Meksikonlahden öljynporauksessa viime huhtikuussa tapahtunut räjähdys muistuttaa pitkään energiantuotantoon liittyvistä riskeistä. Julkisuudessa katastrofin käsittely on liittynyt lähes yksinomaan öljyvuodosta aiheutuneeseen ympäristövahinkoon eikä niinkään porauslautalla tapahtuneen räjähdyksen aiheuttamiin ihmisuhreihin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan onnettomuuden seurauksena menehtyi välittömästi kymmenen ihmistä.

Öljyntuotanto on hiilen ja maakaasun ohella keskeisin ihmisuhrien aiheuttaja energiantuotannossa maailmalla. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti syyskuussa tutkimusraportin, jossa tarkastellaan eri energiantuotantomuotojen riskejä raaka-aineen hankintaketjusta tuotantovaiheeseen. Tutkimusraportin tarkastelu rajautuu vuosille 1969–2000, joten myös Tshernobylin ydinlaitosonnettomuus on tarkastelussa mukana. Se ei kuitenkaan nosta ydinvoiman aiheuttamaa kuolleisuusriskiä lähellekään muiden energiantuotantomuotojen riskiä. Yllättävää sen sijaan on se, että tarkastelujaksolla korkeimman kuolleisuuden on aiheuttanut vesivoima. Vuonna 1975 tapahtunut Banqiao/Shimantonin voimalaitospadon murtuminen Kiinassa aiheutti noin 30 000 ihmisen menehtymisen. Vastaavasti Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamien välittömien kuolonuhrien määräksi on tilastoitu 31 henkilöä. Ydinvoima on muista energiantuotantomuodoista kuitenkin poikkeava säteilyn aiheuttamien piilevien pitkäaikaisvaikutusten takia. Niitä ei edellä mainittu vertailu ota huomioon. Lue lisää »

Mitä sähkön tuottaminen eri maissa maksaa, mitkä ovat edullisimmat tuotantomuodot, onko kansallisilla olosuhteilla vaikutusta sähkön hintaan? Tähän asti on tiedetty, että kansainväliset hintavertailut ovat vaikeita. Pelkästään valuuttakurssien vaihtelut vaikeuttavat vertailuja.

Juuri valmistunut kansainvälinen Projected Costs of Generating Electricity 2010 Edition – selvitys pyrkii kuitenkin antamaan vertailukelpoista taustatietoa sähköntuotantokustannuksista. Selvityksen laativat yhteistyössä International Energy Agency (IEA) ja Nuclear Energy Agency (NEA). Kumpikin järjestö toimii OECD:n (Organisation For Economic Co-Operation And Development) alaisuudessa Pariisissa. Selvitys julkistettiin 25.3.2010.

IEA/NEA on koonnut selvitykseen kustannustiedot 190 voimalaitoksesta kautta maailman. Mukana oli 21 maata, 17 OECD:n jäsenmaata ja neljä muuta maata. Pohjoismaisia kustannustietoja selvityksessä oli vain Ruotsin suurvesivoimasta. Kerätty suhteellisen pieni näyte maailman voimalaitoksista edustanee joka tapauksessa kohtuullisesti eri tuotantomuotojen kustannuksia. Lue lisää »

Greenwichin yliopiston professori, energia-asiantuntija Stephen Thomas, esitti Suomessa vieraillessaan mielenkiintoisen vertauksen: Jos kännykät olisivat ydinvoimaloita, ne maksaisivat edelleen tuhansia euroja ja olisivat salkun kokoisia. Lisäksi hinta moninkertaistuisi tilauksen jälkeen, toimitus olisi aina myöhässä ja kestäisi vuosia. Sarjatuotantoon soveltuvat kännykät ja uusiutuvat energianlähteet ovat muuttuneet huikeasti edullisemmiksi ja luotettavammiksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ydinvoimalle on käynyt päinvastoin. Yksittäiskappaleina rakennettavat mammuttivoimalat ovat kokemassa mammuttien kohtalon.

Reilu kymmenen vuotta sitten ydinteollisuus esitti faktana, että Olkiluoto 3:n kokoisen laitoksen rakentaminen maksaisi noin 1,5 miljardia euroa. Kun TVO haki lupaa viidennen reaktorin rakentamiseen, se arvioi hinnaksi 2,5 miljardia. Sopimushinta ei ollut hirveän kaukana: 3 miljardia. Lue lisää »

Ydinvoiman renessanssi (Nuclear Renaissance, La renaissance du nucléaire civil). oli yleisin ilmaisu, jota puhujat käyttivät Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloitteesta järjestelyssä kaksipäiväisessä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy –konferenssissa 8-9.3. Pariisissa. OECD:n konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa yli 60 maasta, 40 delegaation johdossa oli pää- tai muu ministeri. Suomesta mukana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtama arvovaltainen delegaatio. Itse osallistuin konferenssiin kansainvälisen lehdistöryhmän edustajana.

Ydinvoima on tulossa vahvasti joka puolella maailmaa ja monet ydinvoimasta luopumispäätöksen tehneet maat – Ruotsi, Italia, Saksa, Belgia – ovat peruneet aiemmat kansanäänestys- yms. päätökset ja lähtevät rakentamaan uusia laitoksia tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla rajoilla. Lue lisää »

Ignalinassa siirrytään vuosikymmeniä kestävään ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistovaiheeseen. Ydinvoimalaitoksia on poistettu käytöstä jo useita esim. Britanniassa. Nuclear Decommissioning Authorityn sivuilta saa paljon hyvää ja tiivistä lisätietoa käytöstäpoiston toteutuksesta, kustannuksista  ja hankkeiden etenemisestä. Britannian 20 ydinvoimalaitospaikan käytöstäpoiston hinnaksi on vuonna 2006 arvioitu noin 51 miljardia puntaa.

Viime vuosina valtioilta on alettu vaatia kattavampia suunnitelmia ydinvoimalaitosten käytön jälkeisiin toimenpiteisiin. Ydinvoimaa hyödyntävien maiden on tavalla tai toisella varmistettava, että hankkeet viedään loppuun vastuullisesti. Lue lisää »

Kansainvälinen energiajärjestökenttä jatkaa laajentumista. Tuorein valtioiden välinen organisaatio lienee The International Renewable Energy Agency (IRENA), joka aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Suomi on yksi 137 järjestön perustussopimuksen allekirjoittajamaasta, joista tähän mennessä 7 valtiota oli ehtinyt ratifioida viralliseksi organisaatioksi. Järjestön päämaja on Abu Dhabissa, mikä on minusta aika eksoottista.

Järjestömaailmassa kestävän kehityksen jaolla taloutta on edustanut perinteisesti OECD ja erityisesti Kansainvälinen Energiajärjestö IEA, sosiaalista ulottuvuutta YK ja sen ydinenergiajärjestö IAEA, joka tekee muuten myös paljon työtä sen eteen, että jäsenmailla olisi ydinvoiman lisäksi myös muita vaihtoehtoja kasvavan sähköntarpeensa tyydyttämiseksi.

Uusiutuvan energia asiat on tähän saakka hoidettu eri instansseissa, mutta tasapainoisen globaalin kehitysken edistämiseksi uudella järjestöllä voi hyvinkin olla tilausta.