Artikkelin Ydinvoimalaitokset eivät aiheuta syöpää kommentit

Kirjoittaja: Erkki Henrikki Rintala

Erkki Henrikki Rintala — Sat, 19 Mar 2011 13:57:42 +0000

Entä sitten jos jostain tietokoneohjelmointivirheestä johtuen kaikki jäähdytysveden pumput ovat poissa toiminnasta ja valvomon mittarit näyttävät normaaleja lukemia. Entäs sitten kun kauhakuormaaja haukkaa sähkön syöttöjohdot poikki ja laitos jää ilman sähköä. Entäs sitten kun joku mielenhäiriön saanut valvomon henkilö päättää tehdä ennenodottamattoman laajennetun itsemurhan ja vie laitoksen peruutamattomaan tuhon tilaan.Entäs sitten jos joku terroristi saapuu kantokassin kera kahden ja puolen kilometrin päähän laitoksesta ja ampuu sadan prosentin osumatarkkuudella seitsemän ja puolen kilon painoisen panssaritorjuntaohjuksen laitoksen sisään.Entäs sitten jos joku mielenvikainen kaataa muutaman korkeajännitelinjatolpan ydinvoimalaitoksen ympäriltä.
Entäs sitten jos tapahtuu suuren luokan öljytankkerionnettomuus joko Suomenlahdella tai Pohjanmerellä ja ydinvoimalaitoksen syöttövesi onkin öljyistä tai jopa puhdasta bensiiniä.
Olen sitä mieltä, että sellainen energiantuottamismuoto jonka maantieteeliset tuhot ovat vuosisadoiksi satojen neliökilometrien laajuiset ja jonka aiheuttamat tuhot ovat ajallisesti satoja tai tuhansia vuosia on kansakunnan tulevaisuuden kannalta vastuutonta politiikkaa.
Siksi en äänestä tällaista energiapolitiikka tukevia puolueita.

Kirjoittaja: anna-maria.lansimies

anna-maria.lansimies — Fri, 22 Jan 2010 18:55:15 +0000

Tiedoksi ja muistutukseksi myös, että Suomessa kaikki syöpätapaukset rekisteröidään Suomen syöpärekisteriin. http://www.cancerregistry.fi/yleinen/ Rekisterin perusrahoituksesta vastaa Suomen Syöpäyhdistys, joka saa tukea myös raha-automaattiyhdistykseltä.

Lääkärit, hammaslääkärit, sairaalat sekä laboratoriot, joissa tehdään histologisia tai sytologisia tutkimuksia tai syöpädiagnostiikkaan liittyviä kliinis-kemiallisia tai hematologisia tutkimuksia, ovat velvollisia ilmoittamaan syöpärekisteriin jokaisesta Suomessa todetusta syöpätautitapauksesta ja myös sellaiseksi epäillystä tapauksesta.

Tietokantaa on koottu vuodesta 1953, eli 25 vuotta ennen ydinvoimalaitosten tuloa Suomeen. Päätoimisia tutkijoita on 20 ja lisäksi joukko muita tutkijoita (lääketieteen, epidemiolgian ja tilastotieteen asiatuntijoita), joten jos tapauksia alkaa keskittyä tietylle alueelle, tulee se ennen pitkää esiin myös syöpärekisterin kautta.

Kirjoittaja: Lauri Muranen

Lauri Muranen — Thu, 21 Jan 2010 08:47:21 +0000

Keskustelua on syntynyt ja se on pysynyt enimmäkseen aiheessa. Hienoa! Kiitos myös ideoista vieraskirjoitusten osalta, nämä pannaan muistiin.

