Ydinvoimalaitokset eivät aiheuta syöpää 24
Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuore tutkimus pureutuu erääseen ydinvoimaan liittyvistä myyteistä. Tutkimuksessa selvitettiin syöpään ja erityisesti leukemiaan sairastumisen riskin yhteyttä ydinvoimalaitoksiin Suomessa. Tutkimuksen kohteena oli Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden läheisyydessä (15 km säteellä laitoksista) asuvat aikuiset ja nuoret sekä erityisesti alle 5-vuotiaat lapset.
Laitosten yhteensä 30-vuotisen historian aikana alle 5-vuotiaden leukemiatapauksia oli lähiseuduilla yhteensä 16 vuoden 2004 loppuun mennessä. Kansallisen keskiarvon perusteella ennakoitu tapausmäärä oli 15,9. Tulosten perusteella syy-seuraus-suhde syöpäriskin kasvun ja Suomen ydinvoimalaitosten läheisyydessä asumisen välillä ei ole siten mitenkään perusteltu. Sama tulos pätee myös nuoriin ja aikuisiin.
Sinänsä tutkimuksen tulosten ei pitäisi tulla yllätyksenä sillä voimaloiden ympäristön säteilytasoa valvotaan jatkuvasti. Lähiseutujen asukkaiden säteilyannokset ovat olleet selvästi alle säädettyjen rajojen.
Kuitenkin terve pelko saattaa ottaa meidät otteeseensa emmekä välttämättä usko eteemme asetettuja faktoja. Tämä lähtökohta on varsin yleinen ydinvoimakeskustelussa. Siksi puolueeton viranomaisten toteuttama tutkimus on omiaan hälventämään aiheettomia pelkoja. Erityisen tärkeää on tutkimuksen pohjana käytetyt tilastot syöpätapauksista tavan tallaajille tuntemattomien säteilyannosten sijaan.
(Ainakin minun) on helpompi ymmärtää argumentti: ”Loviisalaiset eivät sairastu syöpään sen todennäköisemmin kuin Luumäkeläisetkään” kuin: ”vuosittaiset säteilyannokset ovat 0,001-0,002 mSv niille henkilöille, jotka kuuluvat altistuneimpaan ihmisryhmään laitosten läheisyydessä”.
Molemmat viestit kertovat saman tarinan, kuitenkin edellinen on jotenkin viestinnällisesti tehokkaampi.
STUK:n tutkimuksestahan käy ilmi ettei Suomen nykyisten ydinvoimaloiden suojavyöhykkeellä, joka on 5km laitoksesta, asuu vakituisesti alle 100 henkilöä. Näin ollen se ei ole vertailukelpoinen muualla tehtyihin tutkimuksiin. STUK viittaa esimerkiksi: ”Vuonna 2008 julkaistussa saksalaisessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että laitosten välittömässä läheisyydessä asuvilla pienillä lapsilla leukemian riski oli suurentunut”.
Mutta mikäli Fennovoima saisi luvan Simon Karsikkoon niin silloin STUK voisi tehdä tutkimusta paikallisilla asukkailla!
Simon Karsikon laitoksen Suojavyöhykkeellä, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta, asuu Kemin Hepolan ja Rytikarin alueella asuu noin 2500 henkilöä, Simon Maksniemen kylässä noin 600 henkilöä eli yhteensä yli 3000 asukasta. Alueella on myös kouluja ja päiväkoteja. Lain mukaan alueella ei saisi asua vakituisesti enempää kuin 200 henkilöä. Karsikossa, Laitakarissa ja Ajoskrunnissa on yhteensä yli 100 lomamökkiä. Fennovoiman YVA-selostuksessa ja PAP-hakemuksessa on virheellisesti kerrottu että suojavyöhykkeellä asuu vain 1250 henkilöä.
