“Kallio repesi silmiemme edessä”, kertoivat Dragsfjärdin kesäasukkaat omituisesta helteenkin aiheuttamasta luonnonilmiöstä huiman hellekesän uutisissa. Meillä loppusijoituksen kanssa työskentelevillä heräsi tietenkin kysymys siitä, voisiko Olkiluodon kallio revetä samalla lailla, ja mistä oikein ylipäätään on kysymys.
Geologit kuitenkin lohduttelevat että Olkiluotoon suunniteltujen loppusijoitustilojen suhteen ei ole mitään hätää. Dragsfjärdin kallion pinnan repeäminen on geologien kielellä niin sanottua pinta- eli eksfoliaatiorakoilua. Tämän repeämisen eli rakoilun synnylle on neljä erilaista syntyteoriaa, muun muassa juuri hellekesän kuumuuteen viittaava korkeista lämpötilaeroista johtuva (termoelastinen) venytys. Ylimääräisen kuorman poistuminen kallion päältä, jolloin se kohoaa ylöspäin. Kuormalla tarkoitetaan mm. 2-3 kilometrin paksuista jäätikköä ja monen kilometrin syvyydeltä pois rapautunutta kallioperää. Syynä voi olla myös kemiallinen rapautuminen. Sen sijaan tämän tyyppistä kallion repeilyä ei aiheuta salamanisku, metsäpalo tai suolan kiteytyminen rakoihin, vaikka tällaisiakin teorioita on esitetty.
Mikä Dragsfjärdissä sitten aiheutti kallion repeämisen? Heinäkuussa oli voimakkaita lämpötilavaihteluita, ja se yhdistettynä meriveden viilentävään vaikutukseen ja maankohoamiseen sekä mahdollisiin voimakkaisiin jännityskenttiin on saanut aikaan repeämisen.
Posiva tutkii loppusijoitutuksen näkökulmasta hieman vastaavia ilmiöitä Olkiluodon Onkalossa. Noin neljänsadan metrin syvyydessä, lähes loppusijoitussyvyydellä maan alla suoritussa POSE (Posiva Spalling Experiment) –kokeesta otettu video näyttää, kuinka kallioon muodostuu rako kokeen aikana. Kokeessa tutkitaan loppusijoituskapselin aiheuttaman lämmön vaikutusta kallioon. Video koostuu yhteensä kahdesta sadasta tunnin välein otetusta kuvast. Vasemmalla näkyy alkuperäinen video ja oikealla “selkovideo”, jossa kivessä tapahtuvat muutokset näkyvät vaalealla värillä. Kokeessa muodostunut rako on hyvin pinnallinen, eikä ulotu kovinkaan syvälle kallion sisään. Työ POSE-kokeen parissa on vielä meneillään ja kaikkia tuloksia ei ole analysoitu. Kallion pinnalla tapahtuvan rakoilun takia ei ole kuitenkaan mitään syytä huolestua, sillä tämänkaltainen rakoilu yltää maksimissaankin vain noin 100 metrin syvyyteen.
Tulkoon uusi hellekesä Olkiluotoonkin!
