yhden jos toisenkin sosiologin mielestä ollut kriittisenä panelistina tai ehkä ydinvoimayhtiön oveen kahliutuneena, ydinvoimaa vastustavana aktivistina.

Vuonna 2000 nykyisen työpaikkani Fennovoiman synty oli monen mielestä käytännössä mahdottomuus. Kukaan ei ennustanut, että Suomessa ydinvoimaluvan hakijoita olisi joskus rinnakkain kolme. Lue lisää »

Pukki tuli taas riemuisasti lahjoja jakamaan. Porot tykkäävät, kun lunta on pulkan alla. Viime jouluina pulkkaa on ollut raskas vetää lumetonta tietä pitkin. Pakkastakin on tänä jouluna kuin silloin ennen, ja pukki sentään muistaa vuosisatoja.

Tonttujen tekemien salaisten tiedusteluraporttien mukaan Suomessa on paljon kilttejä lapsia. Pukki jakaa tänä jouluna modernisti win-win –lahjoja. Ennen sanottiin, että kun antaa, niin itsekin saa. Nyt sanotaan win-win. Pukki on tietenkin oikeasti satuhahmo, siksi lahjojen oikea antaja on joku muu, mutta sitä ei saa kertoa lapsille. Joulu menettäisi paljon, jos lapset eivät uskoisi pukkiin.

Erityisesti pojat haluavat kovia lahjoja. Niitä on nyt ennätysmäärä. Päällimmäisinä on neljä kovaa energiapakettia. Ne ovat niin suuria että ne on annettava symbolisesti kirjekuoressa ja oikeastaan hieman etukäteen. Kas tässä Fortumille, TVO:lle ja Fennovoimalle myönteiset PAP-paperit. Jokainen teistä on perustellut pyyntöanne perusteellisesti. Pukki tietää, että myös Vanhasen hallituksen enemmistö vakuuttuu, että kaikki kolme hakemusta ovat yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia.

Lue lisää »

Valtioneuvoston käsiteltävänä on kolme periaatepäätöshakemusta uuden ydinvoiman yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta: Fennovoima Oy:n, Fortum Oyj:n ja Teollisuuden Voima Oyj TVO:n. Hakemukset on poliittisessa mielipiteenilmaisussa kytketty yhteen.

Ydinenergialaissa (YEL) edellytetty valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitettu haettavaksi hankkeen alkuvaiheessa poliittisena vihreänä valona edetä  hankkeessa kohti mahdollista investointipäätöstä. Investointipäätöstään varten myönteisen periaatepäätöksen saanut voimayhtiö järjestää tarjouskilpailun, minkä jälkeen seuraa laitostoimittajan ja laitosvaihtoedon valinta, sijaintipaikan lopullinen valinta sekä varsinaisen YEL:ssa edellytetyn rakentamisluvan valmistelu. Periaatepäätöshakemuksen tekeminen edellyttää, että sitä ennen luvanhakija on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), josta on oma lainsäädäntönsä.

Valtioneuvoston myönteinen periaatepäätös eduskunnan ratifioimanakaan ei  vielä merkitse voimayhtiön investointipäätöstä eikä valtioneuvoston rakentamisluvan myöntämistä. Koska ei ole varmaa, tekeekö voimayhtiö koskaan lopullista investointipäätöstä, periaatepäätös myönnetään määräaikaisena.
Ydinenergialainsäädäntö eikä muukaan lainsäädäntö estä useampien periaatepäätösten samanaikaista voimassaoloa. Tämä voikin olla tarpeen, jotta turvataan jatkoon useampia päätösvaihtoehtoja.

Lue lisää »

Syksyinen ydinvoimakeskustelu tuntuu kulminoituvan siihen, tarvitaanko 1, 2 vai 3 uutta ydinvoimayksikköä. Joidenkin näkemyksen mukaan ei toki tarvita yhtään.

Jokaisen argumentoijan lähtökohtana tuntuu olevan Suomen tuleva sähkön kulutus. Tämä on minusta varsin kapea näkökulma ydinvoimaan ja energiapoliittiseen keskusteluun ylipäätään.

Miksi valtioneuvoston tai eduskunnan pitäisi päättää tuotettavan ydinsähkön määrästä? Eikö olisi huomattavasti tärkeämpää keskustella ja päättää siitä, onko ydinvoima osa Suomen energiatulevaisuutta vai ei. Tuotantoyksiköiden lukumäärä jäisi niiden pohdittavaksi, jotka vastaavat investoinneista ja niiden rahoituksesta.

Lue lisää »