Viimeksi kun kirjoitin tänne reilu vuosi sitten työskentelin Simossa, joka oli tuolloin toinen vaihtoehto Fennovoiman laitospaikkakunnaksi.

Viime vuoden loppupuolella Fennovoima sai laajat selvityksensä sijoituspaikasta valmiiksi, ja niiden perusteella sopivampi paikka ydinvoimalallemme oli Pyhäjoki. Pettymyksen tunteita, ajatuksia ja spekulointia kuului Simon seudulla paljon. Kasvoni ovat reilussa kolmessa vuodessa tulleet niin tutuiksi, että minut tunnetaan alueella hyvin. Välillä minua taputellaan yhä selkään ja sanotaan, että ”et sinä sitten saanut sitä laitosta tänne meille”. Päätös ei onneksi ollut minun, ja pettymys oli minulle varmasti yhtä suuri kuin kaikille niille, jotka työskentelivät hankkeen parissa seudulla. Lue lisää »

Suomen pohjoisin ydinvoimala sijaitsee tätä nykyä maan eteläosissa, Satakunnan Eurajoella. Siitä on pitkä matka maamme uudelle ydinvoimalakunnalle, eli tänne Pyhäjoelle, joten täällä pohjoisemmassa ollaan nyt aivan uuden edessä. Lue lisää »

Kärsivällisyyden rajoja on koeteltu usealla suunnalla Fennovoiman sijoituspaikan valinnan päätöksen edellä. Kesälomien päättyminen ja paluu arkeen on saanut eri tahot kiinnostumaan ajankohdasta, jona Pyhäjoen Hanhikivi tai Simon Karsikko valitaan uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi.

Meille Fennovoimassa ja yhtiön viestinnässä paikkakuntavalinta on taas yksi Tour de ydinvoimalaprojektin tärkeä etappi. Usean vuoden valmistelut, joihin ovat kuuluneet mm. periaatepäätöshakemuksen, monipuolisen ympäristövaikutusten arvioinnin sekä muiden selvitysten laatiminen, saavuttavat välietapin, jolla astutaan taas yksi askel lähemmäksi päätavoitetta; sähköä omistajilleen tuottavaa ydinvoimalaa. Ensin on odotettava kärsivällisesti KHO:n päätöstä maakuntakaavoista tehdyistä valituksista; niiden jälkeen Fennovoima valitsee paikan. Lue lisää »

Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakennusvaihe lähestyy. Voimalan sijoituspaikka valitaan tänä vuonna ja arviolta vuoden 2012 lopulla aloitetaan rakennuspaikalla ensimmäiset työt.

Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on yhteiskunnallinen hanke, joka työllistää suoraan tuhansia ihmistä. Työmarkkinoiden näkökulmasta hanke tarjoaa runsaasti työmahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille. Samalla on selvää, että mittavassa rakennushankkeessa tulee olemaan myös haasteita.

Ydinvoimalahanke työllistää suuren määrän suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Suomen resurssit ovat kuitenkin rajalliset, joten rakennushankkeessa on paljon myös ulkomaisia työntekijöitä ja yrityksiä. Ulkomaisten työntekijöiden kohdalla tärkeään rooliin nousevat työehtojen lisäksi työ- ja oleskeluluvat, verotus sekä sosiaaliturva-asiat. Ulkomaisten yritysten on puolestaan tärkeä tuntea toimintaympäristö, johon ne saapuvat. Esimerkiksi Suomessa tavanomaiset yleissitovat työehtosopimukset ovat ulkomaisille yrityksille usein aivan tuntematon ilmiö. Lue lisää »

Työssäni Fennovoiman aluekoordinaattorina liikun paljon Kemi–Tornio-alueella. Seutu on minulle tuttu lapsuudesta asti – olen syntynyt ja asunut täällä lähes koko ikäni, monilla eri paikkakunnilla. Täällä asuvat myös perheeni, sukulaiseni ja ystäväni. Suhtaudunkin työhöni suurella innolla, sillä seutu merkitsee minulle paljon.

Koen pohjoisen hyväksi paikaksi elää; täällä yhteisöllisyys on voimakasta ja ihmiset huolehtivat ja välittävät toisistaan. Uskonkin, että pitkistä välimatkoista huolimatta ihmiset tuntevat täällä vähemmän yksinäisyyttä kuin suurissa kaupungeissa, sillä tukiverkot ja ystäväpiirit ovat laajoja. Ydinvoimalahankkeenkin yhteydessä on mielestäni nähty aitoa talkoohenkeä ja intoa yhteistyöhön. Työssäni todistan jatkuvasti, kuinka joustavia ja ymmärtäväisiä ihmiset pohjoisessa ovat. Koskaan ei ole niin kiire, etteikö aikaa tapaamiselle löytyisi, ja tapaamiseen voidaan ajaa pitkiäkin matkoja. Lue lisää »

Kuinka monta insinööriä tarvitaan rakentamaan ydinvoimalaitos? Kuulostaa lampunvaihtovitsiltä, mutta minulle Fennovoiman henkilöstöjohtajana tämä kysymys on totisinta totta.

Eikä kysymys ole vain minun päänsärkyni. Excelit suhisten ydinvoimayhtiöt, yliopistot, VTT ja viranomaiset laskevat, paljonko käyviltä laitoksilta on jäämässä henkilökuntaa eläkkeelle ja paljonko tarvitaan henkilöstöä uusien laitosten rakentamiseen ja käyttöönottoon. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän asiaa selvittämään.

