Kustannuksissa on huomioitava itse laitoksen lisäksi myös tarvittava infrastruktuuri, joka vaihtelee laitospaikoista riippuen. Kun julkisuudessa puhutaan vaan ylimalkaisesti ydinvoimalaitoksen hinnasta, ei siitä voi vielä päätellä mitä kaikkea kustannuksiin on laskettu mukaan.

Sähkön tuotantokustannusten ennustaminen on jo ylipäätään epävarmaa, Erityisesti pitäisi välttää eri selvitysten keskinäistä vertailua, sillä eri tekijöiden käyttämät lähtötiedot ja oletukset vaihtelevat paljon.

Energiatalouden professori Risto Tarjanne on arvioinut ydinvoiman tuotantokustannuksiksi myös 35 euroa/MWh (huom. tuotantokustannus on eri asia kuin hinta).

Tuotantokustannusten taso sisältää monia arvauksia, kuten näistä Tarjanteen kalvoista voi todeta http://www.tem.fi/files/18678/Tarjanne_TEM-KAPASITEETTISEMINAARI_14_2_2008.pdf.

Pääomakustannusten merkittävä nousu vaikuttaa kaikkiin tuotantokustannuksiin. Tarjanteen mallissa tuulivoiman pääomakustannukset ovat suhteessa vieläkin korkeammat kuin ydinvoiman. Yleisen kustannustason kaksinkertaistuminen näkyisi myös muiden tuotantomuotojen pääomakustannuksissa.

Ydinvoiman kuluista suurin osa on pääomakuluja. Fennovoiman periaatepäätöshakemuksessa (PAP) ydinvoiman hinta olisi 30-35 Euroa/MWh josta pääomakuluja noin 20 Euroa/MWh. Pääomakulujen tuplaantuessa ydinsähkön hinnaksi tulisikin 50-55 Euroa/MWh. Ollankin jo tuulisähkön kanssa samoissa lukemissa.

Tässä on jutun ongelma, Periaatepäätös hakijat (PAP) perustelee halvalla sähköllä. Tietoisesti hakemuksissa oli laskettu sähkön hinta alakanttiin että saatiin poliitikot ja muut mukaan. Toivottavasti totuus alkaa pikkuhiljaa valjeta.

Sähkökatkosten riski tai hinnan moninkertaistuminen ei kuitenkaan kuulu tämän keskustelun aihepiiriin. Sähkökatkoksesta tai hinnan moninkertaistumisesta ei aiheudu ulkopuolisille mitään haittaa, joten ne eivät ole ulkoistettuja kustannuksia tai riskejä

Energiantuotannon osalta vaikkapa kaikkien koskien patoaminen, sähkökatkosten riskien kasvaminen kulutuksen ollessa huipussaan (kiistanalaista, tiedän…) tai energian hinnan moninkertaistuminen 50 vuoden tähtäimellä ovat myös seikkoja, joiden arvottamisesta ei päästä kysymään tulevien sukupolvien mielipiteitä juuri nyt ja silti päätöksiä pitäisi tehdä.

Ja tämä ei tarkoita sitä, että vastustaisin vesi- tai tuulivoiman lisärakentamista. Vaan sitä, että tässä suhteessa ydin- tai hiilivoimassa ei ole fundamentaalista eroa muihin tuotantomuotoihin. Joudumme ihan itse miettimään tässä ja nyt, miten itse arvioimme eri tuotantomuotojen riskit ja hyödyt.

Täysin yksiselitteistä kuitenkin on, että ulkoiskustannukset ovat merkittävät, ja pahimmassa tapauksessa mittaamattoman suuret.

Markkinatalouden fundamentteihin kuuluu, että transaktion osapuolet sopivat vapaaehtoisesti hinnasta ja siitä vaihdetaanko hyödykkeitä ylipäätään. Periaatteisiin ei kuulu, että jos toisen osapuolen kuuleminen ei ole mahdollista, saa paikalla oleva tehdä päätöksen hinnasta ja kaupasta itsenäisesti.
Uskomattominta tässä kaikessa on, että näitä markkinatalouden fundamentteja halveksivat lähinnä markkinatalouden kannattajat.

