Kirjoittajat « Ydinreaktioita

Kirjoittajat 0

Selaa sukunimen alkukirjaimen mukaan:

Now viewing 1 through 3 of 3 members found whose last names begin with the letter "S".

Sort by:

Kai

Salminen

Kai Salminen on 32-vuotias teknillisen fysiikan DI, joka viettää kymmenvuotisjuhlaa ydinvoima-alalla ensi keväänä. Nykyiseen tehtäväänsä Fennovoiman projektin- ja laadunhallinnan vastaavana johtajana Kai on päätynyt oltuaan kahdeksan vuotta Fortumilla ydinturvallisuustehtävissä ja toimittuaan Fennovoiman ydinturvallisuuspäällikkönä vuosina 2007 ja 2008. Pienenä poikana Kai haaveili astronautin työstä ja valmistautui ammattia varten ahmimalla avaruutta käsittelevää kirjallisuutta. Työ- ja muiden kavereiden näkökulmasta Kai on osin toteuttanut lapsuuden haaveensa, niin muissa maailmoissa hän välillä on. Kain perheeseen kuuluvat avopuoliso, puolitoistavuotias poika ja neljäkymmentäkiloinen koira. Näistä ainoastaan viimeisen käytös perustuu rationaalisuuteen ja tosiasioiden havainnointiin.
Johtaja, projekti- ja laadunhallinta
Fennovoima Oy
» Lisätietoja ja kirjoitukset
Juhani

Santaholma

Juhani Santaholma (69) on koulutukseltaan oikeustiteteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on jäänyt eläkkeelle Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn toimitusjohtajan tehtävästä 2005. Hän suoritti varsinaisen työuransa Imatran Voima Oy:n (IVO) palveluksessa toimien mm. Loviisan ydinvoimalaprojektin lakimiehenä 1968-81. Tällöin hän oli myös jäsenenä Suomen ydinenergialakitoimikunnissa, jotka valmistelivat nykyisen ydinenergialainsäädännön; samoin Suomen hallituksen valtuuskunnissa, jotka neuvottelivat kansainväliset sopimukset ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä sekä Suomen ydinsulkusopimukseen perustuvan valvontasopimuksen Kansainvälisen atomienergijärjestön IAEA:n kanssa. Myöhemmin Santaholma toimi uutta ydinvoimaa varten perustetun IVOn ja TVO:n yhteisen yhtiön Perusvoima Oy:n toimitusjohtajana sekä sittemmin IVOn lakiasian johtajana ja IVOn ja Nesteen yhdistyttyä Fortumiksi sen sähköenergialinjan, Fortum Power and Heat Oy:n johtoryhmän jäsenenä. Hänellä on ollut lukuisia jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia kansainvälisissä energia-alan järjestöissä. Hän on ollut myös ydinenergianeuvottelukunnan jäsen.
Varatuomari
» Lisätietoja ja kirjoitukset
Timo

Seppälä

Viestintäpäällikkö
Posiva Oy
» Lisätietoja ja kirjoitukset

Viimeisimmät kommentit

Jari Ihonen kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

Kaj: Ennen kuin laitat rahojasi likoon vetoihin, niin tutustu ihmeessä millaiset luvat uusi ydinvoi…

cosplay kommentoi kirjoitusta Ydinvoimalan ympäristövaikutukset vähäisiä:

Mutanttijutut kyllä kuuluvat siihen tasoon, millä ydinvoimakeskustelu on. On hyvä, että tääll�…

Kaj Luukko kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

Haluaako Jari Ihonen lyödä kanssani vetoa: Väitän, että kymmen vuoden sisään Saksassa suunnit…

Jari Ihonen kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

"Eli suhtautuminen ydinvoiman alasajoon ei näytä ollenkaan niin puoluerajat ylittävältä kuin Ja…

Jukka Leskelä kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

No eilen se sitten tapahtui. Saksan hallitus päätti jatkaa ydinvoimaloiden käyttöikää. Eli kum…

ydinkysymys

Kannatan ydinvoimaa, koska haluan kotimaista energiaa.Vastustan ydinvoimaa, koska en halua ydinjätteitä kotimaahani.

Kannatan ydinvoimaa, koska haluan energiaa koko ajan.Vastustan ydinvoimaa, koska haluan koko ajan vihreää energiaa.

Kannatan ydinvoimaa, koska ajattelen tulevaisuutta.Vastustan
ja pelkään ydinvoimaa, koska ajattelen menneisyyttä.

Kannatan ydinvoimaa, koska luotan teknologiaan.Vastustan ydinvoimaa, koska en täysin luota teknologiaan.

Kannatan ydinvoimaa, koska haluan Suomeen
lisää työpaikkoja.Vastustan ydinvoimaa, koska haluan Suomeen
lisää vihreitä työpaikkoja.

Kannatan ydinvoimaa, koska se on edullista.Vastustan ydinvoimaa, koska se on kallista.

Kannatan ydinvoimaa, koska hiilidioksidi-
päästöt huolettavat minua.Vastustan ydinvoimaa, koska radioaktiiviset jätteet huolettavat minua.

Näytä seuraava

Suomalaiset ydinvoimalaitokset takaavat meille omaa tarpeellista sähköntuotantokapasiteettia. Isot ydinvoimaprojektit edellyttävät erityisosaamista, jota ei ole tarvittu länsimaissa pariinkymmeneen vuoteen. Suomessa on huolehdittu hyvin ydinvoimalaitosten edellyttämästä teknisestä osaamisesta ja tutkimuksesta. Suomessa on tällä hetkellä maailman paras ydinturvallisuusosaaminen.

Toisaalta osa ydinvoimalahankkeissa suunnittelusta ja teknologiasta tulevat väistämättä ulkomailta. Myös uraania jalostetaan aina ulkomailla, vaikka siirryttäisiinkin Suomessa louhitun uraanin käyttöön.

Osa ihmisistä pelkää, että liiallinen ydinvoiman tuotanto johtaisi siihen, että Suomesta viedään ulkomaille ydinsähköä ja jätteet jäävät Suomeen.

Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, jotka laajentuvat jatkuvasti enemmän Eurooppaan. Jo nyt meille tuodaan ydinvoimalla tuotettua sähköä naapurimaista. Toimimmeko itse silloin vapaamatkustajina?

Toisaalta ydinvoimalupaa hakeneiden yhtiöiden mielestä ydinvoimalle riittää kotimaistakin kysyntää tarpeeksi. Suomen laki kieltää käytetyn ydinjätteen maahantuonnin tai maasta viennin.

Kuinka paljon tuulivoimaloita ja aurinkokennoja pitäisi olla, jotta saisimme riittävästi sähköä tarpeisiimme? Entä kuinka paljon aurinkoisia päiviä ja tuulta tarvittaisiin, jotta sähköntuotanto olisi jatkuvaa? Jotkut ovat sitä mieltä, että uusiutuviin energiamuotoihin tulee satsata, mutta niitä voidaan käyttää ydinvoiman rinnalla. Toiset taas eivät ole valmiita edes tällaiseen kompromissiin.

Ydinvoimaan liittyy monenlaisia kauhukuvia: ydinonnettomuudet, pienimmätkin ydinterrorismin uhat, aseelliset sovellukset, ydintekniikan hallitsematon leviäminen, puhumattakaan radioaktiivisten jätteiden varastoinnista. Toiset kuitenkin asettavat kielteiset asiat mittasuhteeseen ja ajattelevat ensin ydinvoiman lukuisia etuja. Oletko itse miettinyt näitä kysymyksiä perin pohjin?

Ydinvoiman tärkeimpiä valtteja on se, että voimme tuottaa energiaa ilman suuria hiilidioksidipäästöjä. Ydinteknologia avaa kuitenkin myös muita hyviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa käyttää sähköä esimerkiksi sähköautojen voimanlähteenä tai vaikkapa meriveden suodattamiseen juomakelpoiseksi. Ydinjätteille suomalainen peruskallio, joka on ollut vakaa miljoonia vuosia, on hyvä sijoituspaikka.

Osan mielestä taas ydinteknologiaan liittyy liikaa riskejä ja sen haitat ovat tulleet todistetuiksi monesti viime aikoina.

Kun puhutaan ydinenergiasta, monet näkevät ensimmäiseksi radioaktiivisen pilven leijumassa uhkaavasti heidän kotinsa yllä. Tshernobylin onnettomuus ei hevin unohdu. Toisaalta ydinvoimalaitosten tekniikka, turvallisuusvaatimukset ja kansainvälinen yhteistyö ovat parantuneet merkittävästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, eikä ydinvoimaa tuoteta länsimaissa samalla tekniikalla kuin Tshernobylissä. Suomessa on tuotettu ydinenergiaa jo yli 30 vuotta eikä suuria onnettomuuksia ole sattunut. Voimaloiden turvajärjestelyt mitoitetaan niin, ettei laitoksen ulkopuolelle pahimmassakaan onnettomuudessa pääse säteilyä ihmisen taustasäteilystä saamaa vuosiannosta enempää.

Suuret teknologian harppaukset ovat aina vieneet ihmiskuntaa eteenpäin. Ydinenergia kuuluu kiistämättä tällaisiin keksintöihin. Määrätietoisen tieteellisen tutkimuksen ja kokeiden ansiosta ydinvoiman turvallisuus on nykyään huippuluokkaa.

Toisaalta täydellisinkin teknologia on epätäydellisen ihmisen hallinnassa. Toiset pelkäävätkin, että jotakin hallitsematonta tapahtuu ja ydinvoimala voi jopa räjähtää, jos joku nukahtaa valvomossa. Kuitenkin myös laitosten sisäisiin katastrofeihin on varauduttu, eikä tällaisessa tilanteessa ulkopuolelle tulisi päästöjä kuin ihmisen taustasäteilystä saaman vuosiannoksen verran.

Täydellistä teknologiaa ei ole olemassa. Teollisuudessa on aina riskinsä, oli sitten kyse kemianteollisuudesta, metalliteollisuudesta tai ydinenergiasta. Toiset eivät luota teknologiaan ja pitävät ydinvoimaa kuin ladattuna pommina, joka on valmis räjähtämään, jos inhimillisiä virheitä tapahtuu valvonnassa.
Toiset taas ovat sitä mieltä, että riskit ovat hinta, joka meidän on maksettava, jos haluamme hyötyä teknologian kehityksestä. Ydinvoiman turvallisuus on nykyisin huippuluokkaa ja katastrofitilanteisiin on varauduttu.

Ydinvoima edistäisi työllisyyttä Suomessa ja parantaisi teollisuuden kilpailukykyä. Tulevaisuudessa ydinvoimaan investoidaan maailmalla paljon, ja meillä on mahdollisuus viedä osaamistamme, koska olemme länsimaista ensimmäisinä rakentamassa nykyaikaisia laitoksia. Suomalaista ydinvoimaosaamista viedään jo nyt ulkomaille.

Toiset ovat sitä mieltä, että uusiutuvat energialähteet ovat ydinvoimaa työllistävämpi ratkaisu ja Suomen pitäisi keskittyä vihreiden työpaikkojen luomiseen.

Osa ihmisistä haluaisi luoda Suomeen lisää vihreitä työpaikkoja uusiutuvien energiamuotojen kautta. Ajatellaan myös, että uusiutuvat energiamuodot olisivat meille vientivaltti, jos ydinvoiman osuus maailman energiatuotannossa vähenisi.

Toiset taas näkevät suomalaisessa ydinvoimaosaamisessa tulevaisuuden mahdollisuuden. Osaamisemme on jo nyt huippuluokkaa, ja sille riittää kysyntää, kun ydinvoiman käyttö maailmalla väistämättä lisääntyy.

Fossiiliset polttoaineet käyvät yhä harvinaisemmiksi, ja niillä tuotetun energian hinta voi riistäytyä käsistä. Ydinenergian hinta sen sijaan pysyy vakaana, vaikka uraanin hinta heittelisikin.

Tämä johtuu siitä, että ydinvoimalaitoksen tuotantokustannuksista vain pieni osa syntyy polttoaineesta. Suurin osa kustannuksista syntyy ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, turvallisuusjärjestelmistä sekä ydinjätehuollon järjestelyistä.

Ydinvoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä, joten ydinsähkö ei edellytä päästöoikeuksien hankintaa. Säästö näkyy myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Ydinvoimalan rakentaminen maksaa miljardeja euroja. Toisaalta sähkön tuotanto on edullisempaa ja kustannusten osalta ennustettavampaa kuin fossiililla polttoaineilla tuotettu sähkö. Ydinvoimassa maksavat mittavat turvallisuusjärjestelyt sekä radioaktiivisten jätteiden käsittely ja loppusijoitus.

Toisaalta ydinenergian tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä, joten säästö on merkittävä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Hiilidioksidipäästöt vauhdittavat ilmastonmuutosta. Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa sähköntuotannossa erityisesti kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa. Ydinvoimalaitoksista ei synny hiilidioksidipäästöjä.

Rajattu määrä radioaktiivisia jätteitä on joidenkin mielestä pienempi paha kuin hallitsemattomat hiilidioksidipäästöt. Osa on kuitenkin sitä mieltä, että ojasta ei pidä mennä allikkoon ja on parempi välttää radioaktiivisia jätteitä panostamalla uusiutuviin energiamuotoihin.

On totta, että ydinteollisuus tuottaa radioaktiivisia jätteitä, jotka eivät hajoa vuosikausiin. Tällä hetkellä ei myöskään tunneta keinoa, jolla niistä päästäisiin kokonaan eroon. Jätteet loppusijoitetaan aikanaan peruskallioon, eikä mikään ole täysin varmaa sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Voimmeko jättää seuraaville sukupolville tällaisen perinnön?

Toisaalta radioaktiivisia jätteitä ei synny suurta määrää ja niiden varastointiin ja loppusijoitukseen on kehitetty luotettavat menetelmät. Suomalainen peruskallio on ollut vakaa miljoonia vuosia ja jätteen radioaktiivisuudesta on muutaman kymmenen vuoden välivarastoinnin jälkeen jäljellä enää tuhannesosaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamisissa hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöissä piilee radioaktiivisia jätteitä paljon suurempi riski terveydelle ja hyvinvoinnille.

Tiesitkö tämän ydinvoimasta?

Maailman nykyinen energiantuotanto perustuu noin 80-prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, hiilen ja maakaasun polttamiseen.

Loppusijoitustilan lämpötila on korkeimmillaan noin sadan vuoden kuluttua; silloin lämpöä on kuin haaleassa saunassa, 65 astetta.

Tunnetut kohtuullisin kustannuksin louhittavat uraanivarat riittävät nykykäytöllä reilusti yli puoleksi vuosisadaksi. Lisäksi arvioidut lisävarat ovat moninkertaiset tunnettuihin varoihin verrattuna.

Ydinvoima on Suomen merkittävin yksittäinen sähköntuotantomuoto. Se kattaa sähkön hankinnasta lähes neljänneksen.

Suomi tuo ydinvoimalla tuotettua sähköä ulkomailta.

Säteilyturvakeskus kerää ydinvoimalaitosten ympäristöstä vuosittain noin 300 näytettä, joista tutkitaan alueella esiintyviä radioaktiivisia aineita.

Transmutaation avulla pystytään muuttamaan ydinjäte vaarattomaksi aikaisempaa nopeammin. Tällä hetkellä transmutaatio ei kuitenkaan vielä ole kaupallisessa käytössä.

Vuodessa käytetyn polttoaineen aktiivisuus on vähentynyt sadasosaan siitä, mitä se oli välittömästi reaktorista poiston jälkeen.

Ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset ovat alhaiset verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Sähkön hinta määräytyy sähkömarkkinoilla.

Suurin osa maailman uraanista tuotetaan Kanadassa ja Australiassa. Muita paljon uraania tuottavia maita on Kazakstan, Niger, Venäjä, Namibia, Uzbekistan ja Yhdysvallat. Yhdessä ne tuottavat yli 90 % maailman uraanista.

Maailman uraaninkulutus on yhteensä noin 65 000 tonnia vuodessa.

Käyttämätön ydinpolttoaine on vain lievästi radioaktiivista.

Maailmassa on 438 ydinreaktoria ja rakenteilla 58. Yhteensä 2 719 terawattituntia eli 14 prosenttia koko maailman sähköntuotannosta tuotetaan ydinvoimalla.

Suomessa on tuotettu ydinvoimaa vuodesta 1977, kun Loviisassa käynnistettiin Suomen ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala.

Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 4 milllisievertiä, josta ydinvoiman osuus on noin 0,0002 millisievertiä.

Yksi röntgentutkimuksesta saatu keskimääräinen säteilyannos vastaa noin 2 000 vuoden asumista ydinvoimalaitoksen vieressä, jos ei huomioida taustasäteilyn vaikutusta kokonaissäteilyannokseen.

15 % Suomen käyttämästä sähköstä tuotiin vuonna 2008 maamme rajojen ulkopuolelta. Tästä merkittävä osa on ulkomaista ydinvoimaa.

Keskikokoisessa kevytvesireaktorissa uraanipolttoaineesta muuttuu energiaksi alle kilogramma vuodessa. Lisäksi osa polttoaineesta muuttuu uraanin fissiotuotteiksi ja plutoniumiksi.

Suomen kylmä merivesi parantaa ydinvoimaloiden termodynaamista hyötysuhdetta ja sitä kautta sähköntuotantokykyä.

Ydinenergialain mukaan kaikki Suomessa syntyvä radioaktiivinen jäte on käsiteltävä ja loppusijoitettava Suomessa. Ydinjäteen tuonti ja vienti maan rajojen yli on kiellytty.

Muualla verkossa

Brave New Climate Professori Barry Brook bloggaa ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta.

CO2-raportti CO2-raportti on vuonna 2008 perustettu verkossa ilmestyvä sitoutumaton uutislehti. CO2-raportti julkaisee myös koko Suomen kattavaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa.

COP15 Copenhagen YK:n ilmastokonferenssi Kööpenhaminassa

Energiateollisuus Sähkö- ja kaukolämpöalan elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.

Fennovoima Fennovoima tuo kilpailua sähkömarkkinoille.

FinNuclear FinNuclear-hankkeella tavoitellaan maailmanlaajuisen ydinenergiarenessanssin taloudellista hyödyntämistä kotimaisissa yrityksissä.

Foratom The European Atomic Forum (FORATOM) is the Brussels-based trade association for the nuclear energy industry in Europe.

Fortum ja ydinvoima Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä energiayhtiö.

IAEA Maailman ydinvoima-alan yhteistyön keskus.

IEA Energia-alan kansainvälinen yhteistyöjärjestö, joka neuvoo jäsenmaitaan energiapolitiikassa.

IPCC – Intergovernmental Panel on Climate Change Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, vuonna 1988 perustettu asiantuntijoiden työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä.

MTV3.fi — Ydinvoima MTV3:n verkkotoimitus seuraa ydinvoimakeskustelua omalla teemasivullaan.

Nuclear.ru Venäläinen ydinvoimateollisuutta käsittelevä uutisportaali.

OECD Nuclear energy Agency (NEA) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ydinenergiajärjestö, joka palvelee OECD:n jäsenmaita tieteellisenä ja alan kehitystä tukevana asiantuntijajärjestönä.

Posiva Posiva vastaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, siihen liittyvistä tutkimuksista ja muista asiantuntijatehtävistä.

Säteilyturvakeskus Turvallisuutta valvova viranomainen, tutkimuslaitos ja asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta-ajatus on ihmisten suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.

Suomen Atomiteknillinen Seura ATS on tieteellinen seura, jonka toiminta kattaa laajasti koko ydintekniikan alan.

TEM – Ydinenergia Työ- ja elinkeinoministeriön ydinvoimatietoa, mm. kaikkien uutta ydinvoimalupaa hakeneiden yhtiöiden ympäristövaikutusten arvioinnit.

Teollisuuden Voima Oyj – TVO:n verkkolehti Ydin TVO tuottaa edullista energiaa turvallisesti ja luotettavasti suomalaiselle teollisuudelle ja suomalaisille kotitalouksille.

Tilastokeskus – energiatilastot

Wikipedia – Ydinvoima Suomenkielisen Wikipedian ydinvoima-aiheinen artikkeli, sisältää mm. tyypillisimmät väitteet ydinvoiman puolesta ja vastaan.

WWF Maailmanlaajuisesti toimiva, ydinvoimaan kriittisesti suhtautuva luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi.

Ydinasiaa Ydinasiaa on peruspaketti säteilystä ja ydinsähköstä peruskoulun ja lukion luonnontieteiden opetuksen tueksi.

YLE.fi — Ydinvoimaa YLE seuraa ydinvoimalaprojektien etenemistä teemasivuilla. Sisällöntuotannossa ovat mukana Ylen toimitukset Kemissä, Oulussa ja Porissa, sekä YLE Uutiset.

Ydinreaktioita

Tiedot

Kirjoittajat 0

Viimeisen kuukauden suosituimmat

Viimeisimmät kommentit

Jari Ihonen kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

cosplay kommentoi kirjoitusta Ydinvoimalan ympäristövaikutukset vähäisiä:

Kaj Luukko kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

Jari Ihonen kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

Jukka Leskelä kommentoi kirjoitusta Selviääkö Saksa ilman ydinvoimaa?:

ydinkysymys

Tiesitkö tämän ydinvoimasta?

Muita ydinvoima-aiheisia blogeja

Energiauutisia muilta sivustoilta

World Nuclear News

Uusi Suomi

NucNet – The Nuclear communications network

Muualla verkossa