Uusi ura, vielä kerran
Suomessa ydinturvallisuuden edistämiseksi on tehty oikeita asioita. Ydinvoimalaitoksista on pidetty huolta ja myös turvallisuutta on kehitetty niiden koko elinkaaren ajan.
Viilennystä helteeseen Olkiluodon vierailukeskuksessa
Kuluneen kesän aikana olemme saaneet nauttia poikkeuksellisen lämpimistä keleistä Suomessa. Monille Suomen viileyteen tottuneelle se on ollut jopa liian lämmintä. Tänä kesänä, edellisten vuosien tapaan, järjestimme yleisölle mahdollisuuden tutustua Olkiluotoon opastetusti. Ns. kesäkeskiviikot olivat viime vuonna niin suosittuja, että tänä […]
Oodi energialle
Kaiken tuon mahdollistaa vain riittävä energian määrä, eikä dinosaurusten (fossilisten polttoaineden:) polttaminen ole pidemmällä aikavälillä fyysisestikään ratkaisu. Biomassakin vain rajallisesti. Energian on oltava sekä ydinvoimaa (ml. fuusio) että uusiutuvaa. Yksinään kumpikaan niistä ei tule riittämään (toivottavasti) kasvavien energiatarpeiden täyttämiseen.
Fortumin Kestävän kehityksen raportti 2013 julkaistu
dinvoimalla on keskeinen asema Fortumin energiantuotannossa. Vuonna 2013 Fortumin ydinvoimatuotanto oli 23,7 terawattituntia eli 34 % yhtiön sähköntuotannosta. Fortum on myös merkittävä ydinvoiman konsultointipalvelujen tarjoaja. Kestävän kehityksen raportista (http://annualreport2013.fortum.com/fi/kestava-kehitys) 2013 löytyy lisää tietoa toiminnastamme.
Uutta ajattelua (polttoaine)kiertoon
Suomessa jälleenkäsitelty uraanipolttoaine on uutta, mutta maailmalla se on yllättävän tunnettu, vaikkakaan ei kovin yleisesti käytetty polttoainetyyppi. Nykyisin noin 2 % maailman ydinreaktoreissa käytettävästä polttoaineesta on valmistettu jälleenkäsitellystä uraanista.
Vieraita aineita ONKALOssa
Mutta ei ihan mitä tahansa vieraita aineita. Kaikki loppusijoitustilan rakentamisessa käytetyt rakennusmateriaalit ovat kulkeneet ennen ONKALOn suuaukosta alaspäin menoa myös Posivan pitkäaikaisturvallisuudesta vastaavien henkilöiden kautta. Käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikaisturvallisuuden hallintaan kuuluu osana myös rakennusmateriaalit , joiden käyttö ONKALOssa on luvitettu etukäteen. […]
Ulkosuomalaisten kirjeäänestyksestä Belgian sähköntuotantoon
Pian ovat EU-vaalit, ja tietysti vilkasta äänestämistä odotetaan myös ulkosuomalaisilta. Se, miten Euroopan parlamentti suhtautuu energiakysymyksiin on jatkossa kiinni meidän kaikkien – niin myös ulkosuomalaisten – äänestysaktiivisuudesta.
Onko ydinvoima cleantechiä?
Tämän pintapuolisen raapaisun perusteella ydinvoiman rajaaminen cleantechin ulkopuolelle tuntuu hieman mielivaltaiselta.
Kohti valoa
Tällä hetkellä yli 60 % maailman sähköstä tuotetaan näillä fossiilisilla polttoaineilla. Eikä sellaista kehitystä ei ole nähtävissä, että hiilen ja kaasun osuus sähköntuotannossa merkittävästi laskisi.
Atomit Rauhan Puolesta
Ydinmateriaalivalvonnan juuret johtavat toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin heräsi ajatus ydinenergian käytön rajoittamisesta rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Arkipäivää yhteisöviestinnän alueilla
Kauan, kauan sitten kävin markkinointiviestinnän kurssin, jolta mieleen jäi ainakin, että yrityksen on hyvä pitää jonkin verran melua itsestään, niin että ylipäätään tiedetään sen olevan olemassa. Sen jälkeen voidaan edetä mainontaan, myyntiin ja myynninedistämiseen, joihin läheisesti liittyvät suhdetoiminta ja sponsorointi. […]
Ydinhistorian harhapoluilla
Erikoisemmasta päästä esimerkkejä aikaa kuvanneesta optimismista oli Fordin konsepti vuodelta 1958: Ford Nucleon ‒ pienellä ydinreaktorilla varustettu höyryturbiiniauto.
Ekonomisti Vartiaisen ajatuksia mukaillen
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen neuvoo huhtikuussa julkistamassaan kirjassa, että Suomen kaltaisessa maassa poliitikkojen tulisi keskittyä työnvoiman tarjonnan lisäämiseen. Ei siis kysynnän eli työpaikkojen luomiseen, kuten perinteisesti ajatellaan. Vartiaisen mukaan mitä enemmän työvoimaa on käytettävissä, sitä enemmän on […]
Ydinvoimaa Hollywoodista
Vaikka tieteen ja tekniikan käyttö viihteen mausteena ei aivan ongelmatonta olekaan, on se silti kannatettavaa. Kuinka monta insinööriä tässäkin maassa olisi vähemmän, jos esimerkiksi MacGyver takatukkineen ei olisi koskaan pelastanut maailmaa?