Simon Karsikon laitoksen Varautumisalueella, joka ulottuu noin 20 kilometrin etäisyydellä laitoksesta, viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat. Viranomaiset myös vastaavat pelastussuunnitelmien toteuttamisesta. Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laitospaikan lähiympäristön erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisiin saaristo-olosuhteisiin ja loma-asutukseen. ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Lain mukaan yhteiskunta eli me veronmaksajat joutuisimme ylläpitämään tätä valmiutta! YVA-selostuksessa ja PAP-hakemuksessa ei ole arvioitu valmiuden ylläpidon kustannuksia.
Tämän alueen sisälle sopii koko Kemin kaupunki, sekä Simon ja Keminmaan kunnista taajaan asuttuja alueita, muun muassa kuntakeskukset. Alueella sijaitsee useita kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhusten palvelutaloja ym. Lisäksi alueella sijaitsee Stora-Enson (noin 6km) ja Metsä-Botnian (noin 15km) puunjalostuslaitokset, Kemin satama (noin 6km) sekä monia muita yrityksiä. Alueella asuu yli 30000 henkilöä. Lisäksi Kemi on työssäkäyntialuetta joten lähikuntien asukkaita on paljon töissä alueella.
On jotenkin tragikoomista että tällaisesta pitää tehdä tutkimus. Vähän samaa sarjaa kuin että onko syöpäsairaalan lähellä asuvilla suurempi syöpäriski…
Ydinvoima lienee maailman turvallisinta energiaa, jos lasketaan kuolemantapaukset per tuotettu energia. Kannattaa muistaa että myös turve- ja hiilivoimasta syntyy radioaktiivisia päästöjä ja ne päästetään vapaasti ilmakehään.
Minusta ydinvoima on mainio ylimenokauden (25-50 vuotta) perusenergia, jonka jälkeen suurehkolla varmuudella fuusioenergian toteutuksen ongelmat on ratkottu ja alkaa uusi, saasteeton aikakausi.
Ydinvoima tyypit ei osaa markkinoida yhtään mitään.
Siis wtf jengi mainostaa sitä, että kun ihan jokainen asia menee ***** niin on mahdollista saada aikaan katastrofi. Se on kuitenkin mahdollista kuolla meteoriittiin tai mihin tahansa joka sekunti, mut sitä ei mainosteta. Lopun voi miettiä markkinointi porukka, koska tähän mennessä työ on tehty päin *****.
Näin että tyhmemmätkin tajuaa:
Kertooko auto kauppiaat, että vaan 0,1% auto jättää tielle.
Tai 0,2% pakki menee sekasin kun syöt meidän pikaruoka rapaa.
No silti ydinvoimasta jää sellanen kuva et jengi mainostaa tollasia lukuja joista jää vaan se kuva ”et se kusee” tai siihen on mahdollisuus. Mahdollisuushan on ihan kaikkeen, eikä se auta millään tavalla vaikka kerrotaan miten pieni se mahdollisuus on.
Kommentoisin Pentin kommenttia.
STUKin tutkimuksen vertailukelpoisuutta ei vähennä se, että 5 km suojavyöhykkeellä asuu vain vähän ihmisiä. Tutkimuksen johtopäätökset ovat, että syöpää sairastetaan Suomen ydinvoimalaitosten ympäristössä yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Jos ydinvoimalaitosten suojavyöhykkeellä asuisi kymmenkertainen määrä ihmisiä, niin kyllä siellä syöpiä esiintyisi myös kymmenen kertaa enemmän. Syövistä sama osuus olisi ydinvoiman aiheuttama kuin STUKin tutkimuksessa, eli n. 0 %.
Mitä tulee Simon Karsikon laitoksen suojavyöhykkeen asukaslukuun, niin voisit Pentti käyttää jotain lähdettä. Fennovoiman YVA-selostuksen ja PAP-hakemuksen asukaslukumäärä lienee jostain virallisesta lähteestä otettu, eikä ihmisten mutu-arvio.
