Ydinvoimayhtiön ainoana työntekijänä pikkupaikkakunnalla
Olen työskennellyt Fennovoimassa nyt reilun vuoden työpisteenäni toisen vaihtoehtoisen sijoituspaikkamme, Pyhäjoen, aluetoimisto. Tämä aika on ollut monella tapaa erittäin mielenkiintoista.
Vuoteen on mahtunut isoja asioita ja päätöksiä, esimerkiksi seudun kuntien kesäkuussa antamat myönteiset lausunnot hankkeestamme. Yleisesti on ollut kiinnostavaa olla paljasjalkaisena pyhäjokisena kasvot ydinvoimayhtiölle, joka puhuttaa ja herättää ajatuksia niin laajasti.
Ilokseni toimistolla riittää kävijöitä tasaisesti, ja vaikka välillä ollaan eri mieltä, keskustelua käydään hyvässä hengessä niin kaavoituksesta, ympäristövaikutuksista kuin monesta muustakin hankkeeseen liittyvästä asiasta.
Tapaamani ihmiset kyselevät paljon esimerkiksi hankkeen aikataulusta sekä voimalapaikalla liikkumisesta mikäli voimala tulee. Lisäksi väki on kiinnostunut muun muassa hankkeen työllistävistä vaikutuksista. Fennovoimalla on kaksi vaihtoehtoa sijoituspaikaksi ja moni perustelee minulle, miksi juuri Pyhäjoki olisi Fennovoiman ydinvoimalalle paras paikka.
Toimistolla vierailevien ihmisten puheissa vilisee huoli Pyhäjoen kunnan tulevaisuudesta. Monet toivovat saavansa omat lapset ja lastenlapset takaisin juurilleen, ja he uskovat hankkeen toteutumisen ja sen myötä alueelle syntyvien uusien työpaikkojen mahdollistavan tämän.
Ydinvoiman vastustajien ääni kuuluu julkisuudessa kirkkaana, mutta omat kokemukseni ovat päinvastaisia: ylivoimaisesti suurin osa tapaamistani ihmisistä on Fennovoiman kannattajia. Työntekijöitäkin on jo ilmoittautunut: esimerkiksi moni isäntä on ollut valmiina lähtemään raivaushommiin Hanhikivenniemelle voimalaitosta varten omien metsäkoneiden, traktoreiden ja raivaussahojen kanssa.
Yksi erikoinen puoli pienellä paikkakunnalla työskentelyssä on, että työaika ei välttämättä lopu siihen, kun toimiston oven sulkee takanaan. Tämä on mielestäni mukavaa. Hanke on niin suuri asia, että siitä pitää pystyä kysymään mitä vain. Monesti puhelin soi iltaisinkin, ja kauppareissulla tullaan kysymään mieleen juolahtaneita asioita.
Sen lisäksi, että olen oppinut paljon ydinvoima- ja energia-alasta, olen oppinut paljon omasta kotikylästäni, sen historiasta ja ihmisistä. Pyhäjoella ON virtaa kuten kunnan motto kuuluu. Virta syntyy niin joesta kuin paikallisten halusta kehittää kylää ja koko seutukuntaa.
Ydinvoima keskusteluissa on kokonaan jätetty huomioimatta kiistattomat hyödyt. Mökkikylää ja kylpylää vaan pystyyn lauhdevesialtaiden ympärille. Kiinteistöjen samoin kuin käyttöveden lämmitys hoituisi huomaamatta. Aluetta voisi mainostaa suurien lämminvesi terapia-altaiden käyttömahdollisuudesta. Samoin ikävää eturauhassyöpää voisi hoitaa säteilyttämällä paikallisesti tai kokonaisvaltaisesti loman ohessa
Minusta Pyhäjoki olisi sopiva voimalan sijoituspaikka ottaen huomioon sen maantieteellisen sijainnin Suomessa. Perustelen sitä sillä että luulisin etelässä olevan jo ydinvoimaloita tällähetkellä tarpeeksi ja tulossa lisää tulevaisuuden tarpeisiin. Kun ajattelee näin maalaisjärjellä niin luulisi että Pyhäjoki sopisi mainiosti paikan suhteen ajatellen enerkian tarvetta
keskeistä Suomea ajatellen.Siinä on pohjanmaata ympärillä
etelään ja pohjoiseen missä yleensä kun on seurannu on myös teollisuutta paljon niin pientä ja kuin suurtakin.
