Viimeiset pari kolme vuotta ovat ydinvoiman ympärillä olleet sellaisia, että tylsää ei ole ollut. Olkiluodon vierailukeskus on antanut aitiopaikan seurata ihmisten ydinvoimaan liittyviä kiinnostuksen kohteita ja havainnoida niitä kärkikysymyksiä, joita ihmisten mielissä ja ajatuksissa on. Ydinvoimassa tuntuu olevan aina jotain vaikeasti ymmärrettävää, hahmotettavaa tai huolettavaa. Lue lisää »

Ennen tutustumistani ydinvoima-alaan olisin pitänyt Ranskalaisten suunnitelmia merenalaisesta ydinvoimalasta intuitiivisesti järjettöminä. Se ei voi olla turvallista saati teknisesti toteutuskelpoista.

Toisaalta suuri osa nykyisistä ydinvoimalaitoksista perustuu reaktoreihin joita käytettiin ensin laivoissa ja sukellusveneissä, joten vedenalainen voimala ikään kuin sulkisi yhden kehitystyön ympyrän.

Tarkastellaanpa asiaa hieman ennakkoluulottomammin. Ydinreaktion lisäksi ydinvoimassa on oikeastaan kyse aikaansaadun lämmön kasvun hillitsemisestä. Maanpäällisissä laitoksissa on oltava useita toisistaan erillisiä keinoja (mm. diesel-generaattoreilla pyöriviä hätäpumppuja) varmistamassa riittävän jäähdytyksen poikkeustilanteessa. Lue lisää »

Olkiluoto oli vuonna 2010 edelleen suosittu vierailukohde. Liki 20 000 vierasta käväisi tutustumassa Olkiluotoon ja sen tapahtumiin. Osa kävijöistä poikkesi vierailukeskuksessa itsekseen ja osa ennalta sovittuina vierailukäynteinä. Osaltaan kiinnostusta ylläpiti kesää edeltänyt keskustelu ydinvoiman lisärakentamisesta. Keskustelu ei kuitenkaan rajoitu oman maamme rajojen sisälle, vaan aihe nousee keskusteluun yhä useammassa maassa ympäri maailmaa. Se näkyykin ulkomaalaisten vierailujen yhteydenottojen lisääntymisenä Olkiluodossa. Nykyään tavallisia vieraita ovat niin kiinalaiset kuin japanilaisetkin. Tietysti valtaosa ulkomaalaisista tulee Euroopan maista, joissa asia on ajankohtainen. Suomen ja Olkiluodon kuulumisista ollaan kiinnostuneita.

Joulun alla, juuri kun kuvittelimme rauhoittuvamme hetkeksi, saimme yhteydenoton Saksasta. Saksalaisen TV-yhtiön edustaja tiedusteli mahdollisuutta päästä kuvaamaan tapaamme kertoa asioistamme avoimesti ihmisille. Ohjelma tulisi Saksan TV:stä ulos jo tammikuun alussa, joten asialla oli hieman hoppukin. Lue lisää »

Joka vuosi Suomen mediassa uutisoidaan Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksien vuosihuoltojen alkamisesta ja päättymisestä. Mutta miksi ja miten vuosihuoltoja tehdään? Alla vastauksia.

Vuosihuolloilla varmistetaan laitoksen luotettava ja turvallinen toiminta tuleville käyttöjaksoille sekä pidennetään laitoksen teknistä käyttöikää. Ennen vuosihuollon alkua kerrotaan aina viranomaisille ja medialle mitä aiotaan tehdä, ja työrupeaman päättymisen jälkeen kerrataan vielä mitä on tehty. Esimerkiksi Loviisan voimalaitoksen molemmilla yksiköillä on kerran vuodessa huoltoseisokki, joka kestää jaksotuksesta riippuen noin 16-42 vuorokautta. Huollon aikana vaihdetaan noin kolmannes reaktorin polttoaineesta sekä tehdään tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt. Lue lisää »

Olkiluodon vierailukeskus on erittäin suosittu vierailukohde. Varsinkin kouluille se on erinomainen luokkaretki tai tutustumiskohde.  Suurin yksittäinen vierailijajoukko onkin koululaiset ja opiskelijat.  Kun nuorille järjestetään vierailua, pitää sen sisältää tietysti informaatiota, mutta erityisesti tekemistä, kokemuksia ja elämyksiä. 

