Kuinka monta runsasaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustilaa Euroopassa vuonna 2025?

Maaliskuun alkupuolella Finlandia-talossa pidetyssä Posivan asiantuntijaseminaarissa esiteltiin yhtiömme tulevien vuosien tutkimus-, kehitys ja suunnittelutyötä. Sen tähtäimenä on loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen jättäminen vuonna 2012. Seminaarin päätteeksi pidetyssä paneelissa asiantuntijat pohtivat sitä, kuinka monta toimivaa runsasaktiivisen jätteen/käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta on toiminnassa Euroopassa vuoteen 2025 mennessä. Panelisteina oli asiantuntijoita Posivasta, SKB:stä (Svensk Kärnbränselehantering Ab), OECD:n ydinenergiajärjestön ydinjätehuolto-osastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Säteilyturvakeskuksesta.

Ei tainnut olla kovin suuri yllätys, että panelistien arviot loppusijoituslaitosten määrästä vaihtelivat yhdestä kolmeen. Suomen ja Ruotsin lisäksi loppusijoittajien kärkijoukkoon kuuluu myös Ranska, joka on rakentanut maanalaista tutkimuslaboratoriota Bureen, noin 200 km Pariisista itään sijaitsevalla alueella vuodesta 2000 lähtien. Sikäläisen lain mukaan loppusijoituspaikka tulee valita vuoteen 2015 mennessä ja loppusijoitus aloittaa vuonna 2025. Itse Buressa käyneenä ja tutkimuksiin sekä paikallisiin päättäjiin tutustuneena en pitäisi Ranskan aikataulua mitenkään epärealistisena. Tutkimuksia savimuodostumassa loppusijoitussyvyydellä noin 400 metrissä on tehty jo joitakin vuosia. Tulevaisuudessa tutkimuslaboratorion alueelle on tarkoitus rakentaa myös varsinaiset loppusijoitustilat.

Loppusijoitusteknologiaa on kehitetty eurooppalaisissa ydinjätehuollon organisaatioissa vuosikymmeniä. Ruotsalaiset esittelivät ensimmäistä versiotaan kallioperäsijoituksesta jo 1970-luvulla. Vähitellen myös Suomessa on omaksuttu samanlainen loppusijoituskonsepti kuin Ruotsissa. Intensiivinen ja sisällöltään varsin yksityiskohtaisesti määritelty yhteistyö Posivan ja Ruotsin SKB:n välillä käynnistyi vuonna 2001 solmitun ensimmäisen viisivuotissopimuksen myötä.

Nyt ydinjätehuollon yhteistyö on laajenemassa, kun viime syksynä perustettiin EU:n Komission tukemana teknologiayhteisö vauhdittamaan ydinjätteen loppusijoitusohjelmia eri maissa. Yhteisön tavoitteena on keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä vaikuttaa siihen, että pitkäikäisen ydinjätteen loppusijoitukseen tarvittavat ensimmäiset loppusijoitustilat saadaan käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Suomen, Ruotsin ja Ranskan ydinjäteorganisaatioiden lisäksi teknologiayhteisön vision takana ovat Belgian, Saksan, Espanjan, Sveitsin ja Britannian organisaatiot.  

Euroopassa on paljon loppusijoitukseen liittyvää osaamista, jota myös Posiva voi teknologiayhteisön kautta hyödyntää. Toisaalta tiedonvaihtoa ja yhteisiä ratkaisuja tarvitaan myös muiden kuin teknisten kysymysten selvittämiseen: eurooppalainen teknologiayhteisö voi osaltaan lisätä suuren yleisön ja päättäjien luottamusta turvallisen loppusijoituksen toteutukseen.