Unohtamatta sitä että jos mennään hiukan itään ja vähän eteläänpäin niin ollaan Suomen keskipisteessä.
Ajatellen nykyistä ja tulevaa sähkön tarvetta Pyhäjoelta
sähkönsiirto olisi minusta edullisempaa esim.keskistä Suomea ajatellen, kun ei tulisi niin paljon sähkön siirtohävikkiä .
Etelässä tuotetaan jo ydinvoimaa ja taas pohjoisessa tuotetaan vesivoimaa mikä on luontaisempaa siellä
luonnonolosuhteiden vuoksi. Joten sähköä tuottamaan
sinne missä sitä paljon tarvitaaan ja vähillä siirtokustannuksilla, että siitä hyötyisi myös tavallinenkin kuluttaja energian hinnassa.(I hope so).
Onhan se sille kunnallekin ns. lottovoitto mihin se voimala sitten tuleekin koska paikat mihin se soveltuu on tarkkaan rajatut ja tutkitut.(ps. energiaa kuitenkin
tarvitaan ja kohtuu hinnalla.)Kirjoittajalla on tietoa ja tuntuisi myös olevan paineen sietokykyä koska varmaan myös vastustajiakin riittää.
Ikävä kyllä arttolainen ei ole perehtynyt aiheeseen – vaikka sätelyllä on todettu myönteisiä terveysvaikutuksia säteilyfobiootikolle paras asuinpaikka on voimalan välittömässä läheisyydessä koska missään muualla ei asiaa mitata ja seurata niin tarkasti.
Täällä hiiltä polttavassa kaupungissa taustasäteilyn annosnopeus on kaksinkertainen Pyhäjoen – Simon tienoilla vastaavaan:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilytilanne/uusimaa/fi_FI/uusimaa/
Vanhat ydinvoimalamme poistuvat käytöstä 2020-luvun loppupuolella ja uusilla korvaavilla voimaloilla alkaa olla jo kiire. Yksi korvaavista voimaloista voisi olla Pohjois-Suomessa, sillä energiaa kuluu sielläkin. Ydinvoimalan säteilyä ei tarvitse pelätä, sillä niin tarkat ovat säädökset ja määräykset. Henkilökunnan tulee toki olla huippuunsa koulutettua. Voimalan hukkalämpöä voitaisiin käyttää lämmitykseen ja kalojen kasvatukseen. Kaikkea käyttömuotoa ei edes ole vielä keksittykään. Työvoima- ja elinkeinoministeriön laskelmissa ei ole edes otettu huomioon poistuvaa kapasitettia. On kaikki syy uskoa, että kaikkia kolmea uutta ydinvoimalaa tarvitaan omavaraisuuden takaamiseksi ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi.
Niin on oikeastaan kurjaa kun kukaa ei sen hyötyjä tuo esille. Haitat kylla muistetaan ei sen hyötyä. jos tarkastellaan sen ajanjakson aikana mitä ydinsähköä on ollut niin kuolleisuus sen vuoksi on ehdottomasti alhaisinta. Hiilivoinalat edustaa toista päätä.
joonathan kirjoitti: “hyötyjä esille”
Kyllä tuulivoiman “hyödydyt” ovat esillä senkin edestä – jopa YLEn uutistenlukijan sananvalinnoissa ja äänenpainoissa.
Osoitus hyvin rajoittuneesta ajattelusta – tai sitten päinvastoin; valmistamalla kuluttajat sähkönhinnan reiluun nousuun taataan ydinvoiman ylivertainen kannattavuus. Mikä puolestaan varmistaa sijoittajien mielenkiinnon.
Se on myös tärkeä turvatekijä – tuotantotekijöillä on varaa ja aikaa tinkimättömään työhön ja suunnitteluun. Kun sähköä kuitenkin tarvitaan ihan aikuisen oikeastikin.
Joten ELÄKÖÖN TUULIPARONIT – kunhan eivät pystytä minareettiaan ikkunastani hiilivoimalan takaa näkyvälle kaatopaikalle. Myllikän täyttömäelle – kauniimmin sanottuna.
[...] Fennovoiman ydinvoimalan toisella vaihtoehtoisella sijoituspaikkakunnalla Simossa, jossa meillä on toimisto kaikkia tiedonhaluisia varten. Toimistolla on puitu [...]