Aivan pienimmille Olkiluodossa on jo vuosia järjestetty kesän tiede- ja teknologialeirejä. Leireillä alakouluikäiset lapset tutustuvat kemiaan, fysiikkaan ja teknologiaan kevyesti viihtyen ja erilaisia kokeita tehden. Kesäleireillä on taatusti saanut kipinän yksi jos toinenkin fyysikon tai kemistin alku. Leirien suosiosta kertoo se, että joka vuosi mukaan ilmoittautuneita on useita kymmeniä enemmän, kuin mukaan mahtuu.

Hiljattain Olkiluodossa on alkanut käydä alakoululaisia myös tutustumassa aikaan ennen Olkiluodon voimalaitoksia. Eurajoen alakoululaisille on järjestetty mahdollisuus tutustua Olkiluodossa sijaitsevaan 1950 -luvun tapaan entisöityyn kalastajatilaan. Tilalla on kerätty kokemuksia mm. perkaamalla ja tunnistamalla erilaisia kaloja ja jopa yritetty kutoa verkkoja. Lue lisää »

Tehdessäni ympäristönsuojelukurssin esitelmää TVO:n matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustilasta (VLJ-luola) en osannut kuvitella työskenteleväni joskus ydinvoimalaitoksessa. Olkiluodossa olen työskennellyt kohta kymmenen vuotta. Vastuullani on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n kemian jaos ja konsernin yhtiöille Posiva Oy:lle ja TVO Nuclear Services Oy:lle tehtävät analyysipalvelut .

Kemialla on tärkeä rooli kiehutusvesilaitoksen käyttövarmuudessa. Hoidamme keskitetysti prosessin kemian valvonnan kemian parametrien seuraamiseksi ja analysoimiseksi luotettavasti ja tarkasti riittävällä tiheydellä. Kemian prosessin valvonta käsittää OL1:n, OL2:n, käytetyn polttoaineen välivaraston ja matala- ja keskiaktiivisen jätteen voimalaitosjäteluolan lisäksi myös raaka- ja jäteveden käsittelyn sekä öljyt ja radioaktiiviset päästöt. Ilma- ja vesipäästöt ovat erittäin pieniä verrattuna sallittuihin lupaehtoihin. Lue lisää »

Myllyvirran vertaus kännyköihin on varsin raflaava, tosin yhtymäkohdat on haettu turhan kaukaa. Käyvät ydinvoimalaitosyksikkömme – OL1 & OL2 – ovat olleet käytössä nyt yli kolmekymmentä vuotta ja sinä aikana ne ovat tuottaneet sähköä suomalaiselle yhteiskunnalle yli 370 miljardia kilowattituntia. Samalla, kun tällä sähköllä on pidetty teollisuutemme ja yhteiskuntamme rattaat pyörimässä, on sillä ladattu yksi jos toinenkin kännykkä.

Pidämme Olkiluodon laitosyksikkömme aina uudenveroisina. Ne ovat luotettavia ja moderneja, ja sellainen tulee olemaan myös Olkiluoto 3 -yksikkökin.

OL3:lla on monin eri tavoin koko projektin ajan kiinnitetty huomiota ydinturvallisuuteen. OL3:n suunnittelu edustaa reaktoriturvallisuuden uusimpia vaatimuksia. Laitosyksikkö tulee täyttämään sekä suomalaisille että eurooppalaisille ydinvoimalaitoksille asetetut turvallisuusvaatimukset. Monissa tapauksissa vaatimustaso ylittää vastaavan kansainvälisen tason. Lue lisää »

Kun Olkiluoto vuosituhannen alussa valittiin TVO:n ja Fortumin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi, tiesi päätös myös Posivan toimiston uudelleensijoitusta. Ympäristönmuutos oli väistämätön: urbaani, kansoitettu Helsinki vaihtui etäiseen, metsäiseen ja harvaan asuttuun Olkiluodon saareen.

Sittemmin Olkiluodon ympäristössä on tapahtunut silminnähden suuria muutoksia. Olkiluoto 3-yksikön rakennustyömaa on nielaissut saaren länsikärjen, keskuskonttorin paikoitusalue on laajentunut toimistorakennusten tuntumasta meren rantaan, tuulivoimalalle ja uudella vierailukeskukselle on raivattu paikat saaren etelärannalla, uusi majoituskylä on rakennettu saaren itäosaan ja maanalaisen tutkimustilan rakentaminen etenee kohti loppusijoitussyvyyttä saaren keskiosassa. Vaikka rakennustyömaat ovatkin vallanneet saaren länsiosan, metsäluonto sinnittelee rakentamattomilla alueilla. Siksi saarelle ajavan on syytä ottaa hirvistä varoittava liikennemerkki täytenä totena.

Lue lisää »