Kuten muutama kirjoittaja on todennut, STUK:in tutkimuksen validiteetti voimalaitosten välittömässä läheisyydessä (<5km) asuvien ihmisten kohdalta on tilastotieteellisestä näkökulmasta varsin rajallinen. Tämän tutkijat myöntävät itsekin. Lasten leukemiatapauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain n. 50 ja ydinvoimaloiden välittömässä läheisyydessä asuu pysyvästi noin 100 ihmistä (joista vain pieni osa lapsia). Siten tilastollisesti merkittävän määrän havaitseminen ei ole käytännössä mahdollista.

Alfa – Vaatii kuitenkin varsinaista uskonloikkaa vetää tästä johtopäätös, että kyseessä olisi ”nolla-tutkimus”. Ydinvoimalaitosten läheisyydessä (<15km) asuu Suomessa yli 50000 ihmistä joista n. 10000 lapsia. Tästä määrästä tilastollisten johtopäätösten vetäminen on jo täysin mahdollista. Kuten mainitsin kirjoituksessani, ydinvoimalaitosten radioaktiivisille päästöille on asetettu tiukat rajat joita valvotaan jatkuvasti. Esimerkiksi Olkiluodon lähiympäristön asukkaat ovat enimmillään altistuneet yhden tuhannesosan vuotuiselle säteilyannokselle viranomaisten asettamasta rajasta, jonka asettamisessa on lähdetty siitä, että terveyshaittoja ei synny.

Toimivan ydinvoimalaitosten radioaktiivisten päästöjen määrä ei voi missään tapauksessa aiheuttaa mainittuja ”syöpäklustereita”, tämän toteavat myös mainitsemasi saksalaisen tutkimuksen tekijätkin: ”a direct relation to radiation [from Nuclear Power Plants] seems implausible. Many factors may conceivably cause leukemia, possibly operating in combination, and these factors may [oma lihavointi] be present to a greater extent in the vicinity of German nuclear power plants”. He osoittivat tutkimuksessaan korrelaation, eivät kausaliteettia. Toisin sanoen, tutkimus ei suoranaisesti todista mitään.

Lisäksi STUK:in tutkijat toteavat, että heidän tutkimuksessaan otettiin ensimmäistä kertaa huomioon sairastuneiden ja muiden lasten koko asumishistoria, kun aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on otettu huomioon vain toteamisajankohdan asuinpaikka.

Göran – Vaikka tämä menee hieman ohi aiheen, haluan vastata kirjoitukseesi. Olet oikeassa, että ydinvoimaan liittyy riskejä. Kuitenkin esimerkiksi ilmastonmuutoksen riskit ovat huomattavasti suuremmat ja ydinvoima voi toimia tässä yhteydessä yhtenä ratkaisuna muiden joukossa. Se ei sulje pois lisääntyvää uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta, mutta olemme yhä varsin kaukana tilanteessa jossa koko energiantuotanto katettaisiin luotettavasti ja kustannustehokkaasti pelkästään uusiutuvilla.

Kirjoittaja: Hannu Myllynen

Hannu Myllynen — Wed, 20 Jan 2010 14:07:32 +0000

Mitkä näistä aiheuttavat syöpää ja miten paljon:

- Kynttilän poltto asuinhuoneessa
- Avotakka
- öljynjalostamo , kemiantehdas, paperitehdas turvevoimalaitos tai hiililaitos 20 kilometrin päässä

- ydinvoimalaitos 20 kilometrin päässä

- käytetyn polttoaineen varasto asunnon alapuolella

Kirjoittaja: Matti Rissanen

Matti Rissanen — Tue, 19 Jan 2010 20:23:19 +0000

Ja lopetetaan hiilivoimalat, pienpuun poltto, autoliikenne jne…

Kirjoittaja: ter

ter — Tue, 19 Jan 2010 20:13:48 +0000

Göran, tilastotieteen perusteet on opittu, vaikka siitä jonkun verran aikaa jo onkin. Tutkimuksen otoksella on väliä, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. On jokseenkin yhdentekevää onko tutkimuksen virhemarginaali 0,2 vai 0,02 vai peräti 0,002 prosenttiyksikköä. En ole muuten koskaan kuullutkaan syöpäalttiista ihmisistä, mistäs sen tietää?

