Muutama viikko sitten raportoitiin EU-komission vuotamasta tiedonannosta, jonka mukaan mm. Olkiluodon voimalat kuuluisivat Euroopan vaarallisimpiin. Akuutti hätä ydinvoimalaitosten tilasta nousi poikkeuksellisen näkyvästi lehtien etusivuille. Tiesikö komissio jotain, mitä kansalliset ydinturvallisuusviranomaiset eivät? Vai vielä pahempaa, yritettiinkö ongelmia peitellä? Lue lisää »
Joulupukin työssä on se etu, että siinä näkee maailmaa. Matkailu avartaa, tuo ymmärrystä ja sitä rataa, mutta ymmärrys lisää usein myös tuskaa. Voisinpa kertoa muutaman viikon takaisesta Japanin matkastani, ja siitä, kuinka vaikeassa tienhaarassa maan energiapolitiikan päättäjät tällä hetkellä ovat.
The way the Noda administration is going about restarting Japan’s idled nuclear reactors does nobody any favours – not themselves, not the Japanese public, not domestic electric power companies (EPCOs), not the nuclear industry worldwide, and most certainly not the environment. [Links with JP are in Japanese and EN in English]
In February 2011, one month before the triple calamity that struck Japan on 11th of March, 49 GW of installed nuclear generation capacity produced 23 TWh of power, i.e. 31% of all of the country’s electricity. The 2010 revision of the government’s Basic Energy Plan (JP) envisioned adding 14 new reactors by 2030, but it strains anybody’s imagination to imagine how these plans could be politically accomplished in the wake of the multiple meltdowns at Tokyo Electric Power’s (TEPCO) Fukushima Daiichi power plant. Lue lisää »
Fortum toimittaa kehittämiään ioninvaihtomateriaaleja Fukushiman vahingoittuneelle Dai-ichi -voimalaitokselle Japaniin radioaktiivisten vesien puhdistamiseen. Fortumin toimitus sisältää tuhansia kiloja raemaisessa muodossa olevia ioninvaihtimia ydinvoimalan radioaktiivisten vesien puhdistamiseen. Yhdysvaltalainen EnergySolutions on Toshiba Corporationin johtaman hankkeen teknologiatoimittajana. Lue lisää »
En ole varma minkälaista reaktiota odotin, kun maailma vuosi sitten seurasi kolmen yhtäaikaisen ydinonnettomuuden epätoivoiselta näyttäviä pelastustöitä Fukushiman Daiichin voimalaitoksella. Räjähdys toisensa perään, laitosalueen ajoittain erittäin korkeat säteilyarvot, evakuointi 20 kilometrin säteeltä, ulkomaalaiset asukit pyrkimässä ulos maasta, EU:n energiakomissaari julistamassa apokalypsiä ja niin edelleen. Massahysteriaa suitsutettiin yksin Eurooppalaisissa sanomalehdissä kymmenien tuhansien artikkelien verran. Muistan hyvin myös oman ahdistukseni ja stressini tilannetta seuratessani. Lue lisää »
Viime maaliskuussa voimakas maanjäristys Japanissa aiheutti jättitsunamin, joka jälkiseurauksineen vaurioitti vakavasti Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosyksiköitä. Ydinvoiman viime vuosina kautta maailman kokema vahva renessanssi näytti saavan tylyn lopun. Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johdolla päätettiin pian tämän jälkeen sulkea maan ydinvoimalaitokset vuoden loppuun 2022 mennessä. Belgiassa on tehty ehdollinen päätös luopua ydinvoimasta, jos korvaavia energiamuotoja on saatavissa riittävästi. Lue lisää »
Itä-Japanin maanjäristys perjantaina 11.3.2011 ja sitä tunnin päästä seurannut hyökyaalto aiheuttivat vakavan reaktorionnettomuuden, joka on voimalaitoksen lähialueella asuville katastrofi, mutta jonka terveysvaikutukset eivät millään voi ylettyä satojen kilometrien päähän laitokselta. Vaikka Suomessa ei mitään konkreettista vaaraa ollutkaan, Säteilyturvakeskuksessa päätettiin heti, kun polttoainevauriot alkoivat näyttää todennäköisiltä, laittaa onnettomuustilanteita varten säännöllisesti harjoitteleva valmiusorganisaatio pyörimään. Harjoitellun, onnettomuuden terveysvaikutusten ehkäisemiseen tarkoitetun toiminnan sijasta STUKin valmiusorganisaatio pyrki pääasiassa ylläpitämään tilannekuvaa, jotta kansalaisille saataisiin välitettyä mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa. Tehtävä osoittautui haasteelliseksi.