STUKin YVL 1.10-ohjeessa sanotaan suojavyöhykkeestä, että ”Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200″. YVL-ohje ei ole laki, vaan viranomaisen vaatimus. Ohjeen sanamuoto on tahallinen, eli ”tulisi pitää” sen sijaan, että ehdottomasti vaadittaisiin ”täytyy olla”. Suojavyöhykkeen pieni asukasmäärätoive on tietääkseni aika suomalainen keksintö.
Jollen väärin muista niin -90 luvulla tutkittiin jenkkilässä ja todettiin korkeajännite johtojen lisäävän mahdollisuutta leukemiaan. Sillon oli puhetta et johtoja ei saisi vetää läheltä asutusta, kouluja, leikkikenttiä ja lastentarhoja. Voimalaitokset eivät aiheuttaneet todistetusti, mutta sähkön siirto kylläkin.
Tässä ter:lle faktatietoa
Fennovoiman Simon vaihtoehdon suojavyöhykkeen asukasmääristä. Tosiaankin YVA:ssa ja PAP-hakemuksessa suojavyöhykkeen (n. 5km) asukasluvuksi on mainittu 1250 joka perustui siihen että 5km rajapinnassa, esimerkiksi omakotialueita oli lovettu jopa sisäänpäin. Lisäksi koko Maksniemen kylä oli jätetty kokonaan pois. Nämä rajaukset esitti STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksosen lehtijutussa! (Pohjolan Sanomat 10.3.2008). Ilmeisesti Fennovoima tukeutui tähän ”korkean tason” rajaukseen?
Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa (http://www.lapinliitto.fi/kaavoitus/linkit_6k.html), jonka Lapin liiton valtuusto hyväksyi 25.11.2009, asukasmääräksi on mainittu n. 3000 (Kaavaselostus s. 14). Tämä siitä syystä että STUK vaati otettavaksi kaavaan Kemin puolella olevat Hepolan ja Rytikarin asuinalueet ja Simon puolella oleva Karsikon kylän kokonaisuudessaan suojavyöhykkeeseen.
Miten ihmeessä STUK:n tutkimus ei ole vertailukelpoinen? Jos ydinvoimalaitos nostaa mahdollisuutta saada syöpä tai leukemia, vaikutukset ovat lineaarisia, ja vaikuttavat kaikkiin alueen ihmisiin rotu-, kulttuuri-, elämäntapa- ja terveystaustaa huomioimatta samankaltaisesti. Ja eteenkin ihmisten määrä ei vaikuta. Sama tapahtuu, oli ihmisiä yksi tai miljoona.
ter kirjoittaa näin: STUKin YVL 1.10-ohjeessa sanotaan suojavyöhykkeestä, että ”Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200″. YVL-ohje ei ole laki, vaan viranomaisen vaatimus. Ohjeen sanamuoto on tahallinen, eli ”tulisi pitää” sen sijaan, että ehdottomasti vaadittaisiin ”täytyy olla”.
Jos luetaan tätä ihan suomen kielenä pohtimatta tulkintoja, niin tuossa sanotaan näin: Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Tuon ehdon täyttyminen on mahdollista ainoastaan siloin, kun alueella lähtökohtaisesti asuu alle 200 pysyvää asukasta. (Muuten puhuttaisiin asukasmäärän vähentämisestä, ei pitämisestä jollain tasolla.) Sen jälkeen asukasmäärä tulisi esim. kaavoitus- ja rakennuslupamenettelyllä pitää alle tuon rajan.
Sanamuoto ”tulisi pitää” on tahallinen, ja se johtuu siitä, että perustuslaki ei salli pakkotoimia millään suojavyöhykkeellä – lunastamalla voidaan tyhjentää asunnot ja häätää asukkaat, mutta suojavyöhykkeen perustaminen ei häätöön riitä. Siksi ”tulisi pitää” – keinot eivät välttämättä riitä. Lähtökohta tuossa tekstinpätkässä on kuitenkin se, että jos asukkaita on yli 200, niin paikka ei sovellu – ei ole edes ajateltu mahdollisuutta, että ihmisiä pitäisi ruveta kärräämään pois.
