Kesä
18
Ruotsin energiapolitiikassa tapahtui eilen merkittävä käänne. Valtiopäivät äänesti hallituksen esityksestä ydinvoiman rakentamisen sallimisesta. Valtiopäivät asettuivat niukasti äänin 174-172 tukemaan hallituksen esittämää politiikkaa.
Ruotsissahan päätettiin vuonna 1980 kansanäänestyksellä luopua ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Myöhemmin päätös ehdollistettiin sille, että tilalle saadaan korvaavaa sähköntuotantoa. Nyt, juuri vuonna 2010, valtiopäivät kumosi nämä päätökset ja muuttivat maan energiapolitiikkaa merkittävällä tavalla. Nähtäväksi tosin jää, miten Ruotsin tulevissa vaaleissa käy ja miten päätös pitää, koska oppositio on ilmoittanut vastustavansa uutta energiapolitiikkaa.
Ruotsin uusi energiapolitiikka sallii sen, että nykyiset laitosyksiköt voi korvata uusilla yksiköillä. Päätös koskee vain yksikköjen määrää ja sijaintia. Niiden on oltava nykyisillä laitospaikoilla ja lukumäärä saa olla yhteensä enintään 10. Uutta ydinvoimakapasiteettia voi tulla merkittävästi lisää, koska uudet laitokset voivat olla teholtaan paljon nykyistä suurempia. Lue lisää »
Maalis
11
Suomalaiset ovat neljän maapallon kansaa. Se tarkoittaa, että jos kaikki maapallon asukkaat käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, niiden tuottamiseen tarvittaisiin neljä maapalloa. Ilmastonmuutos on kenties kuuluisin luonnonvarojen liikakäytöstä syntynyt ongelma. Kiireelliset toimet ilmastopäästöjen rajoittamiseksi ovat välttämättömiä, jotta voimme ehkäistä ilmastokatastrofin ja ratkaista muut ympäristöongelmat. Teollisuusmaissa tarvitaan vähintään 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 90 % vähennykset 2050 mennessä, jotta globaalin keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahden asteen onnistuisi todennäköisesti. Ilmakehä ei kuuntele tekosyitä tavoitetason alentamiseksi tästä. Lue lisää »
Marras
27
Ruotsin energiapolitiikan avainsana on ehkä. Kaksikymmentäyhdeksän vuotta sitten ruotsalaiset äänestivät ydinvoiman tulevaisuudesta. Tästä asti on ydinvoima ollut poliittinen taistelukysymys.
Ruotsin Keskustapuolueen entinen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin teki vuonna 1970 kansalaisille ydinvoimasta omantunnon kysymyksen sanomalla, että Keskustapuolue ei tule koskaan ottamaan omalletunnolleen ydinvoiman kehittämistä ja kasvua. Fälldin tultua 1976 vaalivoiton jälkeen pääministeriksi omatunnon kysymykset unohtuivat ja Fälldin teki Ruotsista yhden maailman eniten ydinvoimasta riippuvaisen valtion. Tässä Fälldin käytti hyväkseen juuri tuota energiapolitiikan avainsanaa — ehkä.
Lue lisää »
Marras
10
Modernissa oikeusjärjestyksessä henkilö on useimmissa rikostyypeissä syytön, kunnes toisin todistetaan. Todistamisen katsotaan olevan sidoksissa tosiasioihin eli asioihin, jotka ovat riippumattomia yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnoista.
Politiikassa energiantuotantomuodot voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Ensimmäiseen kuuluvat ne, jotka ovat ”rehtejä”. Rehteihin luotetaan: niitä ei juurikaan syytetä ilmastonmuutoksesta tai ihmisten elinympäristön pilaamisesta ilman kiistatonta näyttöä. Todistetutkin ongelmat – joita kaikkeen energiantuotantoon liittyy – lakaistaan maton alle.
Toiseen kategoriaan kuuluvat ”epäilyttävät” energiantuotantomuodot. Näiden osalta todistustaakka on käänteinen: ne ovat syyllisiä kunnes toisin todistetaan. Esimerkiksi ydinvoima käy jatkuvaa maailmanlaajuista puolustuskamppailua, jossa atomin halkaiseminen on harhaoppia, jonka leviäminen on estettävä.
Lue lisää »
Loka
9
Anne Brunila esitti tällä viikolla Sähkömarkkinaseminaarissa sähkömarkkinoille tiekarttaa, jossa suunnattaisiin katse ainakin 2030-luvulle. Hän toivoi myös, että eri tuotantomuotojen tosiasialliset tuotantokustannukset selvitettäisiin realistisesti. Hän nosti esiin erilaisten tukimuotojen ongelmallisuuden sähkömarkkinoilla toimivien yritysten näkökulmasta.
Myös ET:n piirissä on huolestuneena seurattu nykypäättäjien suosimaa valintaa, että asioita ajatellaan vain ja ainoastaan ensi vuosikymmenen ajan. Kokosin tähän muutamia tuottajalähtöisiä näkökohtia, miksi energia-alaa rasittaa lyhyt aikajänne. Energiainvestoinneissa yksi vuosikymmen kattaa hankkeen valmistelun ja mahdollisesti rakentamisvaiheen. Ydinvoimainvestoinneissa kvartaali on 25 vuotta.
Lue lisää »
Loka
6
Energian osalta Saksan uusi kristillisdemokraattien (CDU ja CSU) ja vapaiden demokraattien (Freie Demokratische Partei FDP) muodostama hallituskoalitio merkitsee, että ydinvoimalaitosten sulkemisessa otetaan jatkoaika. Nykyinen ydinvoiman alasajolaki poistaisi Saksan ydinvoimalaitokset keskimäärin 32 vuoden käyttöiän jälkeen. Lain mukaan Saksan sulkisi viimeiset ydinvoimalaitoksensa vuoden 2022 lopussa. Uusi hallituskoalitio antanee ydinvoimalle jatkoaikaa, ennen vaaleja ennakoitiin keskimääräisen käyttöiän nostoa 40 vuoteen. Nykyiset ydinvoimalaitokset muissa maissa on suunniteltu 60 käyttövuoden mukaan.
Lue lisää »
Loka
5
Syksyinen ydinvoimakeskustelu tuntuu kulminoituvan siihen, tarvitaanko 1, 2 vai 3 uutta ydinvoimayksikköä. Joidenkin näkemyksen mukaan ei toki tarvita yhtään.
Jokaisen argumentoijan lähtökohtana tuntuu olevan Suomen tuleva sähkön kulutus. Tämä on minusta varsin kapea näkökulma ydinvoimaan ja energiapoliittiseen keskusteluun ylipäätään.
Miksi valtioneuvoston tai eduskunnan pitäisi päättää tuotettavan ydinsähkön määrästä? Eikö olisi huomattavasti tärkeämpää keskustella ja päättää siitä, onko ydinvoima osa Suomen energiatulevaisuutta vai ei. Tuotantoyksiköiden lukumäärä jäisi niiden pohdittavaksi, jotka vastaavat investoinneista ja niiden rahoituksesta.
Lue lisää »
Jukka Leskelä
johtaja, energia- ja ilmastopolitiikka, sähkön tuotanto ja investoinnit, ympäristöpolitiikka
Energiateollisuus ry