Ydinvoimalaitosten vakavasta onnettomuudesta ei välttämättä ole haittaa ihmisille (=lievemmät vaikutukset kuin Three Mile Islandissa), kunhan joku moninkertaisista turvajärjestelmistä toimii. Ukrainassakin taitaa vieläkin asua ihmisiä, vaikka siellä Tsernobylin onnettomuus sattui.

Ydinvoimalaonnettomuudet voidaan tosiaan estää sillä, että ei rakenneta voimaloita, eikä käytetä enää nykyisiä. Samoin auto- ja lento-onnettomuudet voidaan estää luopumalla autoista ja lentokoneista. Minulle ydinvoiman edut painavat vaakakupissa enemmän kun haitat.

Kirjoittaja: Alfa

Alfa — Tue, 19 Jan 2010 13:07:26 +0000

Säteilyturvakeskuksen “tutkimus” on surkuhupaisa yritys pelastaa tilanne sen jälkeen kun hevonen on jo karannut. Asiaa on maailmalla tutkittu jo pitkään, lasten leukemiatapauksien nousu on havaittu ydinvoimaloiden lähialueilla joten sen esiintymistä ja syntymissyitä oli ryhdyttävä tutkimaan. Erilaisia tutkimuksia aiheesta on tehty kymmenittään ja niiden viesti on selkeä: Ydinvoimaloiden lähialueilla riski on selvästi kohonnut (tuoreimman Mainzin yliopiston tutkimuksen mukaan jopa yli 2-kertaiseksi alle 5 km etäisyydellä, 5-15 km välillä riski on kohonnut 30%). Tämän tutkimuksen tilastollinen luotettavuus saatiin riittävän suureksi kun aineisto kerättiin yhteensä 16 voimalan ympäristöstä.

Säteilyturvakeskuksen tutkimus on n.s. nollatutkimus, aineisto on riittämätön jottta siitä voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Lähteet:
http://www.aerzteblatt.de/int/article.asp?id=62000
http://www.currentconcerns.ch/index.php?id=706
http://www.radiation.org/reading/pubs/ecc_948.pdf

Kirjoittaja: göran ekström

göran ekström — Mon, 18 Jan 2010 22:44:36 +0000

Tilastotieteen ja todennäköisyyksien perusteet tuntuvat täällä olevan hyvin harvalle tuttuja. Sillä on oleellinen merkitys, tehdäänkö tutkimus 100:lle tai vaikkapa 1000:lle. Epätarkkuus kasvaa, mitä pienempi on otos. Esim. syöpäalttius on eri ihmisillä erilainen, joillekin se tulee helposti, toisille ei millään. On aivan sattumasta kiinni, onko pienessä joukossa yhtään syöpäherkkää ihmistä, mutta mitä isommasta joukosta on kysymys, sitä lähemmäksi keskiarvoa tullaan.
Jotkut kommentit täällä ovat samaa luokkaa kuin että “Ei tupakka ole lainkaan vaarallista. Isoisäni poltti 80 vuotta kuin skorsteeni ja eli 95-vuotiaaksi.”
Kannattaa myös muistaa, miten vakavia seurauksia suuresta ydinonnettomuudesta on. Siinä koko maa menee asuinkelvottomaksi. Ei meidän kannata pelätä meteoriiitin puotoamista, koska sitä emme voi estää, se putoaa jos se putoaa. Ydinvoimalaonnettomuuden voimme varmasti estää, mikäli emme rakenna ydinvoimaloita. Tilastollisesti onnettomuuden todennäköisyys kasvaa joka voimalan myötä. Jossain vielä pohksahtaa taas.
Miksi kasvattaa sitä riskiä, kun meidän on joka tapauksessa siirryttävä uusiutuviin ja saatava energiankulutus alas? Mitä aikaisemmin, sen parempi.

