Ydinvoimaperiaatepäätösten aikana ydinvoimasta uutisoitiin valtavasti kuukausien ajan. Nyt muillekin aiheille on annettu niiden vaatimaa huomiota.

Näin vaalien alla suosikkiteemaksi on noussut maahanmuutto, myös työperäinen maahanmuutto. Näitä kahta on uutisoitu yhdessä mm. Olkiluodon puolalaisia rakentajia koskevissa uutisoinnissa, valitettavasti usein negatiivisessa mielessä. Harvemmin olen kohdannut positiivista uutisointia Olkiluodon ulkomaalaisten työpanoksesta ja paikallisen talouden tai monikulttuurisuuden vuorovaikutuksen hyödyllisyydestä. Kohta tämä haaste on Fennovoimallakin edessä, ja toivottavasti aiheesta nousee silloin myös positiivisia uutisia.

Aihe on minulle erityisen läheinen, sillä olen taustaltani maahanmuuttaja jo vanhaa vuosimallia -88! Minulla on siis omakohtaista kokemusta kulttuuri-integraatiosta jo yli 22 vuodelta, joten itse olen ehtinyt integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan melkoisen hyvin. Lue lisää »

Greenwichin yliopiston professori, energia-asiantuntija Stephen Thomas, esitti Suomessa vieraillessaan mielenkiintoisen vertauksen: Jos kännykät olisivat ydinvoimaloita, ne maksaisivat edelleen tuhansia euroja ja olisivat salkun kokoisia. Lisäksi hinta moninkertaistuisi tilauksen jälkeen, toimitus olisi aina myöhässä ja kestäisi vuosia. Sarjatuotantoon soveltuvat kännykät ja uusiutuvat energianlähteet ovat muuttuneet huikeasti edullisemmiksi ja luotettavammiksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ydinvoimalle on käynyt päinvastoin. Yksittäiskappaleina rakennettavat mammuttivoimalat ovat kokemassa mammuttien kohtalon.

Reilu kymmenen vuotta sitten ydinteollisuus esitti faktana, että Olkiluoto 3:n kokoisen laitoksen rakentaminen maksaisi noin 1,5 miljardia euroa. Kun TVO haki lupaa viidennen reaktorin rakentamiseen, se arvioi hinnaksi 2,5 miljardia. Sopimushinta ei ollut hirveän kaukana: 3 miljardia. Lue lisää »

Ydinvoiman renessanssi (Nuclear Renaissance, La renaissance du nucléaire civil). oli yleisin ilmaisu, jota puhujat käyttivät Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloitteesta järjestelyssä kaksipäiväisessä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy –konferenssissa 8-9.3. Pariisissa. OECD:n konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa yli 60 maasta, 40 delegaation johdossa oli pää- tai muu ministeri. Suomesta mukana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtama arvovaltainen delegaatio. Itse osallistuin konferenssiin kansainvälisen lehdistöryhmän edustajana.

Ydinvoima on tulossa vahvasti joka puolella maailmaa ja monet ydinvoimasta luopumispäätöksen tehneet maat – Ruotsi, Italia, Saksa, Belgia – ovat peruneet aiemmat kansanäänestys- yms. päätökset ja lähtevät rakentamaan uusia laitoksia tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla rajoilla. Lue lisää »

Suomessa liikkunut huhu siitä, että EPR ei kelpaisi briteille turvallisuuspuutteiden takia, on täyttä potaskaa.

Marraskuussa Britannian ydinturvaviranomainen julkaisi tiedotteen siitä, että yksityiskohtaiseen tarkasteluun etenevät laitosvaihtoehdot ovat EDF/Arevan EPR ja Westinghousen AP1000. Silti huhu EPR:stä on pulpahdellut esiin viime aikoina useassa yhteydessä Ylen televisiokanavilta alkaen.

Sen sijaan paikkansa pitää se, että Ranskan, Britannian ja Suomen ydinturvallisuusviranomaiset ovat vaatineet Arevalta EPR-laitostyypin automaatioon liittyviä parannuksia. Vaatimus on julkaistu suomeksi lausuntona STUKin sivuilla.

Moinen turvallisuusviranomaisten puuttuminen suunnitteluun on kuitenkin mielestäni normaalia ja suositeltavaa toimintaa, kun kyseessä on uudentyyppiset tekniset ratkaisut.

Lue lisää »