Vertaaminen kioskimurtoon on vain toiminnan periaatetta kuvaava kielikuva. Jos haluttaisi kuvatta toiminnan mittasuhdetta, parempi kielikuva olisi luonnollisestikin kansanmurha.

En kohdista kritiikkiäni mitenkään erityisesti ydinvoimaan. Fossiilisilla polttoaineilla on hyvin pitkälle samat ongelmat kuin ydinjätteen tuotantolaitoksilla.

Jos sinulla on hyvä ja systemaattinen tapa laskea ydinvoiman ulkoiskustannukset nykyistä paremmin, olet tervetullut kirjoittamaan siitä vieraskirjoituksen. Laajoja talousjärjestelmiä kriittisesti tarkastelevia kannanottoja emme valitettavasti julkaise, sillä kyseessä on ydinvoimaan keskittyvä sivusto.

Jos kohdistat teräsi nimenomaan ydinvoimaan, esität reaalimaailmaan sovellettavissa olevan mallin ja sille hyvät perustelut, laitamme sen mielellämme julki.

Sanot olevasi valmis maksamaan luotettavasta sähkön saannista, mutta et sano mitä olet siitä valmis maksamaan. Oletko valmis maksamaan sellaisen tuotannon kustannukset (ja liikevoiton), joka ei ulkoista kustannuksiaan ulkopuolisille ja tuleville sukupolville, vai oletko valmis maksamaan vain ydinvoimalla ja hiilellä tuotetun sähkön ulkoistamattomat kustannukset sisältävän hinnan?

Se, että kioskimurtaja on valmis maksamaan karvanoppakorollansa bensakulut ryöstökeikalla, ei vielä tee kioskimurrosta moraalisesti hyväksyttävää toimintaa. Vasta kun kaikki otetut tavarat maksetaan, on hommat kohdallaan.

Sillä, mikä sähkön absoluuttinen hinta kuluttajalle on, ei ole mitään merkitystä. Kaikki sähkö, jonka kustannuksista osa on ulkoistettu sivullisille, on liian halpaa. Uusiutuville energiamuodoille maksetaan tukea ja niillä on syöttötariffit juuri siksi, että ne eivät ulkoista merkittävästi kustannuksiaan. Jos ryöstötalouden periaatteiden mukaan toimivat ydinvoima ja fossiilinen energia kielletään, niin tuotannolle muodostuu automaattisesti oikea markkinahinta, eikä mitään tukia tarvita.

Talousjärjestelmisen perusteita ja”muiden” motiiveja voi tietysti kyseenalaistaa maailman tappiin ja jotkut kyseenalaistajista todetaankin myöhemmin väärinymmärretyiksi neroiksi. Perustakaa ihmiset niiitä hyväksi kokemianne tuotantolaitoksia, kun ideoita kerran riittää. Itse tekisin varmasti niin, jos minulla oikeasti olisi hyvä idea.

Itse uskon siihen, että sähkön hinta nousee tulevaisuudessa. Johan se nyt todetaan tässä Ilarin kirjoituksessakin implisiittisesti. Jos ivestointikustannus arvioidaan tässä vaiheessa 50-65 euroa/MWh, ei kyse ole “halvasta töpseli sähköstä” verrattuna nykyhintasoon. Toisaalta esim. uusiutuvien lisäämiseksi rakennetaan parhaillaan tuettuja tariffijärjestelmiä eli niiden hinta arvioidaan vieläkin korkeammaksi ja muitakin vaikuttavia tekijöitä joudutaan huomioimaan.

Ydinvoimalla voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, että tuotantorakenne säilyy kilpailukykyisenä muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja huom. korostan että osaltaan, senkään suhteen en ole muuta väittänyt.