Vuoden ensimmäinen neljännes on takanapäin. Iso osa alkuvuoden työajastani on kulunut tavanomaiseen tapaan erilaisten raporttien laatimiseen: ympäristöluvan vaatimia raportteja viranomaisille ja kunnille, vuosiraportteja yhtiön omalle henkilökunnalle, ympäristöraportti sekä omalle henkilöstölle että sidosryhmille. Ympäristöraporttimme toimii myös EMAS-selontekona, joka on kolmannen osapuolen todentama.
TVO:n yhtenä arvona on avoimuus, ja haluammekin avoimesti kertoa muun muassa toimintamme aiheuttamista ympäristövaikutuksista, ei vain lupien edellyttämille viranomaisille, vaan kaikille niistä kiinnostuneille kansalaisille.
Raportoitavien lukujen ja muiden tietojen määrä on suuri. Tiedot kerätään eri tietojärjestelmistä, raporteista, vaakalukemista, mittauspöytäkirjoista ja niin edelleen. TVO:n omassa laboratoriossa analysoidaan tuhansia näytteitä vuosittain. Sen lisäksi toimitamme muun muassa Säteilyturvakeskukselle analysoitaviksi useita eri ympäristönäytteitä. Lounais-Suomen ympäristötutkimus Oy ottaa monta kertaa vuodessa näytteitä ympäröivästä merialueesta, Eurajoesta, Eurajoen salmesta ja kaatopaikkavesistä ja tekee niistä useita eri määrityksiä.
Tietojen keruun ja raportoinnin tarkoituksena ei ole pelkästään toimintamme edellyttämien lupavelvoitteiden täyttäminen, vaan myös jatkuva parantaminen. Kun tiedostamme aiheuttamamme ympäristövaikutukset ja niiden suuruuden, voimme pyrkiä pienentämään niitä. Ympäristöjärjestelmän mukaisesti laadimmekin vuosittain tavoitteet ja tavoitteille toimenpiteet, joiden avulla pyrimme entistä pienempiin ympäristövaikutuksiin. TVO:lla toimii ympäristöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja seuraa sekä koordinoi tavoitteiden toteutumista ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Ympäristöryhmä koostuu asiantuntijoista eri puolilta organisaatiota. Näin on helpompi kerätä tietoa ja taitoa ja toisaalta taas viedä asioita ja toimenpiteitä tiedoksi ja täytäntöön organisaation sisällä.
Alkuvuoden raportointien jälkeen on aika keskittyä tämän vuoden tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi asetettujen toimenpiteiden täyttämiseen. Toimenpiteet vaativat pitkäjänteistä työtä, eikä kaikkea voi saavuttaa suuressa organisaatiossa ja voimalaitoksessa käden käänteessä. Hiljaa hyvä tulee ja mennyttä tarkastellen voin todeta parannusta todellakin tapahtuneen.
Esimerkkinä parannuksista mainittakoon kaatopaikkajätteen määrä, joka vielä vuosituhannen taitteessa oli miltei puolet kaikesta syntyneestä jätteestä. Viime vuonna kaatopaikalle toimitettiin enää vain 10 % kaikesta syntyneestä jätteestä. Radioaktiiviset vesipäästöt ovat alle 10 % vuosituhannen lopun arvoista, jotka silloinkin olivat alle prosentin viranomaisten määrittämästä maksimipäästörajasta.
Merkittävimpänä parannuksena voidaan pitää jäähdytysveden mukana mereen johdettavan lämpökuorman pienentymistä vuoden 1999 arvosta 28,1 TWh viime vuoden arvoon 26,6 TWh. Lämpökuorma on siis pienentynyt 1,5 TWh. Tähän on päästy parantamalla samalla aikavälillä laitoksen hyötysuhdetta 1,3 % mikä näkyy 40 MW:n nimellistehon lisäyksenä laitosyksikköä kohden.
Nämä kaikki parannukset ovat vaatineet pitkäjänteistä ja määrätietoista kehitystyötä. Työt eivät kuitenkaan ole loppusuoralla, vaan pyrimme edelleen parantamaan toimintaa ja vähentämään siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tälle vuodelle on asetettu jälleen uudet tavoitteet ja vielä on yhdeksän kuukautta aikaa täyttää ne. Lisäpuhtia töihin tuokin katsaus menneeseen, kun voi konkreettisesti todeta parannusta tapahtuneen. Kyllä me osaamme ja pystymme, kun siihen löytyy halua!