Suomen energiantuotantorakennetta voi kuvailla monipuoliseksi. Useimmissa maissa energiantuotanto perustuu pääasiassa yhteen tai kahteen energialähteeseen, mutta Suomessa energian kokonaiskulutus muodostuu useista eri energialähteistä. Lue lisää »
Uravalintaa pohtiva tekniikan opiskelija seikkailee tiheässä ja pelottavia ääniä kuhisevassa uutisviidakossa. Suhdanteet heittelevät IT-alaa, kotimaisen metsäteollisuuden tuotantoa rajoitetaan, konepajateollisuus siirtää tuotantoa Aasiaan.
Eräältä tekniikan alalta on kuitenkin kaikunut toinen sävel jo vuosien ajan: Olkiluotoon on rakenteilla maailman suurin ydinvoimalaitos. Eduskunta myönsi kahdelle uudelle voimalaitosyksikölle periaatepäätösluvan. Ydinvoima-alan opiskelijat kiskotaan koulun penkiltä töihin. Lue lisää »
Viime maaliskuussa voimakas maanjäristys Japanissa aiheutti jättitsunamin, joka jälkiseurauksineen vaurioitti vakavasti Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosyksiköitä. Ydinvoiman viime vuosina kautta maailman kokema vahva renessanssi näytti saavan tylyn lopun. Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johdolla päätettiin pian tämän jälkeen sulkea maan ydinvoimalaitokset vuoden loppuun 2022 mennessä. Belgiassa on tehty ehdollinen päätös luopua ydinvoimasta, jos korvaavia energiamuotoja on saatavissa riittävästi. Lue lisää »
Niin, tavallisesti kiinnostus kiviin on jotakuinkin nollassa, jos ei sattumoisin puhuta jalokivistä. Kivet ovat niin jokapäiväistä asiaa, että niitä tuskin huomaa, paitsi jos sellainen on mennyt kenkään tai niitä kaivelee lasten suusta. Jokainen kiven tunnistaa, kun sellaisen näkee ja ymmärtää että niitä tarvitaan eri tarkoituksiin: marmoriveistoksen raaka-aineeksi, materiaalina mihin louhia parkkihalli tai eväidensyöntipaikkana luonnossa, kiuaskivistä puhumattakaan. Ja siihen se sitten jää. Lue lisää »
Kellot on juuri siirretty talviaikaan, ja jouluvalmistelut ovat edessä. Testeistä huolimatta Olkiluodon ydinvoimalaitoksella ei koeta tavallista suurempaa stressiä.
Viime vuosina Suomen energiapoliittista keskustelua on hallinnut yksi puheenaihe; ydinvoiman rakentaminen. Nykyään maassa on neljä toimivaa reaktoria, ja rakenteilla on viides, joka on määrä liittää verkkoon vuonna 2014. Näiden viiden reaktorin lisäksi eduskunta on vahvistanut periaatepäätökset kahdesta muusta reaktorista, joiden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Niiden odotetaan olevan käytössä vuoden 2020 jälkeen. Lue lisää »
Itä-Japanin maanjäristys perjantaina 11.3.2011 ja sitä tunnin päästä seurannut hyökyaalto aiheuttivat vakavan reaktorionnettomuuden, joka on voimalaitoksen lähialueella asuville katastrofi, mutta jonka terveysvaikutukset eivät millään voi ylettyä satojen kilometrien päähän laitokselta. Vaikka Suomessa ei mitään konkreettista vaaraa ollutkaan, Säteilyturvakeskuksessa päätettiin heti, kun polttoainevauriot alkoivat näyttää todennäköisiltä, laittaa onnettomuustilanteita varten säännöllisesti harjoitteleva valmiusorganisaatio pyörimään. Harjoitellun, onnettomuuden terveysvaikutusten ehkäisemiseen tarkoitetun toiminnan sijasta STUKin valmiusorganisaatio pyrki pääasiassa ylläpitämään tilannekuvaa, jotta kansalaisille saataisiin välitettyä mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa. Tehtävä osoittautui haasteelliseksi.
Viime viikolla Pyhäjoen keskustassa riitti vilinää huomattavasti enemmän kuin normaalisti. Tieto siitä, että Fennovoima julkistaa paikkakuntavalintansa levisi kulovalkean lailla keskiviikkoaamuna ja toimittajien lisäksi kuntalaiset lähtivät liikkeelle kuuntelemaan päätöstä, jota kaikki olivat odottaneet jo neljän vuoden ajan – siitä lähtien, kun Fennovoima ilmoitti Pyhäjoen Hanhikiven niemen olevan yksi mahdollinen sijoituspaikka vuonna 2007.
Viimeiset pari kolme vuotta ovat ydinvoiman ympärillä olleet sellaisia, että tylsää ei ole ollut. Olkiluodon vierailukeskus on antanut aitiopaikan seurata ihmisten ydinvoimaan liittyviä kiinnostuksen kohteita ja havainnoida niitä kärkikysymyksiä, joita ihmisten mielissä ja ajatuksissa on. Ydinvoimassa tuntuu olevan aina jotain vaikeasti ymmärrettävää, hahmotettavaa tai huolettavaa. Lue lisää »
Luonto on konkreettisesti lähellä posivalaisia. Työmaatoimistolla työskentelevät voivat seurata ikkunasta lähes viikoittain jänisten temmellystä pihamaalla tai keväisin lintujen pesimäpuuhia. Joitakin vaaranhetkiäkin on koettu, kun liian tuttavalliseksi heittäytynyt koppelo on ahdistellut ulkona kulkijoita. Lue lisää »
World Nuclear News Uusi Suomi NucNet – The Nuclear communications network
