Ympäristömuutoksia Olkiluodossa

Kun Olkiluoto vuosituhannen alussa valittiin TVO:n ja Fortumin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi, tiesi päätös myös Posivan toimiston uudelleensijoitusta. Ympäristönmuutos oli väistämätön: urbaani, kansoitettu Helsinki vaihtui etäiseen, metsäiseen ja harvaan asuttuun Olkiluodon saareen.

Sittemmin Olkiluodon ympäristössä on tapahtunut silminnähden suuria muutoksia. Olkiluoto 3-yksikön rakennustyömaa on nielaissut saaren länsikärjen, keskuskonttorin paikoitusalue on laajentunut toimistorakennusten tuntumasta meren rantaan, tuulivoimalalle ja uudella vierailukeskukselle on raivattu paikat saaren etelärannalla, uusi majoituskylä on rakennettu saaren itäosaan ja maanalaisen tutkimustilan rakentaminen etenee kohti loppusijoitussyvyyttä saaren keskiosassa. Vaikka rakennustyömaat ovatkin vallanneet saaren länsiosan, metsäluonto sinnittelee rakentamattomilla alueilla. Siksi saarelle ajavan on syytä ottaa hirvistä varoittava liikennemerkki täytenä totena.

Itse olen havahtunut hirveen esitellessäni ONKALO-työmaata ruotsalaisvieraille. Komea ilmestys nostatti muutoin niin virallista tunnelmaa linja-autossa kesken työmaakäyntiä. Käsikirjoituksesta poikkeava, mutta samalla tavalla hienokseltaan henkeä nostattava oli tilanne, jossa voimalaitosjätteen luolasta auringonpaisteeseen purkautuvat ulkomaalaisvieraat saattoivat seurata kahden, kaikkea muuta kuin torkkuvan, metsäjäniksen sulavaa loikintaa parkkialueen vieritse. Näppituntumalta tuntuu siltä, että metsäjäniskannat ovat taantuneet, kun taas sen urbaani serkku, rusakko tuntuu viihtyvän rakennutussa ympäristössä ja on siksi lähes jokapäiväinen tuttavuus. Urbaani kettukin alkaa olla tuttu ilmiö. Olkiluodon osalta tulisi puhua ehkä paremminkin semi-urbaaneista ketuista, jotka silloin tällöin ilmestyvät lähimetsistä työmaa-alueella ja teiden varsille.

Olkiluodon linnuista ensimmäisenä mieleen tulee viime kesänä useampaan otteeseen näkemäni merikotka, jonka ilmestyminen saaren yläpuolelle kaartelemaan tuo työpäivään juhlallista arvokkuutta. Saarella pesivään linnustoon se ei kuitenkaan kaiketi kuulu, joten sitä ei voi pitää tältä osin käynnissä olevan ympäristömuutoksen indikaattorina.

Olkiluodossa on siis elämää muuallakin kuin rakennustyömailla ja konttoreissa. Tutkimustunnelin rakentamisen ohella Posivan tehtäviin kuuluu edellä mainitun Olkiluodon “muun elämän” selvittäminen ja seuranta, jotta hankkeen ympäristövaikutuksia voidaan arvioida lähtötilanteessa ennen loppusijoitusta ja toiminnan käynnistyttyä. Olkiluodon maanpäälliseen ympäristöön Posivan toiminta ei enää merkittävästi vaikuta, koska tulevan ydinjätelaitoksen maanpäälliset toiminnot voidaan sijoittaa nykyisen ONKALOn työmaa-alueelle ja volyymeiltaan merkittävin rakentaminen tulee tapahtumaan Olkiluodon kalliossa satojen metrien syvyyksissä.