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara − myös ydinvoimahankkeessa. Vastuuntuntoiset ja valppaat asiantuntijat tekevät sujuvan projektin ja sen turvallisen lopputuloksen eli uuden ydinvoimalaitoksen. Eivätkä kyseessä ole vain teknisen pohjakoulutuksen saaneet, vaan yhtä lailla laitoksen rakentamiseen ja käyttöön tarvitaan taloushallinnon, henkilöstön kehittämisen ja viestinnän osaajia. Voi turvallisin mielin sanoa, että kaikkia noita edellä mainittuja ja lukuisia muita ammattilaisia tarvitaan yhteensä vähintään useita satoja. Lue lisää »

Onkohan suomalaisilla PK-yrityksillä ollut koskaan näin suurta mahdollisuutta päästä mukaan kansainväliseen liiketoimintaan kuin Fennovoiman ja TVO:n hankkeiden yhteydessä? Ja vieläpä kotikentän kautta!

Fennovoiman ja TVO:n uusista hankkeista saattaa muodostua varsinainen pelastus suomalaiselle teollisuudelle. Erityisesti PK-sektorille. Nykypäivän Suomessa teollisen toiminnan kannattava harjoittaminen edellyttää, että osataan tuottaa laadukkaita, korkean teknologian komponentteja, palveluita ja kokonaisuuksia. Kustannusrakenne ja yritysten kokokin aiheuttaa sen, että me emme tule saavuttamaan sijaa millään massamarkkinoilla. Eurot maailmalta tulee hankkia paljon taitavammalla tavalla – vaikkapa tästä ydinvoimaan liittyvästä rakentamisesta ja olemassa olevien laitosten kunnossapidosta.

Mitä ydinvoimalaitoksiin liittyvä liiketoiminta vaatii yrityksiltä? Valtavasti, mutta paljonpa on jo valmiinakin. Yritysten toimintajärjestelmän tulee olla kunnossa. Turvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioissa tulee olla maailman huipulla. Henkilöstön tulee olla hyvin ja oikein koulutettua. Koulutusjärjestelmänkin tulee tuottaa “ydinvoimalaatua”. Yritysten itsensä tulee kyetä omaksua alaan liittyvät erikoistiedot ja – taidot. Lue lisää »

Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät ydinvoiman myönteiset periaatepäätökset ja vähitellen mediahumu asian ympärillä laantuu.

Nyt on siis päätetty siitä, että TVO:n ja Fennovoiman kaavailemat uudet ydinvoimayksiköt ovat yhteiskunnan kannalta hyödyksi.

On yhtiöiden vuoro tehdä omia päätöksiään. Voidaan valmistella tarjouspyyntöasiakirjat ja saadaan laitostoimittajilta tarjoukset, joiden pohjalta tehdään valinta laitostyypistä ja toimittajasta. Sitten seuraa yritysten investointipäätökset ja rakentamislupahakemus hallitukselle.

Sen jälkeen voi alkaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen. Menee hyvinkin kymmenkunta vuotta ennen kuin laitokset tuottavat sähköä. Lue lisää »

Painaessani teekkarilakin päähäni fuksivuoden vappuna 2001 en osannut kuvitella itseäni vuosikymmenen päähän niin mielenkiintoiseen työtehtävään kuin missä nyt olen. Kaksi vuotta ydinvoimaprojektin valmistelutyötä uudessa ydinvoimayhtiössä ovat olleet nuoren diplomi-insinöörin työelämän haasteiden herkkua. Mielelläni vaikkapa monikymmenkertaistaisin työvuodet Fennovoimassa.

Tutustuin ydinvoiman turvallisuuteen käytännön tasolla jo opiskeluaikana Loviisan ydinvoimalan huoltoseisokin säteilysuojelutehtävissä. Kesä teekkarina STUKissa antoi hyvän kuvan viranomaisen valvonnan toimivuudesta. Olen päätynyt Fennovoimalle monen mutkan kautta ja tutustunut matkan varrella läheisesti muihinkin energiantuotantotapoihin. Mm. niiden kautta saamieni kokemusten perusteella luotan ydinvoimaan ja siksi haluan ydinvoiman parissa työskennellä.

Ennen ydinvoima-alalle siirtymistä työskentelin biovoimalaitoksen suunnitteluprojektissa. Kun kytket hotellihuoneen lampun palaamaan Tallinnassa, osa lampun tarvitsemasta sähköstä on tuotettu läheisellä biovoimalaitoksella, jonka tekniseen suunnitteluun olen antanut satojen työtuntien panoksen. Sähköä tuodaan Virosta Suomeen, joten tuontisähköstä (jota tuotetaan Virossa pääosin palavakivellä) osa on myös suomalaisella suunnittelutyöllä rakennetun biolaitoksen tuottaman ekosähkön tuontia suomalaisten käyttöön. Arvomaailmassani sillä on suuri merkitys. Lue lisää »

Pitkäaikainen työni 110-vuotiaassa asianajotoimistossa vaihtui kesäkuussa 2009 yhtiölakimiehen tehtäviin kahden vuoden ikäisessä ydinvoimayhtiössä, Fennovoimassa. Muutos on ollut suuri ja ammatillisesti antoisa.

Asianajomaailmassa suurin osa kollegoistani oli juristeja, mutta nykyisessä työssäni pääsen katsomaan asioita laajemmin kuin vain juristin näkökulmasta ja saan tehdä yhteistyötä monen eri alan huippuasiantuntijan kanssa. Erilaisista koulutustaustoista ja toimenkuvista riippumatta meillä kaikilla fennovoimalaisilla on selkeä yhteinen ja innostava tavoite: rakentaa Suomeen turvallinen ja tuottava ydinvoimalaitos. Lue lisää »