Mikä suojavyöhyke se muuten olisi, jos asukkaita saa olla kuinka paljon vain? Sopisiko voimala Helsingin keskuspuistoon?
Oli muuten hieno koulutuspäivä – simua ja neljä lentoa 200 ft – laskukierroksella. Ramsinniemen länsipuolella.
Koko kerhon historiassa ei ole ainuttakaan loukkaantumista oppilaslennolla – maakäsittelyssä pientä kompastelua. Uusittu ohjelma eliminoi nekin. Tervetuloa kurssille – näkymät laajenevat.
Jollain nettisivulla kerrottiin että ydinvoimaloiden käyttöaikana on todettu yli 6000 syöpätapausta. Se ei voi olla totta. Kyllä niitä täytyy olla paljon enemmän.
Kun aina verrataan ilmaiseen tuulivoimaan niin se sopinee tähänkin. Sen aiheuttamat syöpätapaukset ennen ydivoima-aikaa ovat arvioitavissa kuolinsyytilastoista. Valistunt arvauseni on haarukassa 10 – 500 miljoonaa.
Fossiilipolttoa ei voida pätevästi osoittaa karsinogeenien tuottajaksi.
Maailmalla epäillään, että säteilyn lineaarinen haittamalli ei olekaan oikea, vaan matalatasoinen säteily voi olla terveydelle jopa edullista!
http://www.mtbeurope.info/news/2008/806017.htm
Ja lisää Googlella:”Health Effects of Low-Level Radiation”
Luin artikkelin ja kommentteja. Ok – ydinvoimalaitos kunnossa ollessaan ei aiheuta ympäristölle merkittäviä haittoja – paitsi kun käväsin Loviisassa niin sävähdin meriveden lämpötilaa. Olen jäänyt ihmettelemään että seuraamuksista ei näköjään puhuta.
Mutta – se oleellinen ydinvoimasta. Olen surullisen vakuuttunut, että jälkipolvet (itse synt. -41) tulevat meidän aikamme ihmiset tuomitsemaan. Ei koskaan olisi saanut ”uraania halkaista” kun jätteen säilytys on edelleenkin avoin kysymys. Eli me aikalaiset olemme sallineet hirvittävän rikoksen ja meidän mukavuutemme lepää rikollisella pohjalla.
Valitettavasti vain, hyvä Isotäti, jälkipolvet tulevat tuomitsemaan jostain ihan muusta kuin ydinjätteistä. Pienhiukkaspäästöt, maaperään joutuneet myrkyt ja raskasmetallit, merien saastuminen, puhtaan makean veden varastojen dramaattinen pieneneminen ja ilmakehän koostumuksen muuttaminen ovat raskaimmat syntimme.
Ydinjätehautoja maapallolla on ollut jo miljoonia vuosia. Luepa vaikka Wikipedia-artikkeli (haku: Oklo) Gabonissa sijaitsevasta luonnon omasta ydinjätteiden loppusijoituspaikasta, josta ei ole ollut minkäänlaista haittaa ihmiskunnalle, ei menneille eikä tuleville sukupolville.
Olen erittäin samaa mieltä jonkun aikaisemman kirjoittajan kanssa siitä, että ydinvoimaväki on totaalisen epäonnistunut viestinnässä ja markkinoinnissa. Puhtain ja turvallisin siirtymäkauden energiamuoto on syyttä suotta torpattu, kun keskivertopoliitikoilla ja alan aktivisteilla ei ole minkäänlaista kykyä tulkita turvallisuusselvityksiä – halusta puhumattakaan. Normaali-ihmiselle on aivan sama, onko riski 0,1 vaiko 0,000000000001, sillä ihminen muistaa vain sen, että joku riski on olemassa ja että ”riski” kuulostaa aina vaaralliselta.