Minulla on paha tapa juuttua seuraamaan keskustelupalstojen mitä kummallisimpia aiheita käsitteleviä rönsyileviä väittelyitä. Hartaana toiveenani on, että jos joskus törmäämme maan ulkopuoliseen älylliseen elämään, heidän ensikosketuksensa ihmisyyteen ei tapahdu keskustelufoorumeiden kautta.
Joskus noilla palstoilla törmää aidosti ajatuksia herättävään sananvaihtoon. Se voi johtua joko mielenkiintoisesta sisällöstä tai vaihtoehtoisesti kirjoittajan vilpittömästä uskosta kirjoittamaansa asiaan.
Näistä jälkimmäiseen törmäsin, kun seurasin (jälkikäteen) live-seurantaa Fukushiman tilanteesta 2plus lehden sivuilla. Keskustelu oli tietysti kaikkialla sekavaa, mutta se vilpittömän pelon ja kauhun tunne, mikä osasta kirjoituksista kuulsi läpi oli sykähdyttävää. Ainakin yksi osallistuja lainaa Sir Elwoodin hiljaisten värien kappaleen ’Viimeisellä Rannalla’ sanoituksia: ”me ollaan piilossa viimeisellä rannalla, eikä kukaan meitä enää etsi, tää on tyhjä ja loputon leikki”, jotka perustuvat Nevil Shuten ydinlaskeuman aiheuttamaa maailmanloppua käsittelevään samannimiseen kirjaan. Lue lisää »
Fukushiman voimalaitosalueella työt jatkuvat yksiköiden saattamiseksi turvalliseen tilaan. Esimerkiksi tänään on uutisoitu työntekijöiden pääsystä ensi kertaa, sitten onnettomuuden sattumisen, ykkösyksikön reaktorirakennukseen. Jäähdytysveden syöttö jatkuu edelleen tilapäismenettelyin. Suojarakennusten typpitäyttöä jatketaan uusien vetyräjähdysten estämiseksi. Viimeisimpien arvioiden mukaan vie useita kuukausia, jopa vuoden loppuun, että laitos saadaan turvalliseen tilaan.
Uutisointi Japanista on siirtynyt jo lehtien sisäsivuille, mutta keskustelu ydinvoiman tulevaisuudesta sekä Japanissa, että muualla maailmassa on vasta alkamassa. Onnettomuuteen on toistaiseksi reagoitu vaihtelevasti – tietääkseni jokaisessa ydinvoimamaassa on päädytty toteuttamaan jonkinnäköiset stressitestit, joissa laitosten turvallisuutta tarkastellaan Japanin tapahtumien (ei ainoastaan maanjäristyksen ja tsunamin vaan muidenkin suunnitteluperusteet ylittävien tapahtumien) valossa. Lue lisää »
Fukushiman tapahtumien jälkeen myös ydinvoimayhtiöt ovat osallistuneet keskusteluihin ydinvoiman turvallisuudesta useilla areenoilla. Myös Helsingin Sanomien asiallisessa mielipidekirjoituksessa (HS 29.3.2011) pyydettiin suomalaisia voimayhtiöitä kertomaan siitä, ovatko ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen jäähdytysaltaat voimaloissamme reaktorirakennuksen yläkerroksissa ja onko näiden altaiden jäähdytykseen olemassa yhtään enempää varajärjestelmiä kuin japanilaisissa voimaloissa. Käytän nyt tarjottua tilaisuutta kertoa asiasta hieman enemmän kuin varsinaiseen mielipiteeseen vastaamisen rajattu merkkimäärä mahdollisti lehden sivulla.
Olkiluodon käynnissä olevien laitosyksiköiden reaktoreista poistetun polttoaineen jäähdytykseen tarvitaan vesijäähdytystä noin vuoden ajan. Vesijäähdytystä käytetään kuitenkin reaktorista poistetun polttoaineen jäähdytykseen aina siihen asti kunnes polttoaine loppusijoitetaan. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa Posiva Oy:n toimin vuonna 2020. Lue lisää »
World Nuclear News NucNet – The Nuclear communications network
