Viime maaliskuussa voimakas maanjäristys Japanissa aiheutti jättitsunamin, joka jälkiseurauksineen vaurioitti vakavasti Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosyksiköitä. Ydinvoiman viime vuosina kautta maailman kokema vahva renessanssi näytti saavan tylyn lopun. Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johdolla päätettiin pian tämän jälkeen sulkea maan ydinvoimalaitokset vuoden loppuun 2022 mennessä. Belgiassa on tehty ehdollinen päätös luopua ydinvoimasta, jos korvaavia energiamuotoja on saatavissa riittävästi. Lue lisää »

Ydinvoiman käyttöä on lisättävä, jotta maailma kykenee hillitsemään hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutoksen etenemistä. Tämä on keskeinen sisältö Kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) ja OECD:n ydinvoimajärjestön (Nuclear Energy Agency, NEA) 16.6. julkistamassa energiateknologian tiekartassa, IEA/NEA Nuclear Energy Roadmap. Tiekartta antaa päästöjen vähentämisnuotit vuoteen 2050.

Tiekartan laatijat edustavat maailman parasta energiatietämystä. IEA ja NEA ovat energiatiedon luotettavimpia lähteitä. Mitä tällaiset asiantuntijat sanovat, siitä kannattaa ottaa opiksi. Otetaanpa tähän joitakin keskeisiä paloja:

Ydinvoiman tulevaisuutta kuvaava tiekartta näyttää, että ydinvoima voi kattaa melkein neljänneksen maailman sähköntuotannosta vuonna 2050. Ydinvoima olisi tärkeä kasvihuonekaasujen vähentämiskeino. Jotta näin tapahtuisi, maailman ydinvoimakapasiteetti on kolminkertaistettava seuraavien 40 vuoden aikana. IEA/NEA:n laatiman kunnianhimoisen tiekartan mukaan haasteellinen tavoite on toteutettavissa. Lue lisää »

Mitä sähkön tuottaminen eri maissa maksaa, mitkä ovat edullisimmat tuotantomuodot, onko kansallisilla olosuhteilla vaikutusta sähkön hintaan? Tähän asti on tiedetty, että kansainväliset hintavertailut ovat vaikeita. Pelkästään valuuttakurssien vaihtelut vaikeuttavat vertailuja.

Juuri valmistunut kansainvälinen Projected Costs of Generating Electricity 2010 Edition – selvitys pyrkii kuitenkin antamaan vertailukelpoista taustatietoa sähköntuotantokustannuksista. Selvityksen laativat yhteistyössä International Energy Agency (IEA) ja Nuclear Energy Agency (NEA). Kumpikin järjestö toimii OECD:n (Organisation For Economic Co-Operation And Development) alaisuudessa Pariisissa. Selvitys julkistettiin 25.3.2010.

IEA/NEA on koonnut selvitykseen kustannustiedot 190 voimalaitoksesta kautta maailman. Mukana oli 21 maata, 17 OECD:n jäsenmaata ja neljä muuta maata. Pohjoismaisia kustannustietoja selvityksessä oli vain Ruotsin suurvesivoimasta. Kerätty suhteellisen pieni näyte maailman voimalaitoksista edustanee joka tapauksessa kohtuullisesti eri tuotantomuotojen kustannuksia. Lue lisää »

Greenwichin yliopiston professori, energia-asiantuntija Stephen Thomas, esitti Suomessa vieraillessaan mielenkiintoisen vertauksen: Jos kännykät olisivat ydinvoimaloita, ne maksaisivat edelleen tuhansia euroja ja olisivat salkun kokoisia. Lisäksi hinta moninkertaistuisi tilauksen jälkeen, toimitus olisi aina myöhässä ja kestäisi vuosia. Sarjatuotantoon soveltuvat kännykät ja uusiutuvat energianlähteet ovat muuttuneet huikeasti edullisemmiksi ja luotettavammiksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ydinvoimalle on käynyt päinvastoin. Yksittäiskappaleina rakennettavat mammuttivoimalat ovat kokemassa mammuttien kohtalon.

Reilu kymmenen vuotta sitten ydinteollisuus esitti faktana, että Olkiluoto 3:n kokoisen laitoksen rakentaminen maksaisi noin 1,5 miljardia euroa. Kun TVO haki lupaa viidennen reaktorin rakentamiseen, se arvioi hinnaksi 2,5 miljardia. Sopimushinta ei ollut hirveän kaukana: 3 miljardia. Lue lisää »

Kansainvälinen energiajärjestökenttä jatkaa laajentumista. Tuorein valtioiden välinen organisaatio lienee The International Renewable Energy Agency (IRENA), joka aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Suomi on yksi 137 järjestön perustussopimuksen allekirjoittajamaasta, joista tähän mennessä 7 valtiota oli ehtinyt ratifioida viralliseksi organisaatioksi. Järjestön päämaja on Abu Dhabissa, mikä on minusta aika eksoottista.

Järjestömaailmassa kestävän kehityksen jaolla taloutta on edustanut perinteisesti OECD ja erityisesti Kansainvälinen Energiajärjestö IEA, sosiaalista ulottuvuutta YK ja sen ydinenergiajärjestö IAEA, joka tekee muuten myös paljon työtä sen eteen, että jäsenmailla olisi ydinvoiman lisäksi myös muita vaihtoehtoja kasvavan sähköntarpeensa tyydyttämiseksi.

Uusiutuvan energia asiat on tähän saakka hoidettu eri instansseissa, mutta tasapainoisen globaalin kehitysken edistämiseksi uudella järjestöllä voi hyvinkin olla tilausta.