Kymmenen vuotta sitten ei ollut näkyvissä, että kirjoittaisin tätä. Vuonna 2000 olin vastavalmistunut, käytännöllistä filosofiaa pääaineena opiskellut valtiotieteilijä. Ei ollut nähtävissä, että oikeusfilosofisille pohdinnoille voisi olla sijaa ydinvoimayhtiöissä, insinöörien ja ekonomistien valtakunnassa. Todennäköisempi yhteyteni ydinvoimaan olisi yhden jos toisenkin sosiologin mielestä ollut kriittisenä panelistina tai ehkä ydinvoimayhtiön oveen kahliutuneena, ydinvoimaa vastustavana aktivistina.

Vuonna 2000 nykyisen työpaikkani Fennovoiman synty oli monen mielestä käytännössä mahdottomuus. Kukaan ei ennustanut, että Suomessa ydinvoimaluvan hakijoita olisi joskus rinnakkain kolme. Lue lisää »

Usein kuulee sanottavan, että ydinvoimaluvan saaminen on kuin voittaisi lotossa. Luvan saanut taho voi kertoman mukaan tuottaa sähköä laitoksessaan huomattavasti markkinahintaa edullisemmin ja sitten joko käyttää sähkön itse tai myydä sen eteenpäin markkinoille. Kummassakin tapauksessa luvan saanut yhtiö tekee voittoa – joko kustannussäästöjen tai myyntitulojen muodossa.

Viime aikojen uutiset ja raportit ydinvoiman rakentamiskustannuksista eri puolilta maailmaa kuitenkin viittaavat siihen, että laitosten hankintakustannukset ja sen seurauksena myös tuotetun sähkön hinta on vahvassa nousussa. Eri lähteistä saatujen tietojen perusteella uusilla ydinvoimalaitoksilla pystytään tuottamaan sähköä, nykyrahassa mitattuna 50-65 euron hintaan megawattituntia kohti. Lopulliseen kustannukseen vaikuttavat sijaintipaikkaan liittyvät kustannukset, toteutustapa ja toteuttajan osaaminen.

Lue lisää »

Terveisiä terawattituntien ja megawattien parista! Keskiviikkona julkaistaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Energiateollisuuden arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030. Pyöritimme edelliset luvut tulevasta sähkön kysynnästä esiin vasta kaksi vuotta sitten. Näiden kahden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut harvinaisen paljon, ja siksi arviota lähdettiin päivittämään jo nyt. 

Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut entistä selkeämmin kaiken kansan tietoisuuteen ja poliitikkojen tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Asenteiden ja politiikan muutosta tukemaan on myös tullut paljon uutta tietoa siitä, minkälaisia käytännön mahdollisuuksia Suomessa on energiatehokkuuden lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Ja onneksi näitä mahdollisuuksia on paljon! 

Lue lisää »

Syksyinen ydinvoimakeskustelu tuntuu kulminoituvan siihen, tarvitaanko 1, 2 vai 3 uutta ydinvoimayksikköä. Joidenkin näkemyksen mukaan ei toki tarvita yhtään.

Jokaisen argumentoijan lähtökohtana tuntuu olevan Suomen tuleva sähkön kulutus. Tämä on minusta varsin kapea näkökulma ydinvoimaan ja energiapoliittiseen keskusteluun ylipäätään.

Miksi valtioneuvoston tai eduskunnan pitäisi päättää tuotettavan ydinsähkön määrästä? Eikö olisi huomattavasti tärkeämpää keskustella ja päättää siitä, onko ydinvoima osa Suomen energiatulevaisuutta vai ei. Tuotantoyksiköiden lukumäärä jäisi niiden pohdittavaksi, jotka vastaavat investoinneista ja niiden rahoituksesta.

Lue lisää »