Surkea puoli asiassa on sekin, että moni ydinvoimaa vastustava on liikkeellä ihan vilpittömin mielin ja ajattelee mielestään tulevien sukupolvien parasta. Sinäkin Isotäti vaikutat oikein mukavalta ja sympaattiselta ihmiseltä.
Trollini meni täydestä – ydinsäteilyä eri muodoissaan on aina ollut. Ja tulee aina olemaan. Ellei olisi – ei olisi minunuakaan – eikä mummoja liioin. Se voi olla ihan oikein jonkun mielestä.
Nykyisenlaista kaikenpolttamisvimmaa ( uskontoa? ) ei ole ollut tässä mitassa milloinkaan. Helsingin ”vihreä” kaupunginjohto aikoo tuoda jättialuksilla halpaa haketta tropiikista mieluummin kuin säästää sademetsiä, vesiä lauhdelämmöltä ja miljardikaupalla rahaa.
Energiapalvelujen tuottaminen lyhyen kasvukauden ja korkeiden palkkakustannusten maassa on hirvittävä luonnon- ja ihmiselämänvastainen suunnitelma.
Ydinvoiman kohdalla markkinointi olisi vihoviimeinen ”myynninedistämiskonsti”. Ydinvoimassa on riskinsä ja sitä ei markkinamiesten puheilla miksikään muuteta.
Tämä on ollut myös ydinvoiman tuottajien lähtökohta siitä lähtien, kun ydinvoimaviestintää on olettu systemaattisesti tehdä 1980-luvulta alkaen.
Asiassa on toki kaksi puolta. On pitänyt tasapainoilla täsmällisen teknisen kapulakielen ja yleistajuisten, mutta kulmia oikovien viestien välillä. Virheellisiä mielikuvia ei kuitenkaan ole haluttu lähteä ”myymään”. Höpötyksestä jää ennen pitkää kiinni ja ydinvoiman käyttö edellyttää pitkäjänteistä vastuullisuutta alan toimijoilta ja viestijöiltä.
Ydinvoimakriitikoilla pilkkuvirheet ja epätarkat heitot eivät ole yhtä fataaleja, kuten vuosien saatossa on havaittu. Toisaalta heiltä ei voida edellyttääkään yhtä tarkkaa ”nippelitiedon” asiantuntemusta, mutta toisaalta epätarkkoja ja vihjailevia yksinkertaistuksia käytetään systemaattisesti myös omaksi hyödyksi.
Voimayhtiöillä pilkkuvirheiden merkitys on eri luokkaa, sillä samojen toimijoiden on jatkuvasti lunastettava paikkansa luotettavina asiantuntijoina ja uskottavan turvallisuuskulttuurin ylläpitäjinä.
Ydinvoiman markkinointi ei sovi alan toimintakulttuuriin. Sen sijaan ydinvoiman eduista ja haitoista on tarjottava rehellistä tietoa, sillä jos kuulija oikeasti huomioi eri sähköntuotantomuotjen haasteet ja rajoitteet, ydinvoimalla on oma sijansa osana tasapainoista tuotantopalettia.
Niinpä; biopoltto ei voi pitkään olla suurena osana tasapainoista tuotantopalettia.
Tänään TV2 Riskirajoilla seikkailijat Guayanassa. Upeata kameratyötä on helppo tehdä tuollaisissa maisemissa. Maa pääseen nopesti eroon köyhyydestä myymällä metsät eniten tarjoavalle.
Laittamalla rahansa (+velkaa) nykysysteemin purkuun ja miljardeja hake/tuulivoimaloihin hesalla ei ole varaa käyttää suomalaista puuta. Voidakseen huolehtia muista velvoitteistaan kaupungin on turvattava esim. Guayanan metsiin.