Kirjoittaja: ter

ter — Mon, 18 Jan 2010 19:49:17 +0000

Vastauksena Pentille ja purille.

Hienoa Pentti, että laitoit lähteen, nyt puheitasi on helpompi kommentoida. Kaavaselostuksessa sanottiin, että 5-6 km etäisyydellä Fennovoiman Simon laitospaikkavaihtoehdon asuu n. 3000 ihmistä. Fennovoiman PAP-hakemuksessa 1250 henkilön lähteeksi mainitaan Lapin pelastuslaitos. Lisäksi PAP-hakemuksessa mainitaan tuo 3000 asukasluku 8 km etäisyydelle.

Edellisen perusteella kritiikkisi asukaslukumäärän suhteen Fennovoimaa kohtaan kohtaan tuntuu kohtuuttomalta. Syytät nähdäkseni Fennovoimaa siitä, että he (tai varmaan Pöyry on selvityksen tehnyt) eivät ole käyttäneet samaa lähdettä asukasluvulle kuin sinä. Lapin pelastuslaitos ei mielestäni kuulosta mitenkään huonolta lähteeltä, varsinkaan jos evakuointisuunnitelma on pelastuslaitoksen hommia (kuten luulisin). Mitä tulee STUKin pääjohtajan Laaksosen lausuntoihin, niin en ole nähnyt kyseistä lausuntoa, joten en voi sitä kommentoida.

Purille sanoisin, että olen eri mieltä kyseisen YVL 1.10 ohjeen virkkeen tulkinnasta. Jos suojavyöhykkeen asukasmäärän vaatimus olisi ehdoton, niin se pudottaisi Simon tapaiset laitospaikkaehdot pois (koska ihmisten häätäminen on ongelmallista). STUK ei myöskään tiputtanut lausunnoissaan mitään Fennovoiman laitospaikkavaihtoehoa pois.

Oleellisempana poittina on tosin miksi suojavyöhykkeen asukasmäärän olisi hyvä olla alle 200? Miksei 2000? Kuten mainitsin, tietääkseni kyseessä on melko suomalainen vaatimus (korjatkaa toki, jos joku tietää paremmin), joka toimii jotenkuten harvaan asutussa maassa. Eli lyhyesti, alle 200 hengen vaatimus on ylivarovaisuutta, jota STUK harrastaa paljon. Vinkkinä muuten blogin ylläpitäjille, voisitte pyytää STUKilta vieraskirjoituksen tuosta suojaus- ja varautumisvyöhykkeistä ja miten YVL-ohjeen 200 henkeen on päädytty.

Mainittakoon vielä, että teen ydinvoima-alan hommia, mutta en Fennovoimalla.

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Mon, 18 Jan 2010 19:17:16 +0000

Niinpä; biopoltto ei voi pitkään olla suurena osana tasapainoista tuotantopalettia.
Tänään TV2 Riskirajoilla seikkailijat Guayanassa. Upeata kameratyötä on helppo tehdä tuollaisissa maisemissa. Maa pääseen nopesti eroon köyhyydestä myymällä metsät eniten tarjoavalle.

Laittamalla rahansa (+velkaa) nykysysteemin purkuun ja miljardeja hake/tuulivoimaloihin hesalla ei ole varaa käyttää suomalaista puuta. Voidakseen huolehtia muista velvoitteistaan kaupungin on turvattava esim. Guayanan metsiin.

Helsingin energialla on omat syynsä menettelyynsä kun se esittää miten vaarallista ydinlämpö on. Se vaarantaa erää monopolin ja sen johtajien aseman ja optiot. Energiantoimittajien hajauttaminen on suurin vaara. Nykyisiä kaasu/hiilivoimaloita voisi käyttää pidemmän katkon – latausseisakkeen tai putkirikon sattuessa. Huomattava että putkilinja itsessään on valtava lämpöakku.