Ydinvoimaa ja edunvalvontaa
Viestintätoimisto Pohjoisranta julkaisi tänään tiedotteen eurooppalaisten päättäjien keskuudessa tehdystä lobbaamistutkimuksesta. Energia-alan edunvalvojat pärjäsivät Euroopassa hyvin.
Suomi poikkesi hieman tavoiltaan ja arvostuksiltaan eurooppalaisesta perustrendistä. Läpinäkyvyys, edunvalvojan tunteminen ja perinteisten viestintävälineiden arvostus olivat erityisesti suomalaispäättäjien arvostamia asioita.
Ydinvoimaedunvalvonta tämän päivän Suomessa on oman kokemukseni mukaan tiedonvälitystä ja oman perustellun kannan esittämistä tietystä näkökulmasta. Omat tarkoitusperät pitää tehdä selväksi ja sydän pitää olla viestittävässä asiassa mukana: leipäpappi tai fanaatikko eivät kauaa jaksa kiinnostaa.
Edunvalvonnan arkipäiväistymisestä huolimatta ydinvoimaan liittyvät salaliittoteoriat ja sankaritarinat elävät vahvana myös Suomessa. Omaan päivätyöhön suhteutettuna johtopäätökseni ovat seuraavat: joko aika on kullannut muistoja, ajat ovat muuttuneet tai tämä edunvalvoja ei ole vielä päässyt piireihin.
EU on panostanut edunvalvonnan läpinäkyvyyteen mm. edunvalvojarekisterin muodossa. Vapaaehtoisesta rekisteristä kuka tahansa voi käydä katsomassa, ketkä haluavat vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon.
Ydinvoiman läpinäkyvyyttä edistetään Euroopassa muun muassa komission perustamassa European Nuclear Energy Forumissa (ENEF). Erilaisista sidosryhmistä, virkamiehistä ja järjestöistä koostuvat työryhmät ovat kahden vuoden ajan selvittäneet ydinvoiman riskejä, mahdollisuuksia ja läpinäkyvyyttä eurooppalaisesta näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa ydinvoimalla on komission näkökulmasta tärkeä rooli myös tulevaisuudessa. Eri jäsenmaiden ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyvissä käytännöissä sekä kansalaisten tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksissa on sen sijaan vielä parannettavaa ja yhdenmukaistettavaa.
ENEFin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ydinvoiman kanssa työtä tekevien tahojen yhteistyötä ja tiedonvälitystä sekä luoda suosituksia, joilla ydinvoiman käytöstä saadaan aiempaa turvallisempaa ja hyväksytympää.
ENEF on vain yksi komission aloitteista ydinvoiman käytön mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Myös ydinvoimatutkimukseen ja ydinturvallisuuden valvontaviranomaisten yhteistyön kehittämiseen on ryhdytty panostamaan viime vuosina jonkin aikaa kestäneen suvantovaiheen jälkeen aktiivisesti.
Parasta ydinvoimaedunvalvontaa on kaikesta oheistoiminnasta huolimatta ydinvoimalaitosten erinomaisena pidetty turvallisuus- ja käyttöhistoria, josta uskaltaa kertoa rehellisesti. Ilman vastuullista asennetta paraskaan edunvalvoja ei tosiasioita muuksi käännä.
Tiedotuksessa on kyllä parantamisen varaa. Ydinvoiman kannatusluvut eivät näytä hyviltä ja nettikeskusteluista päätellen vastustus johtuu vääristä tiedoista. Esimerkiksi:
- Tsernobyl-mittaluokan onnettomuus voisi sattua nykyaikaisissakin voimaloissa
- Uraani loppuu 50 vuoden päästä
- Loppusijoitus on ratkaisematta. Varsinkin kun jäte on vaarallista 100 000 vuotta
Miten ihmisille saataisiin edes suunnilleen oikea käsitys ydinvoimasta? Tämä on mielestäni ydinvoiman suurimpia haasteita tällä hetkellä.