Helsingin energialla on omat syynsä menettelyynsä kun se esittää miten vaarallista ydinlämpö on. Se vaarantaa erää monopolin ja sen johtajien aseman ja optiot. Energiantoimittajien hajauttaminen on suurin vaara. Nykyisiä kaasu/hiilivoimaloita voisi käyttää pidemmän katkon – latausseisakkeen tai putkirikon sattuessa. Huomattava että putkilinja itsessään on valtava lämpöakku.
Vastauksena Pentille ja purille.
Hienoa Pentti, että laitoit lähteen, nyt puheitasi on helpompi kommentoida. Kaavaselostuksessa sanottiin, että 5-6 km etäisyydellä Fennovoiman Simon laitospaikkavaihtoehdon asuu n. 3000 ihmistä. Fennovoiman PAP-hakemuksessa 1250 henkilön lähteeksi mainitaan Lapin pelastuslaitos. Lisäksi PAP-hakemuksessa mainitaan tuo 3000 asukasluku 8 km etäisyydelle.
Edellisen perusteella kritiikkisi asukaslukumäärän suhteen Fennovoimaa kohtaan kohtaan tuntuu kohtuuttomalta. Syytät nähdäkseni Fennovoimaa siitä, että he (tai varmaan Pöyry on selvityksen tehnyt) eivät ole käyttäneet samaa lähdettä asukasluvulle kuin sinä. Lapin pelastuslaitos ei mielestäni kuulosta mitenkään huonolta lähteeltä, varsinkaan jos evakuointisuunnitelma on pelastuslaitoksen hommia (kuten luulisin). Mitä tulee STUKin pääjohtajan Laaksosen lausuntoihin, niin en ole nähnyt kyseistä lausuntoa, joten en voi sitä kommentoida.
Purille sanoisin, että olen eri mieltä kyseisen YVL 1.10 ohjeen virkkeen tulkinnasta. Jos suojavyöhykkeen asukasmäärän vaatimus olisi ehdoton, niin se pudottaisi Simon tapaiset laitospaikkaehdot pois (koska ihmisten häätäminen on ongelmallista). STUK ei myöskään tiputtanut lausunnoissaan mitään Fennovoiman laitospaikkavaihtoehoa pois.
Oleellisempana poittina on tosin miksi suojavyöhykkeen asukasmäärän olisi hyvä olla alle 200? Miksei 2000? Kuten mainitsin, tietääkseni kyseessä on melko suomalainen vaatimus (korjatkaa toki, jos joku tietää paremmin), joka toimii jotenkuten harvaan asutussa maassa. Eli lyhyesti, alle 200 hengen vaatimus on ylivarovaisuutta, jota STUK harrastaa paljon. Vinkkinä muuten blogin ylläpitäjille, voisitte pyytää STUKilta vieraskirjoituksen tuosta suojaus- ja varautumisvyöhykkeistä ja miten YVL-ohjeen 200 henkeen on päädytty.
Mainittakoon vielä, että teen ydinvoima-alan hommia, mutta en Fennovoimalla.
Tilastotieteen ja todennäköisyyksien perusteet tuntuvat täällä olevan hyvin harvalle tuttuja. Sillä on oleellinen merkitys, tehdäänkö tutkimus 100:lle tai vaikkapa 1000:lle. Epätarkkuus kasvaa, mitä pienempi on otos. Esim. syöpäalttius on eri ihmisillä erilainen, joillekin se tulee helposti, toisille ei millään. On aivan sattumasta kiinni, onko pienessä joukossa yhtään syöpäherkkää ihmistä, mutta mitä isommasta joukosta on kysymys, sitä lähemmäksi keskiarvoa tullaan.
Jotkut kommentit täällä ovat samaa luokkaa kuin että ”Ei tupakka ole lainkaan vaarallista. Isoisäni poltti 80 vuotta kuin skorsteeni ja eli 95-vuotiaaksi.”
