Olkiluodossa taannoin vierailleen Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amanon reaktio oli hyvin positiivinen näin TVOlaisen näkökulmasta. Silmin nähden tyytyväinen pääjohtaja antoi vahvaa tunnustusta suomalaiselle ydinturvallisuusosaamiselle ja -toiminnalle. Lue lisää »

Japanin perjantain maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aiheuttamat tuhot ovat olleet karmeaa seurattavaa. Yhtenä huomion keskipisteenä on ollut vakavien ongelmien kanssa paininut Fukushimassa sijaitseva Daiichin ydinvoimalaitos, johon kuuluu yhteensä kuusi yksikköä, joista kolme oli käynnissä maanjäristyksen aikaan. Käynnissä olleet yksiköt sammuivat automaattisesti järistyksen alkaessa ja hätäjäähdytysjärjestelmät käynnistyivät, kuten oli suunniteltu.

Fukushiman kaltaisen kiehutusvesireaktorin toiminnan periaatteena on (karkeasti ottaen) polttoaineen jäähdyttely. Normaalitilanteessa vesi kulkee suljetussa kierrossa – se käy keräämässä lämpöä reaktorin sydämestä jossa fissio tapahtuu ja kulkee kuumana höyrynä turbiinin kautta lauhduttimeen ja palaa lopulta jäähdytettynä vetenä takaisin reaktoriin. Hätätilanteessa ydinreaktio sammutetaan säätösauvoilla, jotka pysäyttävät ketjureaktiota ylläpitävät neutronit. Vaikka itse fissioreaktio pysähtyykin, tuottaa polttoaineessa olevien uraanin hajoamistuotteiden radioaktiivinen hajoaminen huomattavia määriä lämpöä. Lämmönnousua hillitään pitämällä veden kierto käynnissä hätäjärjestelmin. Lue lisää »

Suomen neljä ydinvoimalaitosta toimivat hyvin, tämä tiedetään yleisesti. Tosiasiassa laitokset toimivat niin hyvin, että meillä Suomessa on käytössä maailman parasta ydinvoimaa. Näin on, siitä on mustaa valkoisella.

Kansainvälisissä vertailuissa on aina käytettävä luotettavaa ja vertailukelpoista faktaa. Ydinvoimatilastojen osalta kovinta ja puolueettominta vertailukelpoista faktaa saa Wienissä päämajaansa pitävän kansainvälisen ydinenergiajärjestön (International Atomic Energy Agency, IAEA) nettisivuilta. Tarkemmin sanottuna IAEA:n Power Reactor Information System (PRIS) –tietokannasta.

IAEA julkaisee PRIS-tietokannassaan ajantasaista tietoa maailman ydinvoimalaitoksista. Tilastollisten määrätietojen lisäksi IAEA esittää ydinvoimalaitosten laadullisesta toiminnasta kolme mittaria: Energy Availability Factor, Unit Capability Factor ja Unplanned Capability Loss Factor. Suomeksi niitä voidaan kutsua kankealla insinöörikielellä energiakäytettävyydeksi, energiakäyttökertoimeksi ja energiaepäkäytettävyydeksi. IAEA kertoo ydinvoimalaitoksista sekä koko elinikäiset tiedot että viimeisten kolmen vuoden tiedot. Lue lisää »

Kiinassa valmistuu yksi suuri hiilivoimala joka viikko.”

Kiina ohitti USA:n maailman suurimpana energiankuluttajana.”

“Kiinaan asennettiin viime vuonna enemmän tuulivoimaa kuin mihinkään muuhun maahan.”

“Kiinan öljynkulutus kasvaa ensi vuoteen hämmästyttävät 28 prosenttia.”

“Kiinan sähkönkulutus oli viime vuonna hulppeat 3643 TWh – noin viisikymmenkertainen Suomen kulutukseen nähden.”

Kaikki Kiinan kasvussa on hämmästyttävää. Kiinan talouden ja energiankulutuksen kasvu ovat yksinkertaisesti ilmiömäisiä. Kehityksen varjopuolena on valtaisan kasvun kustannusten ulkoistaminen ympäristölle ja ilmakehälle. Kiinaa syytetäänkin usein välinpitämättömyydestä ympäristökysymyksissä. Tilanne ei välttämättä ole niin mustavalkoinen. Lue lisää »

Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa

Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.

Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »

Kulttuuri on organisaatiolle kuin persoonallisuus ihmiselle. Organisaatiokulttuuri käsitteenä keksittiin 80-luvulla ja on se jälkeen vakiintunut osaksi yritysten johtamista. Persoonallisuus on melko pysyvä, mutta yrityskulttuuri on onneksi helpommin kehitettävissä. Silti tasokas turvallisuuskulttuuri ei synny hetkessä eikä itsestään, se vaatii vuosien määrätietoista työtä ja vaalimista.

Ydinvoimalassa turvallisuuskulttuurin täytyy tulla selkärangasta. Sen täytyy olla osa jokaisen jokapäiväistä toimintaa. Tsernobylin onnettomuus oli ensimmäinen, missä  syyksi tunnistettiin puutteet turvallisuuskulttuurissa. Tämän jälkeen turvallisuuskulttuuriajattelu on levinnyt turvallisuuskriittisiin organisaatioihin, joita ovat mm. ydinvoimalaitokset, ilmailu, merenkulku, kemianteollisuus, rautatiet ja terveydenhuolto. Muilla aloilla samoja asioita käsitellään usein laatujohtamisen alla.

Lue lisää »

Kansainvälinen energiajärjestökenttä jatkaa laajentumista. Tuorein valtioiden välinen organisaatio lienee The International Renewable Energy Agency (IRENA), joka aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Suomi on yksi 137 järjestön perustussopimuksen allekirjoittajamaasta, joista tähän mennessä 7 valtiota oli ehtinyt ratifioida viralliseksi organisaatioksi. Järjestön päämaja on Abu Dhabissa, mikä on minusta aika eksoottista.

Järjestömaailmassa kestävän kehityksen jaolla taloutta on edustanut perinteisesti OECD ja erityisesti Kansainvälinen Energiajärjestö IEA, sosiaalista ulottuvuutta YK ja sen ydinenergiajärjestö IAEA, joka tekee muuten myös paljon työtä sen eteen, että jäsenmailla olisi ydinvoiman lisäksi myös muita vaihtoehtoja kasvavan sähköntarpeensa tyydyttämiseksi.

Uusiutuvan energia asiat on tähän saakka hoidettu eri instansseissa, mutta tasapainoisen globaalin kehitysken edistämiseksi uudella järjestöllä voi hyvinkin olla tilausta.