Ydinvoima on tehokas tapa torjua ilmastonmuutosta
Panostuksilla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja ydinvoimaan tavoitellaan mahdollisimman hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa. On tärkeää nähdä nämä toimenpiteet toisiaan tukevina, ei toisiaan pois sulkevina. Kaikkia tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Hiilidioksidipäästöttömänä tuotantomuotona ydinvoimalla on merkittävä rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan – nyt ja tulevaisuudessa. Sähkön peruskuorman on oltava puhdasta, vakaata ja kustannustehokasta. Ydinvoima tarjoaa tätä koko elinkaarensa ajan.
Euroopassa tuotetaan noin kolmasosa sähköstä ydinvoimalla ja Euroopan hiilidioksidi-päästöttömästä sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on 75 %. Ilman ydinvoimaa ja siihen tulevaisuudessa tehtäviä panostuksia ilmastotavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa.
Parhaimmillaan Euroopassa voitaisiin teoriassa tuottaa noin 60 % sähköstä uusiutuvilla energialähteillä. Loput 40 % olisi tehtävä jollain muilla tuotantomuodolla, joiden mielellään pitäisi olla hiilidioksidipäästöttömiä. On vaikea kuvitella, että tähän pystyttäisiin ilman ydinvoimaa ja sen lisärakentamista. Lisärakentamista tarvitaan jo korvaamaan tulevaisuudessa poistuvaa ydinvoimakapasiteettia.
Myös elinkaaritarkastelussa on todettu, että ydinvoiman aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin useimmilla uusiutuvilla energialähteillä. Ydinvoiman hiilidioksidipäästöt riippuvat siitä mistä uraani hankitaan ja miten ja missä siitä tehdään polttoainetta. Lisäksi on huomioitava ydinvoimalaitoksen rakentamisen, käytön, purkamisen ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Näissä elinkaaritarkasteluissa ydinvoiman hiilidioksidipäästöt vaihtelevat muutamista grammoista muutamiin kymmeniin grammoihin tuotettua kilowattituntia kohti.
Muiden päästöttömien energiantuotantomuotojen tuotantokustannuksiin verrattuna ydinvoima on edullisin, koska sen käyttöikä on pitkä ja tuotantomäärät ovat suuria. Iso osa kustannuksista syntyy rakentamisesta. Polttoainehankinnan osuus tuotantokustannuksista on alle 5 %. Vaikka uraanin hinta kaksinkertaistuisi, se ei olisi vielä merkittävä lisä.
Etua valvova päällikkö valvoo etuja. Hyvin tuon huomaan kirjoituksestasi enkä sitä tietenkään pahana pidä.
Oletko muuten huomioinut tässä arviossasi uuden ja ehkä vielä villin idean, jossa sähköä Euroopalle tuotettaisiin Afrkan puolelle rakennettavilla aurinkovoimaloilla?
Ajatuksesi ilmeisesti lähtee myös arviosta, että Suomessa sähkönkulutus jatkaa kasvuaan heti laman hellittäessä. En pidä nykytiedon valossa realistisena arvioina kulutuksen kasvavan, koska raskas sähköäkäyttävä prosessiteollisuus, tuskin tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja koska energian hinta ajaa energian käytön tehostamista varsin suurella paineella ympäristötietoisuuden lisäksi. Oma näkemyksenin ei kuitenkaan ole ydinkielteinen, vaan katson, että yksi lisää riittää tämän rakenteilla olevan lisäksi.
Kirjoitin aiheesta myös omaan blogiini.
http://www.kayraranta.com/2009/10/uraani-halkeaa-ja-tuottaa-lamppuun.html
Kaikkia hiilidioksidivapaita ja -neutraaleja vaihtoehtoja sähköntuotantoon tosiaan tarvitaan, ilmastohaaste on niin valtava.
Mitä tulee Saharassa tuotettavaan aurinkosähköön, sen siirto Eurooppaan vaatisi siirtohäviöiden minimoimiseksi kokonaan uuden tasajännitteisen super-gridin, jonka rakentamisen investointikustannukset olisivat huikeat. Ehkä joskus (mutta tulisikohan Suomeen saakka??), mutta sitä ennen sähkön toimitusvarmuus Suomessa on turvattava CO2-vapaalla perusvoimantuotannolla (ydinvoima) yhä sähköistyvämmän yhteiskunnan tarpeisiin. Uusiutuviakin tarvitaan, mutta niistä ei ole perusvoiman tuottamiseen.
PS. Osaisiko muuten joku kertoa, miten nuo Saharan aurinkopaneelit pidettäisiin puhtaina hiekasta, dyynithän siirtyvät myrskyjen mukana ja mieleen tulee, että koko sähkölaitos voisi peittyä hiekkamassojen alle…
Ymmärtääkseni ydinvoiman polttoainekustannus tuotettua sähköä kohden on noin 5 €/MWh.
Onko Peter Tuomisen kanta se että ydinvoiman todelliset tuotantokustannukset ovat 100 €/MWh? Tuskin.
Polttoainekustannuksesta näkee käytettävän myös hieman alle 2 €/MWh kustannusta, mutta tällöin kustannus on termistä energiaa, ei sähköä kohden. Eli virhe voi olla tässä.
Tai sitten tarkoitetaan raakauraanin osuutta tuotantokustanuksista. Myös tällöin ollaan noin viidessä prosentissa.
Kirjoittamalla “Polttoainehankinnan osuus tuotantokustannuksista on alle 5 %” saa lukija kuitenkin sen kuvan että tarkoitetaan nimenomaan käytettyä polttoainetta, ei raakauraania.
Niin, ja kuten öljyn kohdalla, niin myös kaivannaisten kohdalla, mukaan lukien uraani/uraanipolttoaine, hinta on kysynnän ja tarjonnan seuraus.
Eli hinta voi kaksinkertaistumisen lisäksi nousta pikkuisen enemmänkin…
Jos tarjontaa ei ole tarpeeksi ja varastot (uraani tai polttoaine) tyhjenevät pääsemme testaamaan uraanin/polttoaineen kysynnän hintajoustoa “price elasticity of demand”. Millainen lie?
Vinkkejä fundeeraukseen: a) Uraanilla on vain yksi iso käyttökohde. b) Siinä käyttökohteessa sitä ei voi korvata millään (käytännössä).
Mikaelille: Puhetta on joksus ollut tuulivoiman kapasiteettiarvosta. Se ei ole kummoinen. Kun nyt kuitenkin mainostat ydinvoimaa toimintavarmuuden lisääjänä, niin millainen veikkaat olevan OL3 (1600 MW) kapasiteettiarvon ensimmäisinä vuosina, kun epäkäytettävyys on 5-10%? Paljonko se on kun epäkäytettävyys on viimein laskenut tasolle 2%, mikä se on nykyvoimaloissa?
Ei oleta tässä nyt huomioon tarvittavia häiriöreservien kasvuja ja rajajohtokapasiteetin laskua, kun sitä varataan häiriöreservin naapuriapuun.