Joulupukin työssä on se etu, että siinä näkee maailmaa. Matkailu avartaa, tuo ymmärrystä ja sitä rataa, mutta ymmärrys lisää usein myös tuskaa. Voisinpa kertoa muutaman viikon takaisesta Japanin matkastani, ja siitä, kuinka vaikeassa tienhaarassa maan energiapolitiikan päättäjät tällä hetkellä ovat.

Lue lisää »

Japania perjantaina 11.3. ravisuttaneen maanjäristyksen ja sen aiheuttaman tsunamin vaikutukset kiinnittivät koko maailman huomion. Luonnonmullistus aiheutti yli 13 000 ihmisen kuoleman sekä arvioidusti jopa 140 miljardiin euroon nousevat aineelliset vahingot.

Suurimman huomion veivät kuitenkin Fukushiman ydinvoimalassa sattuneet onnettomuudet. Noin 40 vuotta vanha voimalaitos vaurioitui pahoin maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa. Näiden seurauksena useampi laitoksen reaktori riistäytyi hallinnasta, mikä johti lopulta vakavaan ydinonnettomuuteen. Reaktorien saaminen hallintaan vaati paljon aikaa sekä poikkeuksellisia toimenpiteitä, samalla kun jälkijäristykset edelleen vavisuttivat laitoksia. Lue lisää »

Fukushiman tapahtumien jälkeen myös ydinvoimayhtiöt ovat osallistuneet keskusteluihin ydinvoiman turvallisuudesta useilla areenoilla. Myös Helsingin Sanomien asiallisessa mielipidekirjoituksessa (HS 29.3.2011) pyydettiin suomalaisia voimayhtiöitä kertomaan siitä, ovatko ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen jäähdytysaltaat voimaloissamme reaktorirakennuksen yläkerroksissa ja onko näiden altaiden jäähdytykseen olemassa yhtään enempää varajärjestelmiä kuin japanilaisissa voimaloissa. Käytän nyt tarjottua tilaisuutta kertoa asiasta hieman enemmän kuin varsinaiseen mielipiteeseen vastaamisen rajattu merkkimäärä mahdollisti lehden sivulla.

Olkiluodon käynnissä olevien laitosyksiköiden reaktoreista poistetun polttoaineen jäähdytykseen tarvitaan vesijäähdytystä noin vuoden ajan. Vesijäähdytystä käytetään kuitenkin reaktorista poistetun polttoaineen jäähdytykseen aina siihen asti kunnes polttoaine loppusijoitetaan. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa Posiva Oy:n toimin vuonna 2020. Lue lisää »

”Radioaktiivisten aineiden pitoisuuden vedessä arvioidaan olevan noin sata kertaa yli sallittujen raja-arvojen” HS 4.4.

 ”Jos säteilyarvot ovat sitä luokkaa jota Yhdysvallat ja EU esittävät, niin täällä [Tokiossa] on todellakin pian kuoleman vaara.” MTV3 18.3.

Fukushiman ydinvoimalaitoksen pelastustöiden uutisointia seuranneet ovat jo epäilemättä törmänneet ilmaisuihin säteilyn määristä ja annosnopeuksista (ja sitä kuinka yksiköt ovat menneet sekaisin). Säteily on nykyaikainen narratiivi-peikko – pelkkä säteilyvaara kyltin näkeminen saa puntin tutisemaan. Säteilyä ei kuitenkaan useimmiten määritellä sen tarkemmin – se on vaarallista, aiheuttaa syöpää, epämuodostumia ja kuolemaa.

Kokeillaanpa sellaista karvalakkiversiota säteilyopista jotta uutisoinnin voi asettaa edes jonkinlaiseen kontekstiin. Lue lisää »

Japanin luonnonkatastrofi ja sitä seuranneet vakavat ongelmat Fukushiman voimalaitosyksiköillä ovat herättäneet paljon keskustelua ydinreaktorien jäähdytyksestä. Uutisten ja keskustelupalstojen piireissä ovat kuplineet jäähdytysvedet, primäärivedet, hätäjäähdytysvedet, merivedet ja lauhdevedet. Ei tee huonoa kerrata näiden jäähdytteiden tehtävää ja kulkua voimalaitoksillamme. Ydinvoima-alan ammattilaiset, tämä on teille tuttua asiaa.

Uuden ydinvoimalaitoksen reaktori tuottaa lämpöä n. 4500 MW teholla, joka vastaa esimerkiksi muutaman miljoonan teevedenkeittimen tuottamaa keittotehoa. Tämä lämpö saa turbiinin pyörimään ja sähköntuotannon toimimaan. Voimalaitoksen jäähdytys on olennainen osa ydinvoimalaitoksen turvallisuutta, sillä ilman riittävää lämmönsiirtoa pois reaktorisydämestä polttoaine ylikuumenee ja vaurioituu.

BWR-KUVA (Lähde: STUK) Lue lisää »

Japanin tilanne on saanut meidät kaikki pysähtymään. Maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden aikaansaama painajainen koettelee Japania ennennäkemättömällä tavalla. Pelastustyöntekijät kamppailevat henkensä kaupalla tilanteen vakauttamiseksi. Tuhojen ja inhimillisten menetysten todellinen laajuus selviää vasta tuonnempana, mutta jo nyt on selvää, että kyseessä on äärimmäisen vakava onnettomuus. Yksin ydinturma muodostaa tragedian, jota ei koskaan pitänyt tapahtua. Puhumattakaan maanjäristyksen ja tsunamin vaatimista lukuisista kuolonuhreista, Japanin katastrofi onkin karu muistutus paitsi luonnon tuhovoimasta, myös siitä miksi ydinvoima on poikkeuksellisen tarkkaan säännelty ja valvottu ala. Lue lisää »

Japanin perjantain maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aiheuttamat tuhot ovat olleet karmeaa seurattavaa. Yhtenä huomion keskipisteenä on ollut vakavien ongelmien kanssa paininut Fukushimassa sijaitseva Daiichin ydinvoimalaitos, johon kuuluu yhteensä kuusi yksikköä, joista kolme oli käynnissä maanjäristyksen aikaan. Käynnissä olleet yksiköt sammuivat automaattisesti järistyksen alkaessa ja hätäjäähdytysjärjestelmät käynnistyivät, kuten oli suunniteltu.

Fukushiman kaltaisen kiehutusvesireaktorin toiminnan periaatteena on (karkeasti ottaen) polttoaineen jäähdyttely. Normaalitilanteessa vesi kulkee suljetussa kierrossa – se käy keräämässä lämpöä reaktorin sydämestä jossa fissio tapahtuu ja kulkee kuumana höyrynä turbiinin kautta lauhduttimeen ja palaa lopulta jäähdytettynä vetenä takaisin reaktoriin. Hätätilanteessa ydinreaktio sammutetaan säätösauvoilla, jotka pysäyttävät ketjureaktiota ylläpitävät neutronit. Vaikka itse fissioreaktio pysähtyykin, tuottaa polttoaineessa olevien uraanin hajoamistuotteiden radioaktiivinen hajoaminen huomattavia määriä lämpöä. Lämmönnousua hillitään pitämällä veden kierto käynnissä hätäjärjestelmin. Lue lisää »

Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa

Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.

Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »