[Toimituksen huomio: julkaisemme poikkeuksellisesti syvempää taustoitusta antavan vieraskirjoituksen englanniksi]
The UK government has over the course of 10 years gone from what was essentially a phase out policy, with no support for nuclear, to having what is now the most ambitious new build plans in Europe. All this in order to help meet the country’s pressing climate change and energy security objectives.

As one of the pioneers of nuclear technology the UK has an extensive history in nuclear power, with its first power reactor at Calder Hall beginning operation back in 1956. There are currently three main designs of reactor present on the British Isles, representing three generations of reactor technology:

- Magnox reactors: UK-designed first generation reactor which employs a graphite moderator and carbon dioxide coolant. Runs on un-enriched all metal fuel
- Advanced Gas-cooled Reactors (AGRs): second generation UK-designed reactor which employs a graphite moderator and carbon dioxide coolant. Runs on slightly enriched (2-3%) uranium dioxide fuel
- Pressurised Water Reactor: one 4-loop Westinghouse designed PWR at Sizewell B, which started operation in 1995 Lue lisää »

Itä-Japanin maanjäristys perjantaina 11.3.2011 ja sitä tunnin päästä seurannut hyökyaalto aiheuttivat vakavan reaktorionnettomuuden, joka on voimalaitoksen lähialueella asuville katastrofi, mutta jonka terveysvaikutukset eivät millään voi ylettyä satojen kilometrien päähän laitokselta. Vaikka Suomessa ei mitään konkreettista vaaraa ollutkaan, Säteilyturvakeskuksessa päätettiin heti, kun polttoainevauriot alkoivat näyttää todennäköisiltä, laittaa onnettomuustilanteita varten säännöllisesti harjoitteleva valmiusorganisaatio pyörimään. Harjoitellun, onnettomuuden terveysvaikutusten ehkäisemiseen tarkoitetun toiminnan sijasta STUKin valmiusorganisaatio pyrki pääasiassa ylläpitämään tilannekuvaa, jotta kansalaisille saataisiin välitettyä mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa. Tehtävä osoittautui haasteelliseksi.

Lue lisää »

Vuosi sitten pukin matka Korvatunturilta etelään sujui sutjakkaasti, lunta oli runsaasti pulkan alla. Tänä vuonna lunta on vielä enemmän. Tulossa on oikea Wanhan Ajan Hyvä Joulu. Pukin pajassa on tehty lumilapiota urakalla, eikä siltikään kaikkia lahjalapiotoivomuksia kyetä täyttämään.

Tänä jouluna Pukki jakaa globaaleja lahjoja. Olihan YK:n ilmastosopimuksen 16. osapuolikokous vastikään kaksi viikkoa koolla Meksikon Cancúnissa, ja sieltä Pukin tontut eivät raportoineen kovin kummoisia lahjoja ihmiskunnalle.

Mutta Pukkipa panee paremmaksi. Lue lisää »

Ydinenergia ja sitä kautta myös ydinjätteen loppusijoitus on ollut viime aikoina yleisenä puheenaiheena. Syynä tähän on tietenkin uusiin voimalaitoslupiin liittyvä pitkälti poliittissävytteinen kädenvääntö tai sitten OL3:n rakentamiseen liittyvät ongelmat. Aina näissä tilanteissa tulee ihmetelleeksi myös median roolia ydinvoimakeskustelussa ja aivan erityisesti loppusijoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Olen ollut geologina mukana jätteen jemmauksessa pian 30 vuotta ja koko tämän ajan suuri yleisö ja päättäjät ovat jakautuneet leireihin puolesta tai vastaan. Sitten on huomattava joukko liikkuvia, liekö kolmannes, joilla ei ole syystä tai toisesta kantaa. Tästä voisi päätellä, että yleistajuiselle tiedottamiselle ja keskustelulle olisi tilausta.

Äänekäs ydinvoiman ja loppusijoituksen vastustajien ydinjoukko luo vahvaa mielikuvaa katastrofaalisesta tulevaisuudesta, tai oikeastaan tulevaisuuden puutteesta, radioaktiivisuuden saastuttamasta maassa. Tässä yhteydessä sekoitetaan huoletta aika ja mittakaavat puhumattakaan luonnontieteellisistä asioista. Hurjatkin väittämät menevät lävitse sen vuoksi, että ihmisillä ei vain ole riittävää koulusivistyksen tuomaa taustaa käsitellä geoympäristöön liittyviä kysymyksiä. Vilkaiskaapa vaikka jälkikasvunne koulukirjoja sillä silmällä. Itselleni oli havahduttavaa selata ala-asteikäisen tyttäreni fysiikan kirjaa. Muutamalle geologiaa käsittelevälle sivulle oli saatu mahtumaan uskomaton määrä aivan perustavaa laatua olevia virheitä. Monet opettajat saattavat jättää nämäkin muutamat sivut väliin jotenkin vaikeina. Näyttää siltä ettei tulevaisuuden keskivertopäättäjillä ja -äänestäjillä ole yhtään sen parempia valmiuksia arvioida yhteiskunnan energia- ja raaka-ainehuoltoon tai ympäristöön liittyviä kysymyksiä, kuin nykyiselläkään polvella, vaan kenttä on edelleen avoin villille populismille. Lue lisää »

Greenwichin yliopiston professori, energia-asiantuntija Stephen Thomas, esitti Suomessa vieraillessaan mielenkiintoisen vertauksen: Jos kännykät olisivat ydinvoimaloita, ne maksaisivat edelleen tuhansia euroja ja olisivat salkun kokoisia. Lisäksi hinta moninkertaistuisi tilauksen jälkeen, toimitus olisi aina myöhässä ja kestäisi vuosia. Sarjatuotantoon soveltuvat kännykät ja uusiutuvat energianlähteet ovat muuttuneet huikeasti edullisemmiksi ja luotettavammiksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ydinvoimalle on käynyt päinvastoin. Yksittäiskappaleina rakennettavat mammuttivoimalat ovat kokemassa mammuttien kohtalon.

Reilu kymmenen vuotta sitten ydinteollisuus esitti faktana, että Olkiluoto 3:n kokoisen laitoksen rakentaminen maksaisi noin 1,5 miljardia euroa. Kun TVO haki lupaa viidennen reaktorin rakentamiseen, se arvioi hinnaksi 2,5 miljardia. Sopimushinta ei ollut hirveän kaukana: 3 miljardia. Lue lisää »

Suomalaiset ovat neljän maapallon kansaa. Se tarkoittaa, että jos kaikki maapallon asukkaat käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, niiden tuottamiseen tarvittaisiin neljä maapalloa. Ilmastonmuutos on kenties kuuluisin luonnonvarojen liikakäytöstä syntynyt ongelma. Kiireelliset toimet ilmastopäästöjen rajoittamiseksi ovat välttämättömiä, jotta voimme ehkäistä ilmastokatastrofin ja ratkaista muut ympäristöongelmat. Teollisuusmaissa tarvitaan vähintään 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 90 % vähennykset 2050 mennessä, jotta globaalin keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahden asteen onnistuisi todennäköisesti. Ilmakehä ei kuuntele tekosyitä tavoitetason alentamiseksi tästä. Lue lisää »

Valtioneuvoston käsiteltävänä on kolme periaatepäätöshakemusta uuden ydinvoiman yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta: Fennovoima Oy:n, Fortum Oyj:n ja Teollisuuden Voima Oyj TVO:n. Hakemukset on poliittisessa mielipiteenilmaisussa kytketty yhteen.

Ydinenergialaissa (YEL) edellytetty valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitettu haettavaksi hankkeen alkuvaiheessa poliittisena vihreänä valona edetä  hankkeessa kohti mahdollista investointipäätöstä. Investointipäätöstään varten myönteisen periaatepäätöksen saanut voimayhtiö järjestää tarjouskilpailun, minkä jälkeen seuraa laitostoimittajan ja laitosvaihtoedon valinta, sijaintipaikan lopullinen valinta sekä varsinaisen YEL:ssa edellytetyn rakentamisluvan valmistelu. Periaatepäätöshakemuksen tekeminen edellyttää, että sitä ennen luvanhakija on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), josta on oma lainsäädäntönsä.

Valtioneuvoston myönteinen periaatepäätös eduskunnan ratifioimanakaan ei  vielä merkitse voimayhtiön investointipäätöstä eikä valtioneuvoston rakentamisluvan myöntämistä. Koska ei ole varmaa, tekeekö voimayhtiö koskaan lopullista investointipäätöstä, periaatepäätös myönnetään määräaikaisena.
Ydinenergialainsäädäntö eikä muukaan lainsäädäntö estä useampien periaatepäätösten samanaikaista voimassaoloa. Tämä voikin olla tarpeen, jotta turvataan jatkoon useampia päätösvaihtoehtoja.

Lue lisää »

Ruotsin energiapolitiikan avainsana on ehkä. Kaksikymmentäyhdeksän vuotta sitten ruotsalaiset äänestivät ydinvoiman tulevaisuudesta. Tästä asti on ydinvoima ollut poliittinen taistelukysymys.

Ruotsin Keskustapuolueen entinen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin teki vuonna 1970 kansalaisille ydinvoimasta omantunnon kysymyksen sanomalla, että Keskustapuolue ei tule koskaan ottamaan omalletunnolleen ydinvoiman kehittämistä ja kasvua. Fälldin tultua 1976 vaalivoiton jälkeen pääministeriksi omatunnon kysymykset unohtuivat ja Fälldin teki Ruotsista yhden maailman eniten ydinvoimasta riippuvaisen valtion. Tässä Fälldin käytti hyväkseen juuri tuota energiapolitiikan avainsanaa — ehkä.

Lue lisää »

Euroopan komissio perusti vuonna 2007 Euroopan ydinenergiafoorumin ENEF:in. Foorumin julkilausuttuna tarkoituksena oli olla “unique platform for a broad discussion, free of any taboos, on transparency issues as well as the opportunities and risks of nuclear energy”. Osoitukseksi avoimuudesta mukaan pyydettiin työnantajani, ympäristöjärjestö Greenpeace sekä kaksi muuta ympäristöjärjestöä.

Yksi foorumin ensimmäisiä tehtäviä oli pohjustaa komission esitystä EU:n ydinturvallisuusdirektiiviksi. Ympäristöjärjestöjen lähtökohtana on, että ydinturvallisuuslainsäädännön yhtenäistäminen ja valvonnan tehostaminen on hyvä asia, mutta se ei saa johtaa siihen, että tiukempaa linjaa vetäviä maita painostetaan laskemaan vaatimustasoaan unionin asettamalle minimitasolle. Greenpeacen vaatimuksesta foorumin päätelmiin kirjattiin kahdessa eri kokouksessa, että se tukee Euroopan-laajuisten ydinturvallisuusohjeiden käyttöönottoa vain, jos ne pohjautuvat parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ja parhaan hallinnollisen käytännön (BRP) periaatteille.

Lue lisää »

Suomen kannattaa varmistaa, että pärjäämme globaalissa kilpailussa ulkomaalaisista matkailijoista. Tässä tarkoitan Suomeen suuntautuvaa ja Suomessa tapahtuvaa matkailua. Myös suomalaisia tulee edelleen kannustaa matkailemaan kotimaassaan. Kun matkailu tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa Suomessa, se työllistää ja tuo hyvinvointia eikä se siirry Aasiaan, Intiaan eikä Etelä-Amerikkaan. Matkailu- ja ravintolapalvelujen (mukaan lukien koko ravintola-ala, matkailuun liittyvä liikenne ja matkailun synnyttämät ostokset kaupoista) osuus bruttokansantuotteesta on 3,4 %. Kansallisessa matkailustrategiassa on asetettu tavoitteeksi matkailun merkittävä kasvu. Suomessa tapahtuvan matkailun kehittämiseen pitää ja kannattaa panostaa!

Ulkomailta katsottaessa Suomi on kuin saari – tänne on useimmiten tultava lentäen tai laivalla. Paitsi Venäjältä, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta tultaessa.  Erityisesti Venäjä on suuri mahdollisuutemme. Meidän on onnistuttava houkuttelemaan venäläiset palaamaa lomanviettoon ja ostoksille Suomeen heti kun talouden taantuma heillä hellittää. Koko matkailutoimialan menestystä ajatellen liikenneyhteyksien (raide- ja lentoliikenteen, tieverkoston), puitteiden, tuotteiden ja palveluiden laadun ja toimintaympäristön on oltava kunnossa. Ja yritysten on saatava riittävästi ja varmasti edullista ja ympäristöystävällistä ydinenergiaa. Ja matkailu- ja ravintola-alan yritysten tulisi saada sama alempi sähkövero, kuin perinteisillä teollisuuden toimialoilla.

Lue lisää »