Sauna on suomalaiselle parhaimmillaan rentoutumisen ja rauhan oleskelutila. Itselleni siitä on muodostunut vuosien mittaan pakopaikka arjen rasituksilta, hälyltä ja mieltä kutistavilta rutiineilta. Löylyhuone eristää viestintävälineiden tietotulvalta ja antaa ajatukselle tilaa.
Kokonaan en ole kuitenkaan saunomisen yhteydessä katkaissut yhteyttä ulkoiseen informaatioon. Tavakseni on nimittäin muodostunut ottaa löylyhuoneeseen viihdyttävää luettavaa, ja matkailualan lehdet sopivat tähän tarkoitukseen mainiosti. Saunan lämmössä, keskellä talven hyytäviä pakkasia on helppo päästä palmumaisemiin suuntautuvan loman suunnittelussa sopivaan mielentilaan ja tunnelmaan.
Makaan siis lauteilla, luen ja uneksin. Harmikseni havaitsen jossain vaiheessa tätä kuumaksi käyvää nautiskelua, että laadukkaasti tuotetusta matkailulehdestä on käsissäni pian vain kasoittain irtoavia lehtiä. Syynä ilmiöön on lehden sidonnassa käytetyn liiman sulaminen löylyhuoneen lämmössä. Manaan ”suunnitteluvirhettä”, sillä lämpövaikutusta ei ole liiman koostumuksessa otettu huomioon. Mieltä ja kehoa lämmittävään lukuharrastukseen on tullut yllättävä takaisku.
Voimakkaat lämpötilavaihtelut vaikuttavat suomalaisten toimintoihin toki muuallakin kuin saunassa: Auton tuulilasi saattaa haljeta konepesun yhteydessä kovilla pakkasilla eikä kesämökin muurikaan kestä rajua lämmitystä ilman saumojen rakoilua.
Myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa lämpövaikutus on otettava huomioon. Reaktorista poiston jälkeen polttoainenippu tuottaa vielä pitkään lämpöä ja säteilee voimakkaasti. Vesialtaissa tapahtuvan välivarastoinnin aikana polttoaineen lämmöntuotto laskee ja säteily vaimenee.
Kun loppusijoituksen aika koittaa ja polttoaineniput ovat jäähtyneet vähintään 20 vuotta, ne pakataan kuparikuorisiin metallikapseleihin. Tällöin neljä tai12 nippua sisältävä kapseli tuottaa lämpöä enimmillään lähes kahden kilowatin eli auton sisätilan lämmittimen verran.
Riittävällä jäähdytysajalla varmistutaan suunnitteluvaatimusten mukaisesti siitä, että kapselin pintalämpötila ei nouse loppusijoituksen aikana + 100 °C lämpötilaa korkeammaksi. Tätä korkeampi lämpötila voi heikentää kapselia ympäröivän bentoniitin paisuntaominaisuuksia ja lisätä sen vedenjohtavuutta.
Käytetyn ydinpolttoaineen lämmöntuotto on keskeinen loppusijoitustilojen suunnittelua, kuten esimerkiksi kallioon sijoitettavien kapselien keskinäistä etäisyyttä määrittävä tekijä. Riittävän jäähdytyksen ohella loppusijoituskonseptin yksityiskohtainen suunnittelu takaa sen, että polttoaineen lämpövaikutus on hallittavissa.
Omaan saunaharrastukseeni liittyvää ongelmaa en ole ratkaissut löylyhuoneen lämpötilan pudottamisella. Ruotsalaistyyppinen haalea sauna ei innosta ja siksi olen siirtynyt saunalukemisessa nidottuihin lehtiin ja sidottuihin kirjoihin. Ne pysyvät koossa korkeassakin lämmössä.