Knoppi 8

Maailman nykyinen energiantuotanto perustuu noin 80-prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, hiilen ja maakaasun polttamiseen.

Loppusijoitustilan lämpötila on korkeimmillaan noin sadan vuoden kuluttua; silloin lämpöä on kuin haaleassa saunassa, 65 astetta.

Tunnetut kohtuullisin kustannuksin louhittavat uraanivarat riittävät nykykäytöllä reilusti yli puoleksi vuosisadaksi. Lisäksi arvioidut lisävarat ovat moninkertaiset tunnettuihin varoihin verrattuna.

Ydinvoima on Suomen merkittävin yksittäinen sähköntuotantomuoto. Se kattaa sähkön hankinnasta lähes neljänneksen.

Suomi tuo ydinvoimalla tuotettua sähköä ulkomailta.

Säteilyturvakeskus kerää ydinvoimalaitosten ympäristöstä vuosittain noin 300 näytettä, joista tutkitaan alueella esiintyviä radioaktiivisia aineita.

Transmutaation avulla pystytään muuttamaan ydinjäte vaarattomaksi aikaisempaa nopeammin. Tällä hetkellä transmutaatio ei kuitenkaan vielä ole kaupallisessa käytössä.

Vuodessa käytetyn polttoaineen aktiivisuus on vähentynyt sadasosaan siitä, mitä se oli välittömästi reaktorista poiston jälkeen.

Ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset ovat alhaiset verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Sähkön hinta määräytyy sähkömarkkinoilla.

Suurin osa maailman uraanista tuotetaan Kanadassa ja Australiassa. Muita paljon uraania tuottavia maita on Kazakstan, Niger, Venäjä, Namibia, Uzbekistan ja Yhdysvallat. Yhdessä ne tuottavat yli 90 % maailman uraanista.

Maailman uraaninkulutus on yhteensä noin 65 000 tonnia vuodessa.

Käyttämätön ydinpolttoaine on vain lievästi radioaktiivista.

Maailmassa on 438 ydinreaktoria ja rakenteilla 58. Yhteensä 2 719 terawattituntia eli 14 prosenttia koko maailman sähköntuotannosta tuotetaan ydinvoimalla.

Suomessa on tuotettu ydinvoimaa vuodesta 1977, kun Loviisassa käynnistettiin Suomen ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala.

Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 4 milllisievertiä, josta ydinvoiman osuus on noin 0,0002 millisievertiä.

Yksi röntgentutkimuksesta saatu keskimääräinen säteilyannos vastaa noin 2 000 vuoden asumista ydinvoimalaitoksen vieressä, jos ei huomioida taustasäteilyn vaikutusta kokonaissäteilyannokseen.

15 % Suomen käyttämästä sähköstä tuotiin vuonna 2008 maamme rajojen ulkopuolelta. Tästä merkittävä osa on ulkomaista ydinvoimaa.

Keskikokoisessa kevytvesireaktorissa uraanipolttoaineesta muuttuu energiaksi alle kilogramma vuodessa. Lisäksi osa polttoaineesta muuttuu uraanin fissiotuotteiksi ja plutoniumiksi.

Suomen kylmä merivesi parantaa ydinvoimaloiden termodynaamista hyötysuhdetta ja sitä kautta sähköntuotantokykyä.

Ydinenergialain mukaan kaikki Suomessa syntyvä radioaktiivinen jäte on käsiteltävä ja loppusijoitettava Suomessa. Ydinjäteen tuonti ja vienti maan rajojen yli on kiellytty.