Kannattaa myös muistaa, miten vakavia seurauksia suuresta ydinonnettomuudesta on. Siinä koko maa menee asuinkelvottomaksi. Ei meidän kannata pelätä meteoriiitin puotoamista, koska sitä emme voi estää, se putoaa jos se putoaa. Ydinvoimalaonnettomuuden voimme varmasti estää, mikäli emme rakenna ydinvoimaloita. Tilastollisesti onnettomuuden todennäköisyys kasvaa joka voimalan myötä. Jossain vielä pohksahtaa taas.
Miksi kasvattaa sitä riskiä, kun meidän on joka tapauksessa siirryttävä uusiutuviin ja saatava energiankulutus alas? Mitä aikaisemmin, sen parempi.
Säteilyturvakeskuksen ”tutkimus” on surkuhupaisa yritys pelastaa tilanne sen jälkeen kun hevonen on jo karannut. Asiaa on maailmalla tutkittu jo pitkään, lasten leukemiatapauksien nousu on havaittu ydinvoimaloiden lähialueilla joten sen esiintymistä ja syntymissyitä oli ryhdyttävä tutkimaan. Erilaisia tutkimuksia aiheesta on tehty kymmenittään ja niiden viesti on selkeä: Ydinvoimaloiden lähialueilla riski on selvästi kohonnut (tuoreimman Mainzin yliopiston tutkimuksen mukaan jopa yli 2-kertaiseksi alle 5 km etäisyydellä, 5-15 km välillä riski on kohonnut 30%). Tämän tutkimuksen tilastollinen luotettavuus saatiin riittävän suureksi kun aineisto kerättiin yhteensä 16 voimalan ympäristöstä.
Säteilyturvakeskuksen tutkimus on n.s. nollatutkimus, aineisto on riittämätön jottta siitä voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Lähteet:
http://www.aerzteblatt.de/int/article.asp?id=62000
http://www.currentconcerns.ch/index.php?id=706
http://www.radiation.org/reading/pubs/ecc_948.pdf
Göran, tilastotieteen perusteet on opittu, vaikka siitä jonkun verran aikaa jo onkin. Tutkimuksen otoksella on väliä, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. On jokseenkin yhdentekevää onko tutkimuksen virhemarginaali 0,2 vai 0,02 vai peräti 0,002 prosenttiyksikköä. En ole muuten koskaan kuullutkaan syöpäalttiista ihmisistä, mistäs sen tietää?
Ydinvoimalaitosten vakavasta onnettomuudesta ei välttämättä ole haittaa ihmisille (=lievemmät vaikutukset kuin Three Mile Islandissa), kunhan joku moninkertaisista turvajärjestelmistä toimii. Ukrainassakin taitaa vieläkin asua ihmisiä, vaikka siellä Tsernobylin onnettomuus sattui.
Ydinvoimalaonnettomuudet voidaan tosiaan estää sillä, että ei rakenneta voimaloita, eikä käytetä enää nykyisiä. Samoin auto- ja lento-onnettomuudet voidaan estää luopumalla autoista ja lentokoneista. Minulle ydinvoiman edut painavat vaakakupissa enemmän kun haitat.
Ja lopetetaan hiilivoimalat, pienpuun poltto, autoliikenne jne…
Mitkä näistä aiheuttavat syöpää ja miten paljon:
- Kynttilän poltto asuinhuoneessa
- Avotakka
- öljynjalostamo , kemiantehdas, paperitehdas turvevoimalaitos tai hiililaitos 20 kilometrin päässä
- ydinvoimalaitos 20 kilometrin päässä
- käytetyn polttoaineen varasto asunnon alapuolella
Keskustelua on syntynyt ja se on pysynyt enimmäkseen aiheessa. Hienoa! Kiitos myös ideoista vieraskirjoitusten osalta, nämä pannaan muistiin.
Kuten muutama kirjoittaja on todennut, STUK:in tutkimuksen validiteetti voimalaitosten välittömässä läheisyydessä (<5km) asuvien ihmisten kohdalta on tilastotieteellisestä näkökulmasta varsin rajallinen. Tämän tutkijat myöntävät itsekin. Lasten leukemiatapauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain n. 50 ja ydinvoimaloiden välittömässä läheisyydessä asuu pysyvästi noin 100 ihmistä (joista vain pieni osa lapsia). Siten tilastollisesti merkittävän määrän havaitseminen ei ole käytännössä mahdollista.