Harjoittelijana Posivan viestinnässä
7.1.2013 käynnistyi harjoitteluni Posivan viestinnässä. Kaikki ei kuitenkaan alkuun mennyt ihan niin sujuvasti, kuin olisi voinut. Minulle osoitettu läppäri ei ottanut toimiakseen ja help deskin väkikin kutsui ongelmaa “henkipuolen jutuiksi”. Milloin ei koko kone käynnistynyt, milloin se ei saanut yhteyttä […]
Käänteistä energiansäästöä
”Keväällä aurinkoisina päivinä avaan kerrostaloasuntoni ikkunan ja istahdan olohuoneen tuoliin toppatakki päällä ottamaan aurinkoa. Se kun ei näy mitenkään mun sähkölaskussa.” ”Meillä laitetaan sauna päälle lähes joka päivä. Välillä kukaan ei kuitenkaan muista mennä löylyyn kiireisten kodin askareiden keskeltä.”
Laatua ja “laatua”
Isotätini kotiin tehtiin keittiöremontti. Kului joitakin kuukausia, ja keittiön seinäkaappi putosi alas. Onneksi ajankohta oli varhainen aamu, jolloin ei-aamuvirkku isotätini nukkui sikeästi aina hirmuiseen rytinään saakka.
Pystymetsästä ydinvoimayritykseen
Vaikka henkilöstöhallinto nähdään vielä monin paikoin tukitoimintona, joka ylläpitää lähinnä työsuhdeasioita, erityisesti ydinvoima-alalla jatkuva osaamisen kehittäminen ja kouluttaminen ovat tärkeimpiä asioita henkilöstöhallinnon arjessa.
Tunnistatko yleisen vaaramerkin?
Jos kuulet yleisen vaaramerkin, siirry sisätiloihin, sulje luukut ja ilmanvaihto, avaa radio tai teksti-tv:n sivut 866-868, vältä matkapuhelimen käyttöä ja odota ohjeita viranomaisilta.
Karvalakkioppitunti sähköjärjestelmästä huonoilla vertauskuvilla höystettynä
Tarkemmin ajateltuna lähijunien toiminta on ollut viime vuosina Suomessakin takkuavaa joten ehkäpä VR:ää voisikin kutsua joukkoliikenteen tuulivoimaksi.
Ajatuksia ATS Ydintekniikan seniorinumeroa kootessa
Onneksi meillä on yhdistyksiä ja olemme yhdistyskansaa. Tämä tarjoaa taltiointipaikan erilaisille kokemuksille myös hieman laajemmassa kontekstissa ja henkilökohtaisilla painotuksilla höystettynä. Historia saa lihaa luitten päälle.
Kommelluksia Posivan vierailuilta
Japanilainen ryhmä ei halunnut haastatella asiantuntijaamme, koska hänen tittelinsä oli vain insinööri, ei siis mikään johtaja. Tästä virisikin idea: voidaksemme palvella parhaiten aasialaisia vieraitamme pitäisi kaikilla olla erityistittelit näitä vierailuja varten.
Kurkota tähtiin!
Ydinpolttoaineen energiatiheys on yli miljoonakertainen kemiallisten rakettien polttoaineeseen nähden, joten hyötykuormaa saataisiin raketin kyytiin huomattavasti enemmän, kun polttoainetta ei tarvitsisi rahdata mukana niin paljon.
Kesätelttailua
Tyypillisesti aiheet pyörivät viime ajan kestosuosikeissa: Olkiluoto kolmosen valmistuminen, Fukushiman vaikutus, miten Olkiluodossa on huomioitu vastaava. Todelliseksi kestosuosikiksi on vuosien varrella muodostunut käytetyn polttoaineen kohtalo.
Ydinvoima herättää kysymyksiä Pyhäjoella
Suomessa ei 70-luvun jälkeen ole ollut uutta ydinvoimapaikkakuntaa, joten ei ihme että pyhäjokisilla on aivan valtava jano saada tietoa ydinvoimasta.
Ympäristön tilan seurantaa ja jatkuvaa parantamista
Vuoden ensimmäinen neljännes on takanapäin. Iso osa alkuvuoden työajastani on kulunut tavanomaiseen tapaan erilaisten raporttien laatimiseen: ympäristöluvan vaatimia raportteja viranomaisille ja kunnille, vuosiraportteja yhtiön omalle henkilökunnalle, ympäristöraportti sekä omalle henkilöstölle että sidosryhmille. Ympäristöraporttimme toimii myös EMAS-selontekona, joka on kolmannen osapuolen […]
Vuosi Fukushiman jälkeen
En ole varma minkälaista reaktiota odotin, kun maailma vuosi sitten seurasi kolmen yhtäaikaisen ydinonnettomuuden epätoivoiselta näyttäviä pelastustöitä Fukushiman Daiichin voimalaitoksella. Räjähdys toisensa perään, laitosalueen ajoittain erittäin korkeat säteilyarvot, evakuointi 20 kilometrin säteeltä, ulkomaalaiset asukit pyrkimässä ulos maasta, EU:n energiakomissaari julistamassa […]
Varo, nyt säteilee!
Ihmisluonteelle on tyypillistä pelätä epätavallisia vaaroja, joita ei normaalisti elämässä kohtaa. Pelkoa ei monesti välttämättä hälvennä tieto siitä, että vaara on erittäin epätodennäköinen tai että siitä aiheutuva haitta olisi mitättömän pieni.
Tuotantovuosi 2011: Turvallisuus ja käytettävyys kulkevat käsi kädessä
Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli turvallinen ja hyvä tuotantovuosi 2011. Voimalaitoksella ei ollut vuonna 2011 yhtään kansainväliselle vakavuusasteikolle (INES) yltänyttä ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta merkityksellistä tapahtumaa. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin oli kansainvälisesti erittäin korkea, 94,3 prosenttia. Laitos oli koko käyttöjakson […]
Energiaa ihmisvoimin?
Kuinka paljon energiaa pyöräillessä tuottaa?