Alfa – Vaatii kuitenkin varsinaista uskonloikkaa vetää tästä johtopäätös, että kyseessä olisi ”nolla-tutkimus”. Ydinvoimalaitosten läheisyydessä (<15km) asuu Suomessa yli 50000 ihmistä joista n. 10000 lapsia. Tästä määrästä tilastollisten johtopäätösten vetäminen on jo täysin mahdollista. Kuten mainitsin kirjoituksessani, ydinvoimalaitosten radioaktiivisille päästöille on asetettu tiukat rajat joita valvotaan jatkuvasti. Esimerkiksi Olkiluodon lähiympäristön asukkaat ovat enimmillään altistuneet yhden tuhannesosan vuotuiselle säteilyannokselle viranomaisten asettamasta rajasta, jonka asettamisessa on lähdetty siitä, että terveyshaittoja ei synny.
Toimivan ydinvoimalaitosten radioaktiivisten päästöjen määrä ei voi missään tapauksessa aiheuttaa mainittuja ”syöpäklustereita”, tämän toteavat myös mainitsemasi saksalaisen tutkimuksen tekijätkin: ”a direct relation to radiation [from Nuclear Power Plants] seems implausible. Many factors may conceivably cause leukemia, possibly operating in combination, and these factors may [oma lihavointi] be present to a greater extent in the vicinity of German nuclear power plants”. He osoittivat tutkimuksessaan korrelaation, eivät kausaliteettia. Toisin sanoen, tutkimus ei suoranaisesti todista mitään.
Lisäksi STUK:in tutkijat toteavat, että heidän tutkimuksessaan otettiin ensimmäistä kertaa huomioon sairastuneiden ja muiden lasten koko asumishistoria, kun aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on otettu huomioon vain toteamisajankohdan asuinpaikka.
Göran – Vaikka tämä menee hieman ohi aiheen, haluan vastata kirjoitukseesi. Olet oikeassa, että ydinvoimaan liittyy riskejä. Kuitenkin esimerkiksi ilmastonmuutoksen riskit ovat huomattavasti suuremmat ja ydinvoima voi toimia tässä yhteydessä yhtenä ratkaisuna muiden joukossa. Se ei sulje pois lisääntyvää uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta, mutta olemme yhä varsin kaukana tilanteessa jossa koko energiantuotanto katettaisiin luotettavasti ja kustannustehokkaasti pelkästään uusiutuvilla.
Tiedoksi ja muistutukseksi myös, että Suomessa kaikki syöpätapaukset rekisteröidään Suomen syöpärekisteriin. http://www.cancerregistry.fi/yleinen/ Rekisterin perusrahoituksesta vastaa Suomen Syöpäyhdistys, joka saa tukea myös raha-automaattiyhdistykseltä.
Lääkärit, hammaslääkärit, sairaalat sekä laboratoriot, joissa tehdään histologisia tai sytologisia tutkimuksia tai syöpädiagnostiikkaan liittyviä kliinis-kemiallisia tai hematologisia tutkimuksia, ovat velvollisia ilmoittamaan syöpärekisteriin jokaisesta Suomessa todetusta syöpätautitapauksesta ja myös sellaiseksi epäillystä tapauksesta.
Tietokantaa on koottu vuodesta 1953, eli 25 vuotta ennen ydinvoimalaitosten tuloa Suomeen. Päätoimisia tutkijoita on 20 ja lisäksi joukko muita tutkijoita (lääketieteen, epidemiolgian ja tilastotieteen asiatuntijoita), joten jos tapauksia alkaa keskittyä tietylle alueelle, tulee se ennen pitkää esiin myös syöpärekisterin kautta.